Keskustelut Metsänhoito Olivatko hirvivahingot todella vähentyneet?

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 81)
  • Olivatko hirvivahingot todella vähentyneet?

    Mm. Metsälehti uutisoi metsäkeskusten julkistamia tilastoja edellisenä kesäkautena arvioiduista hirvivahingoista ja niiden pohjalta suoritetuista metsityksistä. Yksioikoisesti otsikoitiin, että ”Hirvivahingot vähenivät roimasti”. Lukuja heitettiin otsikon tueksi.

    Saikohan metsänhoitoa tekevä lukija todellista kuvaa nykyisestä hirvi- ja hirvivahinkotilanteesta metsänuudistamisen kannalta ajateltuna?

    Esimerkiksi hirvivahinkoilmoitusten tekeminen perustuu vapaaehtoisuuteen, eivätkä kaikki metsänomistajat edes tiedä metsänsä hirvivahingoista. Kaikki metsänomistajaryhmät eivät kuulu hirvivahinkojen korvausjärjestelmän piiriin.

  • Metsuri motokuski

    No kyllä tulee….. Mutta voisihan tuota oikein tutkiakin virallisesti. Hyvä aloitus, jota ei näillä foorumeilla paljon tapahdu. 🙂

    jees h-valta

    Sanotaan nyt että tuo naapurin hmmm… sanoisko lievästi kymmeniä vuosia hoidettu monen ikäinen mutta isoilta osin myös nuorta mäntymetsää voisi olla yksi hyvä näyttö tuosta ja kun ympäristössä on vielä lähes kymmenen hehtaarin vanha peltoheitto joka on luontaisesti ja erityyppisten istutuskokeilujen jälkeen kasvamassa umpeen niin hirviympäristö on suorastaan taivaallinen.
    Silti siellä on katkaistu mänty,koivu, pajut siellä täällä.
    Mitään merkityksellistä tuhoa ei voi mainita tämän sanoisko hieman passiivisen metsänomistajan ja tämän surullisen peltoräpellyksen tiimoilta. Ja Harjavallan ikiajat hirvirikkainta kulmaa.
    Sanoisin että miettinyt olen monesti. Lisäksi on vielä yksi ”jussi” joka silloin tällöin pitää vielä riistapeltoa tähän alaan rajoittuen.
    Eli ruokaa on hirville yltäkylläisesti ja ihmiselle silmänruokaa ketä pitää hiukan hoitamattomasta metsäympäristöstä. Silmittelen usein. Ja mietin.

    Gla Gla

    Harjavallan ikiajan hirvirikkainta kulmaa, vaikka ei kuitenkaan ”alueelle ei ole keskittynyt minkäänlaista hirvikantaa ympäristöään enempää.”

    Paljonko siellä hirviä oikeasti on? Kiinnostaa vaan tietää, millaisella hirvimäärällä ongelmia ei synny edes hoitamattomaan metsään.

    jees h-valta

    Niin, H-vallan alueista se on varmasti aina ollut se hirvirikkain alue.
    Se kuinka paljon niitä on pitäisi kysyä ehkä Riistakeskukselta tai paikallismetsästäjiltä. Mutta sen takaan että tämän vanhan peltoheiton ympäristöstä löytyy pimeänhämystä näkökontakti hirveen jos haluaa vaikka vähintään kolme kertaa viikossa. Parhaimmillaan ole itse viitsinyt sen verran asiaa käydä seurailemassa. Eli vakiintunutta kantaa alueelta löytyy.

    jees h-valta

    Lisään vielä että peltoheitossa on runsaasti syömäkokoista reheväkasvuista mäntyä. Ja ne saavat aika mukavasti nousta hyvällä vuosikasvaimella. Vaikka ympäriltä löytyy koivua vallan vallattomasti.

    Gla Gla

    Missä ja mitä ne syövät, jos nuo männyt ja koivut saa olla rauhassa?

    jees h-valta

    Siis riittävän rauhassa että alueelle nousee tasainen metsä.
    On sieltä joku sieltä täältä katkottu koivuista ja männyistäkin mutta pääasiassa pajupuskat ovat niitä siipeensä saaneita.
    Vaikea esim siitä koivikosta on enää edes havaita syöntipaikkoja kun tappia nousee tapin vieressä paikoitellen. Avarampi alue on hienosti luontaisesti männiköitymään päin johtuen hiekkaperäisestä maatyypistä joka ei ole kontottunut aivan niin pahasti etteikö sieltä puu nouse läpi. Koivu esim kasvaa nauhamaisena vyöhykkeenä lähempänä vanhan metsän reunaa ja sitä ei varmaan 10000 taimea hehtaarilla edes vielä riitä. Joten aivan pikkusyönnit ei haittaa. Koko on noin ranteen vahvuista nyt. Siellä ei joukossa kaikin paikoin hirvi varmaan edes enää mahdu kulkemaan joukossa.

    jees h-valta

    Tämä koivun nauhamainen vyöhyke muuten rajoittuu minun h-haavikkooni suoraan ja silti en viime talvena pitänyt edes akkupaimenta päällä. Yhtään läpimenoa ei ollut. Muutaman kerran oli aidalla asti kyllä käyty ja palattu takaisin tai kierretty.

    jees h-valta

    Tämä on maisema jossa olisi jutun aihetta vaikka Metsälehden sivuaukeaman verran. Todella erityyppinen ”valtakunta” jossa luonto vielä on saanut toimia kymmeniä vuosia omaan tahtiinsa.
    Syystä jota tiedä en. Mutta tämä yksi naapuriomistaja ainakin on lähinnä niin varoissaan ettei aivan pikkurahan tuhtaukset ehkä kiinnosta.

    jees h-valta

    Mehänpoika oikeassa ja juuri tuota yritin edellä kertoa että tarkka nuoleminen vain lisää kokonaisvahinkoja taimikoissa. Kun perataan pinseteillä ammutaan männynlatvoja poikki haulikolla.
    Kun ruokavalio on niille luontaista ja sitä on paljon ja kaikkialla silloin vahingot” arvopuustossa” vähenevät ja lehtipuu taas kykenee kasvuun raskaasti syötynäkin. Ja aina isosta määrästä saa harvenneltua sopivassa iässä paljon laadukasta tyvikoivua kasvuun.
    Itseasiassa hirvirikkailla aloilla( joita tietenkään ei ole) pelkkä hirvien syönti riittää jarruttelemaan koivun nousua riittävän kauan että havu pääsee kasvuun.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 81)