Nordic Forest Fund - jatkuvan kasvatuksen rahasto

Tämä aihe sisältää 53 vastausta, 13 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 9 vuotta, 10 kuukautta sitten pihkatappi toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 53)

1 2 3 4 5 6

Nordic Forest Fund – jatkuvan kasvatuksen rahasto

Lähetetty: 2.2.2015, 13:15

Uusimmassa Metsälehdessä oli juttua tästä rahastosta:

http://www.nordicforest.fi/nordic-forest-fund-i/

”Jatkuvan kasvatuksen menetelmällä tukkipuun osuus on korkempi ja laatu parempi, jolloin hakkuista saatu puun hinta on parempi”

http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Metsauutiset/2014/9/Rahasto-ostaa-UPMlta-lisaa-metsaa/

”Kauppaan liittyy pitkäaikainen puukauppa- ja metsäpalvelusopimus UPM:n kanssa”

Toisinsanoen ilmeisesti UPM on sitoutunut ostamaan puut ja tekemään hakkuut JK:n periaatteiden mukaisesti sekä myöskin sitoutunut johonkin hintatasoon näissä hakkuissa.

Mielenkiintoista nähdä miten tässä käy, rahasto tavoittelee 5-7% reaalikorkoa sijoituksille.

Metsälehden jutussa rahaston toimitusjohtaja Mikael Beck kuitenkin sanoo, että tilanteen mukaan käytetään myös ”perinteisiä menetelmiä” eli tehdään avohakkuita. Loppujen lopuksi me ulkopuoliset emme varmaan saa tietää kuinka suuri osa hakkuista tehdään JK:n periaatteiden mukaan.

Tekijä
Panu

Teema Metsänhoito

Gla 2.2.2015, 14:35

”Jatkuvan kasvatuksen menetelmällä tukkipuun osuus on korkempi ja laatu parempi, jolloin hakkuista saatu puun hinta on parempi”

Tuo on juuri sitä markkinatuubaa, jolla kauppakoulussa talousmiehiä opetetaan huijaamaan kansaa. Minulle opetettiin jo peruskoulussa, että komparatiivin yhteydessä pitää vertailukohde olla näkyvissä.

Korkeampi, parempi ja parempi kuin mikä?

Kukaan ei saa rahastoa kiinni väärän tiedon levittämisestä, vaikka mainoksen luomat mielikuvat ovatkin selkeät. Veikkaan kuitenkin, että totuus on jotain muuta kuin mainosten mielikuvat, koska rahasto myös ilmoittaa käyttävänsä sitä menetelmää, joka kussakin tilanteessa on paras ratkaisu. Saattaa jopa käydä niin, että jossain tehdään kulissihakkuita, mutta muualla raha ohjaa toimintaa. Toisaalta hyvä, toisaalta sijoittajien pitää tietää mihin rahansa laittavat.

Minua tosin ei kiinnosta tukkiprosentti, vaan tukin, kuidun ja energiapuun yhteenlaskettu määrä eli arvo. Lisäksi Metlan tutkimuksen mukaan kasvunopeuden vaihtelu, mikä jk-metsässä erityisen suurena esiintyy, heikentää tukin laatua. Tasaisempi kasvunopeus, vaikkakin nopeampi, saattaa tuottaa laadukkaampaa puuta kuin epätasainen kasvunopeus. Itsestäänselvää ei siis ole jk-metsässä kasvaneen tukin korkeampi (kuin minkä???) laatu.

Panu 2.2.2015, 14:56

Itse olen aina ihmetellyt väitteitä JK:n tuottaman tukin paremmasta laadusta. Matti Kärkkäinen kirjoittaa mm. pienaukon reunapuiden laadusta uusimmassa Metsälehdessä. Ilmankin pienaukkoja erirakenteisessa metsässä alaoksilla on usein paremmin tilaa kehittyä paksuiksi.

pihkatappi 2.2.2015, 16:57

Tuottaahan tuo varmasti aluksi hyvin tuo Fund, kun ostetaan rahoilla hyväpuustoisia metsiä ja hakataan vajaatuottoisiksi, siinähän tulee rahaa heti kummasti. Voidaan maksaa 7-8% osinko ja silti ostaa myyntituloilla lisää metsää ja hakata vajaatuottoiseksi. Ja kokoajan kiinnostus lisääntyy ja rahaa virtaa lisää rahaston käyttöön.

uudehko metsänomistaja 2.2.2015, 17:28

katselin tämän nyt jo omistajaa vaihtaneen yhtiön verkkosivua. Mielenkiintoa herätti kohdassa atrategia esitetyt asiat.

