› Keskustelut › Metsänhoito › Nordic Forest Fund – jatkuvan kasvatuksen rahasto

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 53)
1 2 3 4 5 6

  • Nordic Forest Fund – jatkuvan kasvatuksen rahasto

    Sent on: 2.2.2015, 13:15

    Uusimmassa Metsälehdessä oli juttua tästä rahastosta:

    http://www.nordicforest.fi/nordic-forest-fund-i/

    ”Jatkuvan kasvatuksen menetelmällä tukkipuun osuus on korkempi ja laatu parempi, jolloin hakkuista saatu puun hinta on parempi”

    http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Metsauutiset/2014/9/Rahasto-ostaa-UPMlta-lisaa-metsaa/

    ”Kauppaan liittyy pitkäaikainen puukauppa- ja metsäpalvelusopimus UPM:n kanssa”

    Toisinsanoen ilmeisesti UPM on sitoutunut ostamaan puut ja tekemään hakkuut JK:n periaatteiden mukaisesti sekä myöskin sitoutunut johonkin hintatasoon näissä hakkuissa.

    Mielenkiintoista nähdä miten tässä käy, rahasto tavoittelee 5-7% reaalikorkoa sijoituksille.

    Metsälehden jutussa rahaston toimitusjohtaja Mikael Beck kuitenkin sanoo, että tilanteen mukaan käytetään myös ”perinteisiä menetelmiä” eli tehdään avohakkuita. Loppujen lopuksi me ulkopuoliset emme varmaan saa tietää kuinka suuri osa hakkuista tehdään JK:n periaatteiden mukaan.

    Tekijä
    Panu Panu
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Reima Ranta 11.2.2015, 10:53

    Jos Gla laittaa silmilleen värilliset lasit, ympäristö muuttuu värilliseksi. Jos pyrkimykseni olisi puuntuotannon maksimointi, olisi lähes poikkeuksetta kanssasi samaa mieltä.

    Kun se ei ole pyrkimykseni, niin joudun olemaan avoin kaikille vaihtoehdoille. Vaikka metsätalouteni on lähes yksinomaan ollut lähempänä jaksollista kuin jatkuvaa kasvatusta, en missään nimessä sulje pois mitään vaihtoehtoa.

    Teen päätöksiä ja valintoja metsätaloudestakin ajassa, kulloinkin parhaaksi kokemani vaihtoehdon mukaisesti.

    On älytöntä nyt pohtia sadan vuoden kuluttu tehtäviä valintoja. Niiden päätösten nettonykyarvo lähenee nollaa, päätöksiä tekevät silloin toiset ja takuulla aivan eri lähtökohdista.

    jees h-valta 11.2.2015, 11:05

    Reiman viimeinen kommentti lähellä omaa ajatusmalliani joka täällä on aina ”perinneuskovilta” saanut tyrmäyksen. Kun aina on tehty näin jne. Minä taas lähden ajatuksesta ettei rasiteta itseämme niinkään tulevia sukupolvia ja heidän touhujaan märehtimällä vaan yritetään löytää omassa ajassa tehoisat metsänkäsittelymuodot. Ja avoimin mielin kuten Reimakin. Kun me ei sitä jälkipolvien metsää silläkään mihinkään kadoteta vaan varmasti jää ja piisaa. Itsekkääksi varmaan sanotaan mutta sanon että tervettä itsekkyyttä kun ostometsillä on puuntuotanto tehty.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 11.2.2015, 16:11

    MT:n mukaan Kainuu on tällähetkellä kuitupuun suhteen nolla-aluetta. Selittänee hintaa ja myyntihalukkuutta. Kannattaako uudistaa metsätalouden ydinalueella vai hamuilla Kainuun taimikoita ja kuitumetsiä?

    MT:ssä on myös, että Kuopion sellutehdashankkeen toteumiselle Keitele groupin hallituksen puheenjohtajan mielestä seudulle pitäisi saada 2 sahaa 400 000 kuution kapasiteetilla, jotta kuitupuun kylessä tuleva tukki saataisiin prosessoitua.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 11.2.2015, 17:10

    Woodman:
    ”Kainuun korkeudella kasvavat havupuut on puuaineen tiheyden takia parhaita Suomesta saatavissa olevia eli myös sellunkeittoon hyvin sopivia.”

    Jos tuo tarkoittaa sitä että puut ovat hiukan hitaanpi kasvuisia Kainuussa, vaikutus sellun keitossa on kyllä vastakkainen.
    Kyllä paras sellupuu on nopeakasvuinen puu jossa lusto on suhteellisen paksu. Parasta puuta sellun tekoon on nimenomaan hyväkasvuisen puun, isohkon rungon pintakerrokset, siinä on vähiten ligniiniä.

