› Keskustelut › Metsänhoito › Olivatko hirvivahingot todella vähentyneet?

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 81)
1 2 3 … 6 7 8 9

  • Olivatko hirvivahingot todella vähentyneet?

    Sent on: 9.5.2013, 19:21

    Mm. Metsälehti uutisoi metsäkeskusten julkistamia tilastoja edellisenä kesäkautena arvioiduista hirvivahingoista ja niiden pohjalta suoritetuista metsityksistä. Yksioikoisesti otsikoitiin, että ”Hirvivahingot vähenivät roimasti”. Lukuja heitettiin otsikon tueksi.

    Saikohan metsänhoitoa tekevä lukija todellista kuvaa nykyisestä hirvi- ja hirvivahinkotilanteesta metsänuudistamisen kannalta ajateltuna?

    Esimerkiksi hirvivahinkoilmoitusten tekeminen perustuu vapaaehtoisuuteen, eivätkä kaikki metsänomistajat edes tiedä metsänsä hirvivahingoista. Kaikki metsänomistajaryhmät eivät kuulu hirvivahinkojen korvausjärjestelmän piiriin.

    Tekijä
    mehänpoika
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 15.5.2013, 09:14

    Kun mieltä ilmaistaan tulee aina kolhuja. Jospa se sitten on metsästäjille vihdoin se herätys että aletaan kuunnella vukranantajan ääntäkin. Ja rahahan tunnetusti rauhoittaa joten setelitukon kanssa uutta sopimusta vain vääntämään. Sillähän siitä ongelmasta selviää eikä tarvitse aukkoja kartalla katsella.
    Onhan tähänkin asti jo kolikoita tarjoiltu mutta jos nyt siirryttäisiin jo pikkuhiljaa setelikantaan?

    Gla Gla 15.5.2013, 09:19

    Tuskin raha maksajan mieltä rauhoittaa.

    Pähkäilijä 15.5.2013, 09:57

    Meidän alueella taitaa suurin osa hirviporukasta olla metsänomistajia ja luvat on aina käytetty, määrääkin on saatu nostettua mutta silti talvehtiva kanta pyörii vitosen paikkeilla edelleen kun enempää lupia ei ole saatu. Kyllä maat on saatu lihaa vastaan vuokralle eikä kukaan ole estämässä metsästystä. Yrittänevät lisää lupia ensi syksylle.

    jees h-valta 15.5.2013, 10:10

    Olen H-vallassa rajanaapuri metsänomistajalle joka on kieltänyt metsästyksen jo kymmeniä vuosia sitten. Lisäksi hänen metsäänsä ei oikein parhaalla tahdollakaan voi sanoa hoidetuksi talousmetsäksi. Silti alueelle ei ole keskittynyt minkäänlaista hirvikantaa ympäristöään enempää. Kuvaavaa on että pystyn kasvattamaan hybridihaapaa tosiaan aivan hänen kymmenien hehtaarien palstansa vieressä. Tämä alkaa pikkuhiljaa viedä uskoa suorittavankin paatoksesta varsinkin kun samaan aikaan myös Noormarkussa oma hybridihaavikkoni on pois metsästyksestä omasta valinnastani. Eikä lainkaan hirvituhoja. Kumma ja mielenkiintoinen juttu ja pistää kyllä miettimään jatkoja seurojen vuokrasopparien suhteen.

    Gla Gla 15.5.2013, 10:43

    Vaikka sinulla onkin tarkka tieto alueen hirvikannasta, eikä kanta tuolla muutaman kymmenen hehtaarin alalla sen mukaan ole isompi kuin muualla, ei sopimuksen tekemättä jättäminen edistä asioiden hoitoa. Hirviporukka voi silti onnistua, vaikka aukkoja metsästysalueella olisi.

