Keskustelut Metsänhoito Olipa hienoja mäntytaimikoita P-Karjalassa ja Kainuussa!

Tämä aihe sisältää 55 vastausta, 18 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Korpituvan Taneli 3 viikkoa, 4 päivää sitten.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 55)
  • Olipa hienoja mäntytaimikoita P-Karjalassa ja Kainuussa!

    Ajelin rauhallisesti Itä-Suomen reittiä, eli Joensuusta Uimaharjun kautta Lieksa -Nurmes-akselin ohi Kemijärvelle.

    Silmiin tuli monia täystiheitä mäntytaimikoita joita ei Etelä- tai Länsi-Suomessa enää näe. Vuosikasvut myös ihan mallikkaita! Ei männystä tule Suomessa pulaa vaikkei Länsi-Suomessa mäntyä enää kuidusta pidemmälle juuri saakaan.

  • hatelo

    Onhan meillä hyviä männiköitä Karjalassa tuollakin reitillä. Vaan on sitten tosi huonojakin hirvien talvialueilla, joita on noin 50 km välein linnuntietä. Hirvikanta ei kuitenkaan niin iso ole, että joka paikassa männyt syötäisiin. Minunkin alueilla pääosin onnistuu ihan hyvin männynviljely vaikka istuttaen mutta on sitten joku kolkka talvilaitumen laiteilla, jossa riski totaalituholle on ilmeinen. Tunnen talvialueet (meillä siis talvilaitumet on oikeesti talvilaitumia ja muut lähes tyhjiä) enkä ole kiinnostunut hankkimasn niiltä kuin korkeintaan reheviä kuusimaita, joissa selviää satunnaisten tukkirunkojen kaluamisella.

    Kurki

    Nytkin hirvet söivät toissakeväänä istetuista männyn taimista vuosikasvun alun kesäkuun alussa. Istutin ne Tricolla käsiteltynä toissa keväänä, kun olivat kasvaneet laatikossa jo muutaman sentin ja pituuskasvu sai näin suojan. Tälläista tämä on ollut nyt kymmenisen vuotta, että tuokin 3 cm pituinen uusi 20 cm mittaisen männyntaimen vuosikasvu kelpaa syötäväksi. Tämä alkaa olla jo naurettavaa. Hirven talvikanta pitäisi saada sinne 25 000..30 000.

    mehtäukko

    Ei tällainen ole mitenkään oikeudenmukaista. Selasin vanhoja lehtiä joissa vuodesta toiseen jatkuu sama lotrinki: pitää ja pitäisi..!

    Metät kunnossa!

    Jeesellä ei kyllä onnistuineita täystiheitä mäntytaimikoita Satakunnassa hehtaaritolkulla ole – omakohtaisesta kokemuksesta on turha sen enempää paukuttaa.

    Pointtihan on juuri tuo Tanelin & Co tarina siitä, että ihan toivottoman työlästä Länsi-Suomessa eikä välttämättä onnistu sittenkään. Itsekin olen aitaamalla + ruiskutuksilla jotain saanut kasvamaan, mutta jos jää vuodeksi (HUOM! RAIVATTUNA) ilman käsittelyä pitää jo katsoa tulisiko kuusta tms. viereen kasvamaan – ja harvassa paikassa maa tuottaa kuusella senkään vertaa….. Hyvin harvalla MO:lla on mahdollisuus vuosittaiseen käsittelyyn (minulla ei ainakaan ole aikaa) eikä siitä myöskään korvausta tehdylle työlle valitettavasti saa. Mitenköhän se talvehtiva kanta saataisiin metsätaloudellisesti kestävään tasoon koko Suomessa…?