    Kainuun puu ei toki poikkea mitenkään erityisesti muusta sellupuusta. Siitä tulee toki erinomaista sellua.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 11.2.2015, 17:16

    ”Uudistamme toimintamallimme Suomessa, jonka perustana on UPM:n tehdasintegraattien puunhankintaan perustuva sahaus ja jatkojalostus. Jatkamme uuden mallin mukaista toimintaa Suomessa runsaasti puuta käyttävien sellu- ja paperitehtaiden läheisyydessä Pietarsaaressa (Alholma), Porissa (Seikku), Juupajoella (Korkeakoski) ja Lappeenrannassa (Kaukas). Pölkky on Pohjois-Suomen merkittävänä toimijana Kajaanin sahalle hyvä jatkaja”, sanoo UPM:n sahaliiketoiminnan johtaja Anssi Klinga.

    UPM:n sivuilta 2012 kun Kajaanin saha on myyty Pölkky oy:lle.

    Mitähän tai minnekköhän se UPM sillä Kainuun kuitupuulla vie tai tekee? Mitenhän pitkä tuo ostosopimus ja onko se enemmän UPM:n vai ostajan eduksi tehty?

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 11.2.2015, 19:15

    Aikanaan käytiin moneenkin kertaan työmaalla läpi erilaisten puun osien sellukepoisuutta.
    Parhaana pidettiin nimenomaan nuorehkon tukkipuun pintapuuta, Puun latvan sanottiin olevan huomattavasti huonompaa, minulle ei kyllä koskaan selvinnyt täysin että miksi.
    Pieniläpimittainen puu ei ollut kovin hyvää. Siinä tulee lisäksi sitten se että se pirstautuu herkemmin hakussa ja hake on siksi huonoa,

    Sellun keitto on siitä hyvä prosessi, että ne asiat jotka vaikuttavat paljonkin saantoon alentavasti, eivät välttämättä laske ratkaisevasti tuotteen laatua.

    Suomessa ei kai ole kovinkaan suuria eroja eri paikkakuntien sellupuulla. Ehkä Lapin puu hidaskasvuisena, samoin kuin muutkin hidaskasvuiset puut ovat himpun saannoltaan huonompia, mutta sellun laatuun sekään ei kai juuri vaikuta.
    Tärkeämpää on puun koko ja se että se on tuoretta, tehtaalle tullessaan. Pieni koko ja hyvin mutkainen puu, haittaavat kuorintaa ja haketusta ja ovat siksi harmillisia tehtaalla. Kaskisissakin esim. paikallinen vänkkyräinen hieskoivu oli todella hankalaa kuoria. Joskus kun tuli junalla koivua Venäjältä, niin kyllä kuorimatuloskin oli ihan toista luokkaa. Puu oli suoraa ja latvoissa ei juuri alle 10 cm menty.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 11.2.2015, 20:20

    Woodmannin lainaus on faktaa. Tuossa otettiin kantaa vain puun laadun vaikutukseen sellun laatuun. Siinä ei otettu kantaa sellun saantoon ollenkaan. Siinä nopeakasvuisuus on valttia, ruskeaa kesäpuuta on vähemmän. Myös saanto on sellunteon taloudellisuudelle tärkeä asia.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 11.2.2015, 21:06

    Otetaan kaksi mäntyä, molemmat rk läpimitta 15 cm. Nopeammin kasvaneessa sydänpuuosuus on pienempi. Tämä johtuu siitä, että sillä on ikää vähemmän.

    Sydänpuuosuus on suurempi nopeakasvuisella kun ikä on sama. Mutta on se puukin silloin paljon isompi.

    Männyllä sydänpuuosuus laskee latvaan päin. Rinnankorkeudella On maksimi n.50%. 24metrisessä männyssä latvassa 18metrin kohdalla on 12% poikkileikkauksesta.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 11.2.2015, 21:46

    Mä oon pitänyt tota ydinpuu sanaa aina sydänpuun synonyyminä.

    Nuorpuu on 5-20 vuosikasvua ytimestä.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 11.2.2015, 21:47

    Ei ole kysymys pelkästä tiheydestä.
    Ääri tapauksessa puu on hyvin tiheää kun se on kasvanut hyvin hitaasti, mutta siinä on vähän selluloosaa. Ligniinia, pihkaa yms on paljon siitä suuri tiheys.

    Kemijärvellä keittivät aikanaan kantoja kokeeksi, niissä puu on ainakin tiheää. Sellua tuli niukasti, mutta suht hyvää. Mäntyoljyä ja tärpättiä aivan mahdottomasti. Lisäksi poltettavasta lipeästä tuli höyryä yli oman tarpeen.

    Kuten jo sanoin, sillä missäpäin puu on kasvanut ei ole kovin suurta merkitystä, kunhan se on muuten kunnollista.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 53)
1 2 3 4 5 6