Keskustelut Metsänhoito Olivatko hirvivahingot todella vähentyneet?

  • Olivatko hirvivahingot todella vähentyneet?

    Mm. Metsälehti uutisoi metsäkeskusten julkistamia tilastoja edellisenä kesäkautena arvioiduista hirvivahingoista ja niiden pohjalta suoritetuista metsityksistä. Yksioikoisesti otsikoitiin, että ”Hirvivahingot vähenivät roimasti”. Lukuja heitettiin otsikon tueksi.

    Saikohan metsänhoitoa tekevä lukija todellista kuvaa nykyisestä hirvi- ja hirvivahinkotilanteesta metsänuudistamisen kannalta ajateltuna?

    Esimerkiksi hirvivahinkoilmoitusten tekeminen perustuu vapaaehtoisuuteen, eivätkä kaikki metsänomistajat edes tiedä metsänsä hirvivahingoista. Kaikki metsänomistajaryhmät eivät kuulu hirvivahinkojen korvausjärjestelmän piiriin.

  • mehänpoika

    Otsikon kysymykseen saa vastauksen pelkällä päättelyllä. Oman metsän taimikoita tarkastelemalla saa hyvin suppean kuvan kokonaistilanteesta.

    Hirvikannan koko ja sopivasti lumen päälle yltävien männyntaimikoiden määrä vaikuttavat hirvivahinkojen kokonaismääriin eniten. Hirvikanta oli vakiinnutettu noin 80 000 hirveen talvikantana. Etukasvuisen lehtipuuvesakon kurissa pitäminen vaikuttaa tuhoja alentavasti vain omistajakohtaisesti ja paikallisesti.

    Jos kaikki hoitaisivat lehtipuuvesakon männyntaimikoistaan vaikka joka vuosi, voisi hirvivahinkojen kokonaismäärä jopa lisääntyä. Onhan hirvikarjan jostain ruokansa otettava.

    Vahinkotilastoista on arvailussa hyötyä, jos haluaa tarkastella VMI:n kokoamia kaikki omistajaryhmät kattavia useamman inventoinnin peräkkäisiä tilastoja. Niistä näkyy jatkuvasti nouseva trendi.

    Syyksi nousuun voisi arvailla eteläosassa maata erityisesti männynistutusten jo pitkään jatkunut vähentyminen hirvivahinkojen pelossa. Hirville sopivia talvilaidunalueita on nykyisin entistä suppeammilla alueilla. Männyn taimet ovat näissä kohteissa olleet entistä kovemmalla kulutuksella.

    Metsäkeskusten vahinkotilastot antaisivat metsäntutkijoille pohjatietoa siitä, minkäverran metsätaimikoiden hirvivahinkoja tulee yleensä korvatuiksi, tai kuinka paljon hirvivahinkoja jää kokonaan korvaamatta.

    Tällaisia tietoja nykyinen luonnonvaraministeriökään (ent. MMM) katso aiheelliseksi selvittää. Pohjatiedot olisivat jo pitkään olleet kaikki valmiina. Selvitys ei olisi paljon edes maksaisi.