› Keskustelut › Metsänhoito › Optimismia metsäalalle

Viewing 10 replies - 111 through 120 (of 184 total)
1 2 3 … 11 12 13 … 17 18 19

  • Optimismia metsäalalle

    Sent on: 16.4.2020 at 16:37

    Tagged: 

    Tälläkin palstalla valitellaan monesti varsin pienistä ongelmista.  Ajatelkaa kuitenkin tulevaisuutta.  Puupohjaisilla tuotteilla tulee olemaan jatkossa entixstä enemmän kysyntää.

    Kilpailijamailla on ongelmia.  Keski-Euroopan kuusikot tuhoaa kirjanpainaja.  Kanadan ja Vanäjän metsiä palaa jatkuvasti joka vuosi valtavia pinta-aloja.  Eikä niiden uudistamisista huolehdita.  Ruotsin metsien hakkuut ovat jo kestävyyden äärirajoilla.  Siellä on massiiviset hirvituhot.  Kanadassa ja Venäjällä on ongelmina puuttuva tieverkosto.  Ruotsissakin se on harvempi kuin Suomessa, mikä haittaa myös metsäpalojen sammuttamista.

    Suomessa on maailman tihein metsätieverkosto.  Meillä on tehokkaita tuotantolaitoksia ympäri maata, joten kuljetuskustannukset ovat kohtuulliset.  Metsänhoitotyöt ovat tehokkaita, koska metsureiden ei tarvitse kulkea jalan pitkiä matkoja.  Jos millään niin Suomen metsätaloudella on loistavat mahdollisuudet tulevaisuudessa.

    Meidän pitää hyödyntää tätä etsikkoaikaamme.  Hoitaa metsiämme niin, että ne kasvavat entistä paremmin.  Lopetettava turhanpäiväinen pihistely hoitotöissä.  Panostettava entistä parempaan kasvuun.  Tämähän onnistuu vain jaksollisella kasvatuksella.   Siis jaettava oikeaa tietoa metsänomistajille.  Meidän jokaisen pitää huomata, että olemme vastuussa tuleville sukupolville siitä mitä teimme tai jätimme tekemättä.   Pyrittävä luomaan positiivista ilmapiiriä metsiimme.

    Creator
    Timppa
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 8.5.2020 at 10:22

    Syyt männyn oksaisuuteen eivät ole  yksiselitteisiä. Lähes jokainen meistä on nähnyt männylle parhaiten soveltuvalle maapohjalle perustettuja kylvötaimikoita. Puiden joukossa on lähes aina myös paksu- ja pystyoksaisia räkäpetäjiä, vaikka taimikon yleisilme olisi hyvinkin laadukas. Olen aikoinani nähnyt koealoja, jossa OMT-pohjalle oli istutettu perimältään huippulaatuisia männyntaimia. Puiden laatu oli silminnähden hyvä, vaikka pituuskasvu oli ollut erittäin nopeaa ja istutustiheys normaali. Alle 10 mm vahvuiset oksat lähtivät rungoista suorassa kulmassa. Toki nopeakasvuisuus heikentää puuaineen lujuutta, mutta se on taas toinen asia.

    Gla 8.5.2020 at 10:42

    Toki näin ja varsinkin, kun tarkastellaan ääripäitä eli tasa- ja huippulaatuista taimiainesta. Jos kuitenkin tarkastellaan kasvupaikkatyypin merkitystä, silloin ei tarkastella perimän vaikutusta.

    Perimässä on myös vaihtelua kuten luonnon monimuotoisuuteen normaalina ilmiönä kuuluu, lisäksi kasvupaikan olosuhteissa on hyvinkin pienipiirteistä vaihtelua. Noiden seurauksena karullakin paikalla pääsee osa yksilöistä karkuun ja siksi tai yhdessä muiden perintötekijöiden takia kasvattaa itselleen paksut oksat.

    mehtäukko 8.5.2020 at 11:26

    Vielä sivuten laskelmia ja matematiikkaa, niin enpä edelleenkään vaihda osia laskutikkujen kanssa.

