Keskustelut Metsänhoito Olivatko hirvivahingot todella vähentyneet?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 81)
  • Olivatko hirvivahingot todella vähentyneet?

    Mm. Metsälehti uutisoi metsäkeskusten julkistamia tilastoja edellisenä kesäkautena arvioiduista hirvivahingoista ja niiden pohjalta suoritetuista metsityksistä. Yksioikoisesti otsikoitiin, että ”Hirvivahingot vähenivät roimasti”. Lukuja heitettiin otsikon tueksi.

    Saikohan metsänhoitoa tekevä lukija todellista kuvaa nykyisestä hirvi- ja hirvivahinkotilanteesta metsänuudistamisen kannalta ajateltuna?

    Esimerkiksi hirvivahinkoilmoitusten tekeminen perustuu vapaaehtoisuuteen, eivätkä kaikki metsänomistajat edes tiedä metsänsä hirvivahingoista. Kaikki metsänomistajaryhmät eivät kuulu hirvivahinkojen korvausjärjestelmän piiriin.

  • suorittava porras suorittava porras

    ..hups

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Siitä voi päätellä sen, että hirvet syövät useamman kerran tuhoamiaan taimikoita ja uusia lisäksi. Toistuvasti syönnin kohteeksi joutuva taimikko ei ole kykenevä tuottamaan enää haitta-aineita.

    Hirvi ei ole metsä- vaan avoimien alueiden -eläin. Se tulee hävittää metsistä sukupuuttoon ennenkuin se tuhoaa metsät. Metsälaji on puut rauhaan jättävä kapeasarvinen metsäpeura.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Suorittava porras näköjään uskoo että toisto tekee väittämästä totuuden?
    Etkö ole huomannut mitern huonosti se onnistuu täällä erään ahkeran kirjoittajan osalta.

    Kyllä se niin on että nuo korvausten tilastot todistavat vain sen että korvauksia on maksettu vähemmän, ei muuta.

    Jotta tuhojen määrästä voitaisiin sanoa jotain, pitäisi tutkia itse metsiä ei rahapapereita.

    Mielenkiinnolla odotan esim sitä, miten tulevissa VMI luvuissa näkyy kuusen viljelyn siirtyminen selvästi männyn maille.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    6tukki

    Itsekkäästi kommentoin omalta kohdaltani aloittajan kysymykseen, että eipä juuri siltä näytä kierrettyäni taas talven jälkeen oman isohkon jo aiemmin hirvien runteleman mäntytaimikkoalueeni. Uusia, viime talven aikana hirvien tuhoamia taimia löytyi runsaasti.

    Voin varmuudella hyvästellä toiveeni taimikkoni kohentumiselle muutaman tulevan vuoden aikana. Sen nimittäin varmistavat maakuntamme metsästästysseurat, jotka lähes poikkeuksetta suurinpiirtein puolittavat kaatolupien määrät viime vuoteen verrattuna ja monet hirvimiehet ovat jo kertoneet kannattavansa samaa supistettua kaatolupien määrää parille – kolmelle tulevallekin vuodelle. Tällähän varmistetaan alueen hirvikannan nousu taas tasolle, joka mahdollistaa ainoastaan kuusitaimikkojen perustamisen tulevina vuosina.

    Hirvivahinkoja määriteltäessä tulisi vahinkosummissa huomioida myös hirvien takia kasvupohjaltaan sopimattomille alueille perustetut kuusitaimikot, joita tässä maassa alkaa olla jo huikeita hehtaarimääriä. Missä summissa pyörisikään kasvutappiot vt- kasvupohjille perustettujen kuusikkojen osalta?

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Oman kokemukseni perusteella uskon ,että hirvivahingot ovat todellakin vähentyneet.Takavuosina kauloivat jopa tukkikuusikoita ja metsätiet olivat talven jäljiltä kylvetetty hirven papanoilla.

    Tänäkin talvena ovat paikoittain männyn ja koivuntaimikoita rusikoineet.Eli metsänomistajan kannalta hirviä liikaa,jonka vuoksi itsekkin olen joutunut kuusen istuttajaksi siirtymään.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Se on ollut minulla jo pitkään tiedossa, että jeespojun älylliset resurssit eivät riitä lumikkohypoteesin ymmärtämiseen. Mutta se borrelioosi, joka on tällä hetkellä piiloutuneena keskushermostoosi, johtuu juuri sen peesaamisesta.

    Juha aaltoila kirjoitti maaliskuussa aarrelehdessä (päästyään irti kontron kuristusotteesta): ”Metsästäjävetoisessa hirvipolitiikassa eletään taas kerran ”kolarit vähenivät”- tyynnyttelyvaihetta kannan säästön ja lihotuksen kautta, jonka satoa korjataan 4-5 vuoden päästä. Kuka lihana, kuka kuusta lahokuusikon kannikkoon sienen iloksi istutellen,”

    Ja se sieni ei ole haaparousku, vaan juurikääpä. Ja niitä istutuksia on jo nyt ainakin miljoona hehtaaria. Ja se yli miljoona hehtaaria tulee tuottamaan pelkkää persnettoa. Ja se on hirvituho, jota ei ole korvattu, vaan lakaistu maton alle.

