› Keskustelut › Metsänhoito › Nordic Forest Fund – jatkuvan kasvatuksen rahasto

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 53)
1 2 3 4 5 6

  • Nordic Forest Fund – jatkuvan kasvatuksen rahasto

    Sent on: 2.2.2015, 13:15

    Uusimmassa Metsälehdessä oli juttua tästä rahastosta:

    http://www.nordicforest.fi/nordic-forest-fund-i/

    ”Jatkuvan kasvatuksen menetelmällä tukkipuun osuus on korkempi ja laatu parempi, jolloin hakkuista saatu puun hinta on parempi”

    http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Metsauutiset/2014/9/Rahasto-ostaa-UPMlta-lisaa-metsaa/

    ”Kauppaan liittyy pitkäaikainen puukauppa- ja metsäpalvelusopimus UPM:n kanssa”

    Toisinsanoen ilmeisesti UPM on sitoutunut ostamaan puut ja tekemään hakkuut JK:n periaatteiden mukaisesti sekä myöskin sitoutunut johonkin hintatasoon näissä hakkuissa.

    Mielenkiintoista nähdä miten tässä käy, rahasto tavoittelee 5-7% reaalikorkoa sijoituksille.

    Metsälehden jutussa rahaston toimitusjohtaja Mikael Beck kuitenkin sanoo, että tilanteen mukaan käytetään myös ”perinteisiä menetelmiä” eli tehdään avohakkuita. Loppujen lopuksi me ulkopuoliset emme varmaan saa tietää kuinka suuri osa hakkuista tehdään JK:n periaatteiden mukaan.

    Tekijä
    Panu Panu
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 5.2.2015, 06:24

    Tämä tälläinen rahasto, joka perustuu huuhaa metsätalouteem saattaa pitkassa juoksussa olla parempi Suomen metsätaloudelle, kuin se että jokainen rahaston sijoittaja toteuttaisi ideologiaa omin päin.
    Jk:kin tuottaa paremmin kun se tehdään mahdollisimman oikein.
    Sitten kun huomataan ettei se näin oikein kannatakkaan, niin sen ei tarvitse välähtää kaikkien osakkaiden päässä, vaan homma ohjautuu kuin itsestään järkevämpään suuntaan. Näillä rahastoillahan on kai ihan lakimääräinen velvollisuus että omaisuutta on hoidettava hyvin ja tuottoisasti.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    pihkatappi pihkatappi 5.2.2015, 07:04

    Kannattavuus riippuu ihan siitä, millä hinnalla saavat noita palstoja ostettua ja saavatko rahaa käyttöön niin että tulee jonkinlainen mittakaava etu. Yleensä nuo isommat palstat ovat suhteessa hieman edullisempia ja isoja puukauppoja tai toimitussopimuksia tehtäessä pärjää paremmin. Ja jos ostetaan etupäässä 03-04 kehitysluokan palstoja puuston hinnalla, niin eikös tuo sitten meinaa sitä että sieltä hakataan tukkia heti ja paljon, eikä uudistamiskuluja tule. Ja 15 vuoden päästä hakkuussa saadaan palstan hinta kuitattua jo kirkkaasti. Tässä vaiheessa voidaan sitten jo miettiä, kannattaako joku kuvio ehkä avohakata, muokata ja istuttaa vai jatketaanko koko palstan käsittelyä jatkuvan kasvatuksen periaatteella.

    Sehän on selvä että palstan arvo on 15 vuoden päästä tosi alhaalla, mutta rahoilla on jo ostettu uusi palsta, jos oletuksena on että rahastoon etupäässä tulee lisää rahaa. Ei tämän ihan äkkiä pitäisi konkurssiin mennä ammattilaisten käsissä.

    Reima Ranta 5.2.2015, 10:59

    Pahoittelen Gla, jos olen antanut ymmärtää, ettet saisi kritisoida. Sitä en todellakaan tarkoita, päinvastoin. Ilman kaltaisijaisi kommentoijia minusta palsta olisi mitäänsanomaton.

    Taneli puolestaan edustaa kokenutta, kunnon vanhan kansan metsämiestä, joka kuitenkaan ei halua kurkistaa mitalin toiselle puolelle. ”Mikä tietoa lisää, se tuskaa lisää.”

    Kuinka osuvasti Ylikangas kommentoikaan uusien näkemysten esittäjien, vanhojen näkemysten nimmettömiltä nettikirjoittelijoilta saamaa kritiikkiä. Mitä enemmän uuden näkemyksen edustaja yrittää kansanomaistaa asiaansa, sen helpompi johonkin yksityiskohtaan on tarttua ja sen perusteella pyrkiä kumoamaan koko ajatus.

    Gla epäilemättä ymmärtää Valkosen kommentin koivikosta ja lepikosta. Heitossa ei ole mitään kummallista. Neljän prosentin lainarahaa ei kannata riskisijoittaa kahden prosentin korolla, ei metsään eikä mihinkään muuallekaan. Tällaiseen tarrautumisella vain osoittaa asenteellisuutensa (etten sanoisi typeryytensä) asiaa kohtaan.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 5.2.2015, 11:04

    Uusia näkemyksiä vai typeriä näkemyksiä? Kummallista ylimielisyyttä metsänomistajia kohtaan niin tässä kuin kartellijutussakin. Tässäkin varmaa se 0,5% lähteä mukaan ja joku alkaa ruikuttaa miksi me ymmärretä. Mitä enemmän ymmärtää metsää sitä vaikeammalta tuntuu mahdolliset onnistumiset asiassa. Ihan niinkuin jokainen ei ymmärtäisi korkolaskuja mutta jokainen ymmärrä missä nämä halvat metsät on tai miten uudistamatta jättämättä saadaan lainmukainen taimikko kymmenessä vuodessa.