    Ei näitä asioita pidä mustavalkoisina nähdä.

    jees h-valta 15.5.2013, 11:26

    Sitä ”väriähän” tähän keskusteluun yritän hakeakkin. Tuntuu junnaavan aika tasan poteroissaan nämä jutut. Esitin vain kokemukseen perustuvan mielleyhtymän metsästykseen ja se ei todella tue noita junnaavia hokemia.
    Entäpä tosiaan jos metsästys pirsteloitaisiinkin vain tarveperustaiseksi metsänomistajan oman tai hänen valtuuttamansa henkilön tekemäksi.?
    Voisin melkein väittää ettei hirvikanta ”räjähtäisi” käsiin.
    Kokeilemisen arvoinen ja ennakkoluulot vain sen estävät.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 15.5.2013, 11:44

    Ei ollut metsästysseuroja, pinta-alarajoituksia eikä kunnon aseita vajaa sata (100) vuotta sitten, kun maan eteläpuoliskolla oli enää neljä (4) hirveä, jotka puuntuottajien ja maanviljelijöiden halusta ja vaatimuksesta piti tappaa sukupuuttoon. Näin olisikin tapahtunut, mutta metsästäjäliitto, jota johtaa tällä hetkellä puuntuottajajärjestön äänenkannattajan päätoimittaja, mikko tiirolan ylistämä lauri kontro, onnistui ankaralla lobbauksella estämään tuolloin tuhoeläimen statuksen omanneen ekokatastrofin kitkemisen.

    Hirvelle tulee palauttaa tuo syöpäläisstatus ja se tulee tappaa metsäalueilla sukupuuttoon. Se ei ole mikään metsälaji, kuten on metsäpeura. Tämä tosiasia on näyttänyt täysin unohtuneen.

    jees h-valta 15.5.2013, 11:51

    Alan nimittäin jopa uskoa että metsät kestävät kovankin eläinkuormituksen jos sitä alikasvosta olisi runsaasti tarjolla eli juuri päinvastoin kun suorittava tuolla aiemmin. Antaisi vielä lisää lihantuotantoakin ja se kohdistuisi oikeisiin osoitteisiin.
    Lisäksi taimikot saisivat saman kohtelun ympäröiviin nähden kun kaikissa aloilla löytyisi pureksittavaa. Eli tuhoja olisi tietty mutta eihän ne määräänsä enempää syö joten valmiiksi kylläinen riipii mennessään tasaisesti sieltä täältä ja tuho ei keskittyisi yhteen paikkaan. Harvennellessa olisi helppo nakki hoitaa vähäiset tuhot asentoonsa. Liika nuoleminen metsistä pois ja metsänomistajat hoitamaan lihat kotipakastimiin korvauksena pienistä taimistovahingoista. Eikä valtio köyhtyisi ollenkaan. Hirvet vaeltaisivatkin vähemmän kun ei tarvitsisi ruuan perässä tuhansia kilsoja kulkea. Voisi liikenneturmatkin vähetä.

    Metsuri motokuski 15.5.2013, 11:58

    Nyt Jesse puhuu asiaa. Hirvikantaa siis voidaankin kasvattaa jos taimikot jätetään huonolle hoidolle. Sitten vasta kunnostetaan kun hakkuutoimet aloitetaan. Eihän tuo vallan huono ajatus ole. Sitähän kannattaisi testata. Ruotsissahan hirvikannat ovat huomattavasti korkeammat eikä sieltä tuollaista itkua ole tuhoista ollut kuin Suomessa. Samoin Keski-Euroopassa on mm. saksanhirvikanta huomattava ja siitä huolimatta metsä kasvaa sielläkin.

    Pähkäilijä 15.5.2013, 18:38

    Nyt Jesse puhuu asiaa. Hirvikantaa siis voidaankin kasvattaa jos taimikot jätetään huonolle hoidolle. Sitten vasta kunnostetaan kun hakkuutoimet aloitetaan. Eihän tuo vallan huono ajatus ole. Sitähän kannattaisi testata.

    Lähetetty: 6 h, 36 min sitten
    Lähettäjä: Metsuri motokuski
    ##############

    Ei tulis mieleen yhtään kuvioa jossa ko toimintaa on jo testattu?

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 81)
1 2 3 … 6 7 8 9