    Lisäys: Kyllä tuossa metsäkeskuksen graafissa hirvikanta näkyy alentuneen tasaisesti satakunnassa.

    Gla Gla

    Taneli: ”Kyllä se niin on että nuo korvausten tilastot todistavat vain sen että korvauksia on maksettu vähemmän, ei muuta.”

    Uutisissa on juttu siitä, kuinka tuhot pohjoisessa vähenevät.

    mehänpoika

    Metsäkeskusten ilmoituksia edellisen kesän arvioiduista hirvivahingoista pidetään hirviporukoissa tukena syksyn kaatolupien kaavailuissa. Vai liekkö lupahakemukset jo jätetty?

    Kuitenkin menneen talven hirvivahingoista valtakunnallisesti ei ole tietoa. Tiedetään vain se, että hirvikannat ovat edellisen syksyn pyyntilupien leikkaamisesta johtuen voimistuneet.

    Nyt julkaistun uutisen otsikko johtaa metsästysseuroja ja metsänomistajia harhaan. Koivua, haapaa ja mäntyä on edelleen riskialtista istutella etempänä asumuksia tai liikenneväyliä.

    Hirvenhoitusuunnitelman lupaama päätäntövallan siirto pyyntilupien osalta enemmän paikalliselle tasolle voi olla jopa lisäämässä hirvikantoja ja hirvivahinkoja tulevaisuudessa.

    tuhkamo tuhkamo

    Paljonko käytännössä tarkoittaa tuhon määrässä tuo 170€?
    Kävin nimittäin katsomassa taimikoita, ja olihan taas melkoisittain syöty, jo aiemmin syötyjä taimikoita. Samoin noin 4-vuotiaassa taimikossa oli popsittu osa taimista (pisimpiä, ne jotka ovat päässeet hangen päälle) parempiin suihin (ensimmäinen tuho). Tod näk ensi talvena tuho laajenee. Mutta siis mitkä ovat perusteet? Voinko kutsua tarkastajan käymään, jos vahinkoja on tipoittain siellä täällä ympäri metsäpalstan taimikoita.
    Ja minulle asiantuntijat ovat sanoneet että ei kannata hakea joka vuosi, vaan joka kolmas vuosia niitä korvauksia, eli hain siis 2010 ja sainkin. Nyt tuhot ovat jatkuneet siis koko ajan, mutta tosiaan sieltä täältä aina syödään, eli sanokaapa korvausperusteet ja millaista tuhoa vaaditaan tuohon 170 €? Ja jos tuho on euronkin yli 170, niin koko tuho korvataan, onko näin?

    Antonin poika

    Kiitokset Tanelille kommentista herra A:n suuntaan. Ainakin 99% lukijoista on samaa mieltä.

    Olen joskus vertaillut hirvituhokorvauksien ja hirivikolarien määriä, ja näyttää siltä, että korvausluvut seuraavat hirvikannan kehitystä noin 3-4 vuoden viiveellä. Kolarimäärät voivat olla laskusa parikin vuotta, kun hirvikorvaukset vielä nousevat.
    Hirvikantaa on leikattu aika lailla viime vuosina.Vaikea uskoa, että hirvikanta on missään noussut, mutta luultavasti leikkaus ei monilla alueilla ole vielä ollut riittävä. Itse kävin eilen raivaamassa 2 ha kuviota, laikutettu, istutettu kuuselle, ja mäntyä oli luontaisesti tullut aika lailla. Mutta – kaikki männyn taimet hirven syömiä.

    Tulevassa hirven kannanhoitosuunnitelmassahan pyritään lisäämään eri intressiryhmien yhteistyötä, ja että metsätalous tulisi voimakkaammin mukaan hirvikannan suunnitteluun. Täytyy toivoa, että näin myös tapahtuu. Riippuu tietenkin metsätalouden edustajista erilaisissa neuvostoissa.

    Mutta toivoakin on. Tässä ote Päijät-Hämeen mhy:n pari päivää sitten tulleesta tiedotteesta:
    Hirvikyselyn tulokset
    Tämän pienen sähköpostikyselyn vastausten perusteella voi todeta että hirvikanta on vihdoin tasapainossa metsänhoitoyhdistyksen eteläisessä osassa. Valitettavasti alueen pohjoisosissa on edelleen hirvikannan pienentämisen tarve. Metsänhoitoyhdistys on koko 2000-luvun voimakkaasti vaikuttanut ja painostanut metsästäviä tahoja alueen hirvikannan alentamiseksi metsien sietokyvyn rajoille. Alentunut hirvikanta mahdollistaa vihdoin myös männyn ja koivun uudistamisen yritykset alueellamme. Ongelmia uudistamisessa on valitettavasti edelleen pohjoisosissa aluetta. Nykyinen aleneva suunta hirvikannan tasossa tulee edelleen olla tavoitteena. Mhy:n esittämä tavoitetaso on 2 hirveä/tuhannella hehtaarilla. Mhy seuraa ja vaikuttaa tilanteeseen kaikkien vaikutuskanavien kautta jatkossakin.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 81)