    Metsätalous on joka tapauksessa osin niin luonnon armoilla, ettei saivartelut ja pilkun viilaukset aiheuta kuin nupin kipeäksi. Kun kohtuullinen voitava on palapelin kulloisessa tilanteessa ammattimaisesti tehty, loppu on pelin henkeen kuuluvaa toleranssia. Tekemiset ja tekemättä jättämiset ne taatusti maksavat, mutta  ammattilainen ymmärtää rajapinnan.

    Reima Ranta 8.5.2020 at 12:27

    NNA nyt vain on ainut perusteltavissa oleva vaihtoehto, jos  laskemalla halutaan haarukoida miltä taloudellinen lopputulos näyttää eri vaihtoehdoilla. Eikä se nyt tietenkään sitä tarkoita, että laskenta on päällä joka kuviosta – ei sinne päinkään.

    Älä Gla näillä menneillä suotta mieltäsi pahoita. Voi hyvinkin olla, että tuottotavoitteeni menneisyys huomioiden on liiankin korkea. Panostan maltillisesti, jos tuotot ovat kovin kaukana ja pidän omatoimisuutta aivan keskeisenä edellytyksenä riittävän kannattavuuden saavuttamisessa.

    Se on minusta sääli, että suhteellisen arvokasvun merkitystä ei haluta esim. metsään.fi-palvelussa nähdä. Muuta taloudellista perustetta kun en kykene näkemään esim. päätehakkuun ajankohtaa pohdittaessa.

    mehtäukko 8.5.2020 at 13:45

    Mikäpäs siinä sitten.

    Mehtäukko päättelee muun perusteen näillä pohjilla: puuston ikä ja kasvuvoima, kysyntä, kantohinta, muut lähi-alueiden toimenpiteet, onko käpyvuosi tulossa, investoinnit…

    Kun pelivaraa on kuitenkin, ja säätää käytännöllis-realistisesti parhaista vaihto-ehdoista varminta lajia, mikä voi mennä pieleen?

    Puuki 8.5.2020 at 14:05

    Biohiili voi olla yksi uudehko tuote metsänkasvatuksessa. Näytti maksavan 14 € 10 l säkki.  Siinä tulee kuutiolle hyvä hinta. Alkutuottajakin päässee osingoille jos säkittää vaikka itse tekemiään biohiiliä.

    Melko teoreettistahan se NNA:en laskeminen helposti on mutta oma paikkansa on silläkin olemassa.  Nykyään korko-tekijä  on kuitenkin yleensä kaikissa metsätalouden tutkimuksissa , suunnitelmissa ja laskelmissa mukana.

    Gla 8.5.2020 at 14:13

    Minusta laskentaperusteen valinta (mutu, korkoperusteinen NNA, tms.) ei ole pilkun viilausta tai saivartelua. Vaikka muuttujia (laskennan onnistumisen riskejä) onkin kohtuuttoman paljon, ei se poista laskennan merkitystä. Silloin toiminta perustuu sentään johonkin, minkä itse tietää. Jos tekee kuten ennenkin tietämättä, miksi ennen on näin tehty (siksi, että puusto kasvaa hyvin?), ollaan täysin tuuliajolla. Vaikka joskus kritisoinkin Reiman kärjistävää ja siten minua ärsyttävää tapaa puhua määrän tuottamisesta kustannuksista välittämättä, jälkimmäisessä tapauksessa on helppo tuottaa määrää ilman käsitystä sen kustannustehokkuudesta.

