Keskustelut Metsänhoito Olipa hienoja mäntytaimikoita P-Karjalassa ja Kainuussa!

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 55)
  • Olipa hienoja mäntytaimikoita P-Karjalassa ja Kainuussa!

    Ajelin rauhallisesti Itä-Suomen reittiä, eli Joensuusta Uimaharjun kautta Lieksa -Nurmes-akselin ohi Kemijärvelle.

    Silmiin tuli monia täystiheitä mäntytaimikoita joita ei Etelä- tai Länsi-Suomessa enää näe. Vuosikasvut myös ihan mallikkaita! Ei männystä tule Suomessa pulaa vaikkei Länsi-Suomessa mäntyä enää kuidusta pidemmälle juuri saakaan.

  • harrastelija

    Aika selkeästi on talvilaitumet ja vasomisalueet hirvillä ainakin tuossa lähialueen metsästysmailla. Laitoin muutama vuosi sitten kuvia mäntytaimikosta. Nyt taimikko alkaa olla yli 2 – metrinen, kasvu on hyvää näillä kaitumilla 40 – 60 sm/v.

    Koira karkasi pannattamona ja livahti n. puolen kilomrtrin päähän hirvihaukkuun! Annoin haukkua paikallaan muutaman tunnin ja sitten varovasti kutsumaan vilkkaan 5-tien puolelta. Haukku oli n. 150 metrin etäisyydellä tiestä. Parin vihellyksen jälkeen koira otti yhteyttä ja onnettomuus vältettiin! Koulutus oli tuonut tulosta 🙂

    A.Jalkanen

    Niin kauan kuin noita vahinkoarviointipyyntöjä tulee, hirvikannan hoidossa on korjaamista – eikö niin?

    Burl

    Juuri kuten Korpituvan Taneli kirjoittaa, ei juuri lisättävää. Pahimmille tuhoalueille ei saa korvausta ja ilman aitaamista tai satumaista tuuria on tyydyttävä vajaatuottoisen metsikön kasvatteluun. Näitä ankaran laidunnuspaineen alueita kyllä taitaa olla noin 75 % omista maista, onneksi pohjat ovat enimmäkseen viljavia, kuuselle sopivia. Männyn ja koivun tuhoontuomituista viljely-yrityksistä seuraa vain harmia.

    Lehtipuuston perkuu männyntaimikosta ei takaa sitä, että taimikkoa ei tärveltäisi. Jatkuva laidunnus ja kasvatuspuuston totaalinen tuho vetää mielen matalaksi. Kuusen istutus muokkaamattomaan maahan on sitten ehkä järkevin vaihtoehto VT-pohjallakin. Toinen vaihtoehto on jättää vaikka hieskoivua sekapuustoksi, jos niistä jonkinlaisen metsän saisi nousemaan. Kasvattelee vaikka kuitupuukokoon toivoen, että siihen mennessä hirvipolitiikassa on ryhtiliike tehty.

    Kun männyntaimikosta perkaat lehtipuuston tarkkaan pois, viisastelee osa hirvimiehistä, että mitäs menit kaatamaan lehtipuut, hirvet olisivat syöneet niitä ja jättäneet männyt rauhaan! Jos taas jätät lehtipuuta, viisastelee toinen puoli, että mitäs menit jättämään lehtipuuta, sen takia meni männytkin!

    metsä-masa

    Totta se on, että taimikoiden yleisilme paranee jo kahdella viisivuotis jaksolla, kun talvehtiva hirvimäärä pysyttelee 3-4 kpl / 1000 ha. Pahin ja hurjin hirvitilanne on nyt toistaiseksi rauhoittunut, Venäjältä tulevien susien ja karhujen ansiosta.

    Omat työläimmät kuviot on olleet Kainuun eteläpuolella olevilla tiloilla, joista on ollut joku tarinakin täällä ja Metsälehdessä, mutta onneksi pelastajat naapurista on ollut siihen ainut ja toimiva keino. Hirvien vakiokulkureitit alkaa taas metsittyä ja hirvien liikkuminen on hajautunut paremmin yksittäisiksi jäljiksi, kun vieraat saalistajat käy kierroksella.

    hatelo

    Kyllähän Itä-Suomessakin suurimmilla talvialueilla (10% metsämaan pinta-alasta) on talvitiheys hirvillä luokkaa 20-30 kantturaa/1000 ha. Muualla sitten ehkä 0,1 välillä 1.12.-15.4.

    Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen: ”Niin kauan kuin noita vahinkoarviointipyyntöjä tulee, hirvikannan hoidossa on korjaamista – eikö niin?”

    Vahinkoarvitipyynnöt voivat loppua kahdesta eri syystä.

    1. Maaseutuvirasto saa hirvivahinkoohjeensa hiotuksi lupulliseen malliinsa, niin ettei arviointipyynnöistä seuraa muuta kuin lasku metsänomistajalle. Tälläiseen tilanteeseen he pyrkivät.

    2. Hirvikanta laskee koko maassa sille tasolle että vahinkoja ei synny. Tämä on nykytilanteessa utopiaa.

    Hirvikannan hoidossa on niin kauan korjaamisen tarvetta, kunnes kanta koko maassa on pysyvästi alle 1/1000ha.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras

    Mänty kasvaa vauhdilla Keski-Suomessakin. Kahden vuoden takaisesta tähän päivään.

    Tilannne keväällä 2017

    Varhaisperkauksen jälkeen syksyllä 2017

    Kavukauden 2019 lopulla

    Komeita vuosikasvuja tässä ja vastaavasti peratuissa taimikoissa lähitienoilla.

    A.Jalkanen

    Näinhän se on kuten Taneli summaa.  Ruotsin suunnalta kuuluu kuitenkin uusia tuulia, jonkinlaista yhteiskuntasopimusta hakevat. 1 hirvi tuhannella hehtaarilla voi olla utopiaa. Vahinkotilastojen näyttämä tilannekuva on tärkeä, koska se näyttää onko tilanne metsissä, viljelyksillä ja liikenteessä menossa parempaan suuntaan.

    Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen: ”Vahinkotilastojen näyttämä tilannekuva on tärkeä, koska se näyttää onko tilanne metsissä, viljelyksillä ja liikenteessä menossa parempaan suuntaan.”

    Se tilannekuva on, metsä ja peltovahinkojen osalta, suorastaan irvikuva. Liitenteen tilastoja on tietysti vähän vaikeampi manipuloida.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen

    Kun mennään useampi vuosi samoilla säännöillä, nähdään suuntaus. Vaihtoehtona olisi ruotsalaisten säännöt, joissa vähintään 70 prosenttia taimista pitää olla kehityskelpoisia tai tulee sanktiota. En tiedä mitä ne heillä ovat mutta hirvikannan alentaminen voisi olla sopiva. Lisäksi sivupuulajien pitää voida kehittyä puumaisiksi yksilöiksi.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 55)