› Keskustelut › Luonto › Olisiko Metsälehden aika ryhdistäytyä?

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 194)
1 2 3 … 14 15 16 … 18 19 20

  • Olisiko Metsälehden aika ryhdistäytyä?

    Sent on: 3.2.2017, 14:35

    Merkitty: 

    Metsälehden paperiversion numerossa 2 , 2.2.2017 oli juttu:

    Saalis kasvoi kanta kutistui. Metsissä liikkuva hirvimäärä lähestyy alhaisinta tasoaan 2000-luvulla.

    Jutussa oli kuvaaja hirvien talvikannasta. Sen mukaan talvikanta 2016 olisin painumassa alle vuosien 2011-2012 tason. RiistaWeb:istä voi tarkistaa vuosien 2012-2016 metsästyksen jälkeen jäävän kannan, eli talvikannan.

    Saatavasta taulukosta puuttuu vuoden 2015 kohdalta Lappi, siihen voisi täyttää vaikka vuoden 2014 määrän ja korjata vuoden 2016 luvuksi myöskin saman. Vuosien 2012-2015 kohdalta puuttuu Kainuun luvut, niihin voisi täyttää vuoden 2016 määrän. Eli täytetään puuttuvat kohdat parhaalla oletuksella.

    Nämä kun täyttää Excel taulukkoon ja pyöräyttää kuvaajan, niin näyttää vähän erilaiselta. Mahtaisiko Metsälehdeltä löytyä uskallusta toteuttaa itsenäistä, riippumatonta, tutkivaa journalismia? Kyseinen teksti/kuva näkynee esikatselulla myös niille, jotka eivät ole Metsälehden tilaajia.

    http://extra.epaper.fi/lehti/metsalehti-arkisto/_read/2-2017/138322.html

    Tekijä
    Planter Planter
    Theme Luonto Luonto
  • Planter Planter 28.2.2017, 17:32

    Metsälehden keskustelupalstan ”rähinäindeksi” tukee erinomaisesti lumijälki-indeksiä.

    Satakunta on ykkönen lumijälki-indeksissä, samoin Jesse rähinäindeksissä.

    Varsinais-Suomi on kakkonen lumijälki-indeksissä. Itse olen noussut kohisten viimeaikona rähinäindeksissä….olisiko jo kakkonen.

    Ei Suomalainen mies turhasta valita, kaikki tutkimuslaitokset voi lopettaa, katsotaan vaan keskustelupalstalta, mihin tarvitaa lisää lupia.

    Planter Planter 28.2.2017, 18:23

    Nyt kyllä täytyy siteerata suorittavaa porrasta Varsinais-Suomen osalta: ”sillä on korkeintaan viihdearvo”,  koska Varsinais-Suomessa on vain yksi kolmio. Miksiköhän.

    Ihan oma epävirallinen lumijälkilaskenta, riistakamera ja näköhavainnot  antoivat elämäni suurimman jälkimäärän

    Suurimmassa osassa maakuntia oli kuitenkin kymmeniä kolmioita, joten jälkien määrän lisääntyminen 66%:lla antaisi ainakin karkeita viitteitä, ettei hirvimäärä olisi jyrkästi putoamassa 2000-luvun alimmalle tasolleen.

    Visakallo Visakallo 28.2.2017, 18:30

    Tuskin täällä kukaan on turhaan hirvivahingoista valittanut. Metsää omistavalle hirvivahinko on todellinen tapahtuma, ei sitä mitkään selitykset ja saivartelut muuksi muuta. Metsää omistamattomat eivät kärsi hirvivahinkoja. Sitäkään on turha selitellä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.2.2017, 18:49

    Oikaisu: Varsinais-Suomesta on taulukossa nyt vain yksi kolmio, koska lumitilanteesta johtuen muita ei ole pystytty inventoimaan. Laskenta-aikaa on jatkettu maaliskuun puoliväliin ja luntakin tuli viime viikolla, joten jospa lukema vielä paranisi.

    Koko valtakunnan tasolla lumijälkilaskenta on erittäin luotettava, joten pidän kiinni arviosta, että 2012 on oltu hirvimäärässä alimmalla tasolla. Alueiden kanta-arviot ovat myös melko luotettavia sellaisina vuosina kun kolmioita on laskettu riittävä määrä. Jos määrä on liian alhainen, tuloksia ei julkaista (tiheyskarttoina).