    jees h-valta

    Ei olekkaan moninaisia hehtaareja mäntytaimikoita mutta on haavikoita useita eri kuvioita maakunnan kolmella kantilla. Yksi jopa Noormarkussa aivan suojaamattomana kasvanut ilman pientäkään perkausta tai hoitotoimea jo syöntiuhan alta pois. Aidatutkin alat ovat pohjois-satakunnassakin nyt virrattomina kahta tuoreinta lukuunottamatta. Ei hoitotoimia, ei suuria syöntituhoja. Kasvaa alustassaan vielä runsaasti jopa männyn taimia. Joten salaattipöytä on hyvin katettu mutta ei aiheuta ongelmia. Juuri viime päivinä tarkistettu asia. Piti käydä metsäautotiekin ajamassa ajoleikkurilla kun hirvet ei edes vesottumista poista. Nyt siellä on puhdas tie ja mukava kuleksia marjastajien.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Jesse on ruvennut pyrkimään Harjavallan hirviporukkaan. Ei muuten tälläistä 720 asteen käännöstä voi käsittää.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Olishan sielläkin plassi vapaana mutta ei kiinnosta. Olen rehellinen tulostaja täällä joten silloin kun on asiat kunnossa en räksytä tavan vuoksi. Toki tässä kylän syrjässä oli hiukan yhdellä palstalla ongelmaa mutta silloin kun ollaan marginaalisilla tuhoilla kokonaisuuteen nähden alan pikkuhiljaa kiittää ja kumartaa. Olkoon sitten ansio susien tahi karhujen tahi jopa metsästäjien. Kukin saa kuitenkin kiitokseni ja kannustukseni hyvään jatkosuoritukseen. Peuratilanne sitten taas aivan jotain jota en käsitä. Esim. nyt tullessamme kotiin Jaalasta oli matkalla yksi pakettiauto juuri teilannut peuran. Peura eli vielä penkalla halvaantuneena. Pää vain kääntyili. Mitään näkyvyyttä haittaavaa ei ollut mutta riista-aita loppui tien varressa juuri siinä kohdin. Ei vain ilmeisesti ollut huomannut.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kun hakee hakusanalla hirvieläinvahinkokorvaukset, saa esiin kartan, jossa näkyvät 2019 tähän saakka tallennetut arviointipyynnöt. Melko tasaista ympäri Suomea, eli kovin suuria hirvieläintyhjiöitä ei näyttäisi olevan.

    On myös saatavilla hirvieläinonnettomuudet kartalla:

    http://apps.strafica.fi/hirvi/

    Pienet hirvieläimet kolaroivat melko tiheästi Pori-Tampere-Porvoo linjan lounaispuolella. Myös hirven kanssa kolisee useammin etelässä ja lännessä kuin idässä tai pohjoisessa.

    jahtimedia.fi julkaisee elokuussa katsauksen riistaeläinten kantojen kehityksestä vuosien saatossa. Odotamme mielenkiinnolla tuloksia.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Siinähän se onkin ne arviointipyynnöt, perkeleet. Kun selvä hirvituho ei ole hirvituho, jos hirvi ei ole syönyt oikeaoppisesti, Maaseutuviraston ohjeitten mukaan, niin arviointipyynnöstä seuraa lasku, eikä muuta.

    Lisäksi kun hirvi syö joka vuosi, niin koskaan ei täyty ohjeitten mukainen syönti, mutta taimikko kyllä menee silti pilalle.

    Hirvivahingot, siis viralliset, rajoittuvat vain niihin tapauksiin, joissa hirvilauma todella syö yhtenä talvena 90% taimista.

    Elikkä tulemme vanhaan kunnon valheen vertailutaulukkoon: Valhe, Emävalhe ja Tilasto.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Noissa linkeissä on hyviä vahinkotilastoja kansalaisaloitteen tausta-aineistoksi. Toki olet Taneli oikeassa siinä, että tilastot näyttävät vain pienen osan todellisista vahingoista. Luken tutkijat Nikula ja Matala tekivät jokin aika sitten hirvivahingoista kokonaisarvion, jonka suuruusluokka lienee oikea. Myös maanviljelyn satovahingot pitää saada mukaan, elleivät näy jo tuossa. Nämä kannattaa pitää mukana perusteena, kun esitetään maanomistajien sananvallan nostamista hirvieläinten kannanhoidosta päätettäessä. Metsästyslain 20 § kieltää riistakannan vaarantavan metsästyksen. Mutta miten määritellään riistakannan vaarantava kaatolupien taso, kun hirvieläinten määrien tarkka arviointi on vaikeaa?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 55)