Nykytietämyksen mukaan harvennukset tulisi monessa tapauksessa tehdä yläharvennuksina. Tämä johtuu mm. seuraavista syistä:

Kasvu – Metsikön suurimmat puut eivät juuri hyödy pienempien puiden poistosta, mutta pienempien puiden kasvu paranee tuntuvasti, kun suurempia puita poistetaan. Tämän vuoksi paras kasvureaktio saadaan päävaltapuita poistamalla.

Laatu – Valtapuut ovat tasaikäisen metsikön paksulustoisimpia ja paksuoksaisimpia puita. Kasvun keskittäminen niihin merkitsee huonolaatuisen puun tuottamista. Jos sen sijaan päävaltapuut poistetaan harvennushakkuissa, tukkipuun tuottaminen siirtyy pienempiin puihin, joissa ytimen läheiset lustot ovat kapeampia ja oksat ohuempia, ts. tuotetun puun laatu paranee.

Taloudellisuus – Metsikön suurimpien puiden suhteellinen arvokasvu (eli kasvatuksen jatkamisen taloudellisuus) on kaikkein heikoin. Suurimmat puut ovat siis taloudellisessa mielessä kypsimpiä hakattaviksi. Suhteellinen arvokasvu on suurimmillaan sellaisilla kuitupuilla, jotka saavuttavat lähitulevaisuudessa tukkipuun mitat. Taloudellisessa mielessä tyhmintä mahdollista metsänhoitoa on poistaa tukkipuuaihioita (eli kuitupuita).

Visakallo 2.2.2015, 19:44

Nämä ns. jatkuvaa kasvatusta tarjoavat tahot yrittävät löytää asiakkaansa niistä yleensä melko uusista metsänomistajista, joilla ei vielä ole kokemusta eikä tietämystä metsäbiologian perusteista.
Jatkuva kasvatus ei pidemmällä tähtäimellä ole Suomen ilmastossa eikä puulajeilla mahdollista.
Lopputuloksena on vain enemmän tai vähemmän tuottamattomia raiskioita, jotka ohjautuvat ennemmin tai myöhemmin veronmaksajien rahoittamiin uudelleenmetsitysohjelmiin.
Tarjotaan siis hetkellistä hyötyä seurauksista välittämättä.
Toiset haluavat nimittään sitä yksilön vapaudeksi, toiset taas edesvastuuttomuudeksi.

Panu 2.2.2015, 19:51

Ihan hyviä näkemyksiä yläharvennukseen (tosin JK on sitten eri juttu). Tuossa on vaan unohdettu se, että suuri määrä kiertoajan tukeista (jos siis lopuksi tehdään päätehakkuu) korjataan heikolla harvennushinnalla.

Juippi 3.2.2015, 07:46

Voihan tuo tuotto onnistua, eihän noiden tuloksenteossa oo mitää merkitystä sillä metsällä kun bisnesmalli kerran perustuu veronkiertoon.

Timppa 3.2.2015, 08:41

Varmasti voi tuollaisiin tavoitteisiin jonkun aikaa päästäkin. Tietysti riippuu myös ostohinnasta. Katselin meidän kasvatusmetsien arvokasvuprosentteja. Haarukka on välillä 6-12 %. Kasvupaikasta, iästä, puuston koosta ja tiheydestä riippuen.
Jos UPM on myynyt metsät vaikka 50 % yli puustoon nykyarvon, niin tuollainen 6 %:n tuotto tulee varsin helposti. Jos vielä harventelee reippaasti voi päästä vieläkin parempaan tulokseen. Siis saa vielä kunnon hoitopalkkionkin.

Miten sitten lopuksi käy, niin kyllä tuonkin porukan vetäjät tietävät.

Siis UPM:llä ja rahastolla win-win-tilanne ja rahaston osakkaat maksavat.

Panu 3.2.2015, 10:48

Rahaston tuotonlaskennassa pitää tietysti huomioida hakkuutulojen lisäksi jäävän metsän arvo. Näin toimii ainakin Taaleritehdas ja tuskin mikään rahasto voi muulla tavalla toimia. Eli ulkopuolinen taho määrittelee metsäomaisuuden arvon kerran pari vuodessa. Rahaston tuotto on arvonmuutos + hakkuutulot mikä voi olla myös negatiivinen luku.

Reima Ranta 3.2.2015, 18:04

Mielenkiintoinen juttu. Mitä tehdä, että nettonykyarvo olisi suurin mahdollinen? Sillä on parhaat edellytykset metsän ostamiseen, joka sen oivaltaa.

Täällä höpöttäminen on joutavaa. Tietotaito pitää laittaa tuottamaan.

Glakin täällä jauhaa palkatta (tai ehkä ei) kuinka homma toimii, muutta pitää metsiä liian kallliina, että voisi laittaa käytännön toimet kukoistamaan. Kulostaa omituiselta – hedelmistä puu tunnetaan.

Todella mielenkiintoisia nimiä otsikon taustahenkilöinä.