    Luken lumijälkiaineistosta piirretty hirvikanta 2007 – 2017:

    http://metsanomistaja.blogspot.fi

     

    Planter Planter 28.2.2017, 20:44

    Koko maan lumijälki-indeksin suunta:

    http://aijaa.com/v5FP9O

    Esikatselulla pääsee katsomaan ja vertaamaan, minkälainen oli Metsälehden käyrä ja perustelut sille:

    http://extra.epaper.fi/lehti/metsalehti-arkisto/2-2017/138322.html

    Puuki 1.3.2017, 07:38

    Miten muuten lumijälki-indeksistä päästään tiheysarvioon ? Minkä kokoista pinta-alaa vastaa esim. 1 lumijälki/10km /vrk  ?

    Planter Planter 1.3.2017, 08:50

    Vastaus ”Puukin” kysymykseen on aika pitkä, mutta jos lukee linkin dokumentin, niin voi todeta, että kyse ei todellakaan ole pelkästä ”viihdearvosta”, kuten eräät tahot väittävät.

    Absoluuttista hirvimäärää ei nyt  yritetä arvioida. Oleellisinta tässä on, että jälkilaskenta näyttää hirvikannan olevan voimakkaassa kasvussa, eikä voimakkaasti supistumassa, kuten pari viestiä aiemmin käyrä-vertailulla osoitetaan.  Kaikki käytettävissä olevat tiedot: RiistaWeb, riistahavainnot.fi,  hirvikolaritilastot, Luken antamat määrät näyttävät eri suuntaa Metsälehden käyrän kanssa.

    http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/riistakolmiot

    Puuki 1.3.2017, 10:02

    Jälkilaskenta voi olla tarpeeksi tarkka esim. hirvikantojen arvioinnissa. Sitä en väitä, kun en ole mikään riistalaskennan asiantuntija.

    Laskin kuitenkin kokeeksi metsäkauriin esiintymisindeksin perusteella ja liitteen laskukaavan avulla sen tiheysarvion. Näyttäisi että ainakaan tässä tapauksessa (n. 20000 km² alueella) ei  pidä paikkaansa, koska lopputulos olisi ~ 45 metsäkaurista /koko alue .    Muutama kk sitten näin siis 40 % koko alueen metsäkauriskannasta 2 ha:n  alueella. Ei voi pitää paikkaansa.

    Planter Planter 1.3.2017, 10:12

    Laskitko varmasti oikein 20 000 km2 =  2 miljoonaa hehtaaria.Teitkö varmasti sivulla 16 olevan selityksen mukaisesti, eli sinulla oli ne kaikki yksittäisten riistakolmioiden tiedot 2 miljoonan hehtaarin alueelta?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.3.2017, 10:30

    Lumijälki-inventointi ei ole paras mahdollinen tiheyden arviointiin, vaan se on parhaimmillaan vuosien välisten vaihteluiden ja kehityssuuntien kuvaamisessa. Jos yksittäistä kolmiota seurataan pitempään, nämä muutokset näkyvät pienalueellakin, parhaiten juuri lumijälki-indeksissä. Runsausindeksi kuvaa kannan suuruutta muutaman vuoden perustasoon verrattuna, joten siinä ei näy pitkän aikavälin kehitys.

    Kannan tiheyden arviointi perustuu kanalinnuilla kesälaskennassa siihen, että havainnot tehdään tietyltä pinta-alalta. Nisäkkäillä jälkimäärän muuttaminen tiheydeksi vaatii oletusarvon eli tutkittavan eläinlajin keskimääräisen vuorokausijäljen käyttöä. Jäljen pituus eli eläinten todellinen liikkuminen kuitenkin vaihtelee monesta tekijästä riippuen, joten tiheysarvio on epävarmempi kuin indeksit. Käyttäisin lumijälkiä mieluiten muiden kannanarvioinnin menetelmien ohessa ja pitäen visusti mielessä, että mitä pienempi alue ja mitä lyhyempi seuranta-aika, sitä suurempi epävarmuus lukuihin sisältyy.

    Nyt jos joku on esimerkiksi menossa sidosryhmäkokoukseen, voi oman alueensa hirvikannan kehityksen helposti tarkistaa Luken graafeista!

    Lajikehitys (grafiikka)

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 194)
1 2 3 … 14 15 16 … 18 19 20