    pihkatappi pihkatappi 5.2.2015, 11:22

    Tuossa taisivat jättää mahdollisuuden käyttää myös maanmuokkausta ja istutusta, eli ei ihan hörhöilyä kuitenkaan, tuskin odottavat OMT-pohjien pioneeripuulajien kasvattamista isoilla kuvioilla, MT-pohjilla voi jo odottaakin, ostopalveluja on kuitenkin kaikki hoitotyöt. Ammattimiesten käsissä tuon rahaston metsien hoito, en epäile etteikö suurin osa kuvioista onnistu tyydyttävästi. Onhan siinä riskinsä, mutta jos tuolla konstilla saadaan metsiä tehokkaasti jatkuvan kasvatuksen kokeilualueeksi ja puuta teollisuuden käytöön, niin mikäpä siinä.

    Itsellä kyllä tullut ajatukseksi että tuossa pitäisi olla oma hakkuukone ketju, mutta ilmeisesti homma ei ihan heti ole niin isollaan. Korjuun valvonta on tärkeä osa, kun on palvelusopimus ja pystykauppaa, teollisuus tarvitsee kuitua ja rahasto haluaa myydä tukkia vaikeasti korjattavilta harvennuksilta. Mutta ammattilaisten käsissä tuokin varmaan saadaan toimimaan.

    Reima Ranta 5.2.2015, 11:41

    Nuorten metsätaloudesta kiinnostuneiden kannatta minusta perehtyä otsikon metsästrategiaan. Mielenkiintoista tekstiä. ”Taloudellisessa mielessä tyhmintä mahdollista metsänhoitoa on poistaa tukkipuuaihioita eli kuitupuita.” Toisin sanoen alaharventaa.

    Taannoin iso puu piti poistaa omasta metsästä vaivihkaa varkain – ei kai vain kukaan huomannut! Motomiehen kanssa tuli ilman muuta sanaharkaa, jos sellaista meni esittämään.

    Korot ovat nyt poikkeuksellisen matalia ja uusi metsälaki antaa lisää käsittelyvaihtoehtoja. Jos näillä edellytyksillä ei kannata metsää hankkia, niin millä sitten. Eikun tilakokoa kasvattamaan.

    Kaikesta informaatiosta pitää osata ottaa se oikea ja loput jättää. Omaa päätä saa ja pitää käyttää.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 5.2.2015, 11:52

    Ilmeisesti yläharvennus on Reimalle on uusi ajatus. Se on aina jännittävää kun löytää uusia ajatuksia. Nuortenkin ja kypsemmällä iällä ”valaistuneiden” kannattaa pitää metsässä silmät auki niin tietää sitten miten hyvin tämä pitää paikkansa kuitupuu=tukkipuuaihio ja mitä muuta siihen liittyy.

    pihkatappi pihkatappi 5.2.2015, 12:41

    Kyllä se yläharvennus tyylinen laatuharvennus tukkipuu vaiheessa, eli harsintaharvennus voi antaa kiertoajalle paremman tuoton, vaikka harvennustukin hinta olisikin 10 euroa pienempi kuin päätehakkuu tukin. Noillahan sitä päätehakkuuta ei taida tulla ihan heti ja taitaa olla aika systemaattista tukkipuiden poistamista, kun tilaa tarvitaan uusille tukkipuille, eli olisiko lähempänä määrämittaharsintaa. Karun näköisiä nuo leimikot varmaan ovat, mutta jonkinlainen puusto näkyy sitten ainakin lentokoneesta. Ei ole sitä Erkki Lähteen ihannoimaa tapaa, että tavoitteena on 20 ppa:n metsä ja poimintahakkuuta suoritetaan siltä pohjalta että miellyttävä maisemakin säilyy.

    Metsää on jo kohta 40 000 hehtaaria rahaston hallussa. Rahasto on hankkinut metsätiloja alueilta, joissa talvikorjuu useinmiten onnistuu. Ja tilat ovat isoja.

    Gla Gla 5.2.2015, 15:34

    RR: ”Gla epäilemättä ymmärtää Valkosen kommentin koivikosta ja lepikosta. Heitossa ei ole mitään kummallista. Neljän prosentin lainarahaa ei kannata riskisijoittaa kahden prosentin korolla, ei metsään eikä mihinkään muuallekaan. Tällaiseen tarrautumisella vain osoittaa asenteellisuutensa (etten sanoisi typeryytensä) asiaa kohtaan.”

    Laskelman teki kylläkin Pukkala, yksi rahaston taustavoimista. Valkonen ottaa mielestäni Pukkalaa paremmin huomioon kasvatuksen onnistumiseen liittyvät riskit. Tämä käsitykseni perustuu Valkosen jatkuvaa kasvatusta käsittelevän kirjan lukemiseen.

    Pukkalan laskelman, joka löytyy metsätieteen aikakauskirjasta, tarkoitus on hyvä eli osoittaa vaihtoehtoja vallitsevalle kasvatustavalle. Kun kuitenkin osoitetaan kasvatusmallit kilpailukykyisiksi vaihtoehdoiksi epärealistisilla lähtötiedoille, pitää hälytyskellojen soida jo ennen kuin aletaan verrata lainarahan korkoa metsän tuottoon.

    Reima Ranta 6.2.2015, 10:39

    Aivan oikein Gla, tulipa hauskasti väärä nimi. Pahoittelen painovirhe paholaista, vai pitäisikö sanoa salakavalasti hiipivää dementiaa.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 53)
1 2 3 4 5 6