    Koron laskijoille monesti tällä palstalla naureskellaan. Kun koron valinnalla herkästi tuplataan tai puolitetaan euromäärät esim. metsätilan hinnottelussa, vaikea on ymmärtää perustetta naureskeluun.  Vaikka ei kiinnostaisi laskea uudistusinvestoinnin hintaa eri korkokannoilla ja sen perusteella valita kasvatusketjua, kannattaa silti tehdä näitä sormiharjoituksia. Siinä oppii (pl. kettutytöt ja muut luonnonsuojelijat) ymmärtämään, mistä metsätaloudessa on kyse. Ja vaikka investoinnista tekisikin laskelman ja se menee pieleen, on metsätalouden harjoittaminen paljon mielekkäämpää kuin ilman laskentaa. Silloin näkee, meneekö homma kuten kuuluu, jäädäänkö jossain jälkeen vai meneekö laskettua paremmin. Nyt siis puhutaan suuruusluokista. Ei pilkunviilauksesta tyyliin, onko 20 vuoden kuluttua hehtaarilla 3 m3 puuta enemmän vai vähemmän.

    Omassa palkkatyössänikin jokainen hanke lasketaan ja sen kustannuksia seurataan. Vaikka aikajänne onkin aivan erilainen kuin metsässä, yritykselle jo vuoden mittaisen projektin talouden seuranta on tärkeää. Niitäkin on laskettu väärin, josta on aiheutunut enemmän tai vähemmän vahinkoa. Yhtään projektia ei kuitenkaan ole hinnoiteltu näppituntumalla, koska ”ennenkin tämä on maksanut näin paljon” tai ”muiden mielestä tämä on x euron arvoista” puhumattakaan taulukkoarvojen (hinnoitteluperuste?) käytöstä, kuten metsässä uudistusmenetelmän valinta yleensä tehdään. Jopa keskituloisen usean vuoden palkan arvoisia metsätiloja ostetaan puustoarvion perusteella ilman, että ymmärretään taimikoiden ja nuorten metsien arvon määrityksen keskeisintä osaa.

    Eihän ilman laskentaa voi tietää, voiko homma edes teoriassa olla kannattavaa. Kustannusseuranta sitten kertoo, missä meni pieleen ja missä onnistuttiin. Mutta ellei laskentaa ole, ei seurantaakaan voi tehdä.

    mehtäukko 8.5.2020 at 14:49

    No kertokaapa sitten se miksi jotkut vaan ovat päätyneet konkurssiin oli laskelmat ja likvit laskettu kuinka moneen kertaan hyvänsä? Metsät ovat hakattu pörssin persieen, kun kuuta tavoitellaan voittojen maksimoimiseksi!

    Ei ole kysymys naureskelusta sinällään, mutta… muutenkin on toimeen tultu.

    Gla 8.5.2020 at 15:00

    Kuten sanoin, laskenta ei estä virheitä. Niitä voi tulla laskennassa, toiminnassa tai olosuhteet voi muuttua kuten moni yrittäjä sen nyt korona-aikana karulla tavalla on huomannut.

    Toimeen voi varsinkin palkansaajana tulla, vaikkei tiedäkään, miksi metsätilan hinta on 100 000 €. Yhtä hyvin se voisi olla 60 000 tai 150 000 €. Mutta mikä noista on oikea hinta?

    Ellei korkolaskua osaa, ei ymmärrä koko kysymystä. Ja se varmaan onkin mahtava tunne näin metsätalouden harjoittajana.

     

    Timppa 8.5.2020 at 17:43

    On tietysti eri asia, kun puhutaan metsätilan ostosta kuin jo omistetun tilan metsän  tuotosta.  Jos myyt tilasi, niin joudut heiti maksamaan veroa, eli käytettävissä oleva rahasi pienenee veron verran .

    Edelleenkin ihmettelen uutta tilaa ostettaessa NNA:n laskemista.  Enhän laske sitä, kun ostan osakkeita tai vaikkapa sijoitusasunnon. Aina lasketaan  sijoitetun pääoman tuottoa.    Se on mielestäni ainoa järkevä tapa myös metsätilaa ostettaessa.   Kuinka tarkka siinäkään on sitten eri asia.

    Hakkuu- ja uudistamissysteemissä on  niin paljon muuttujia, että niitä sopivasti painottamalla saa millaisen  tuloksen tahansa.  Ainoa asia, joka ratkaisee on kuitenkin  käytännön kokemus parhaasta menetelmästä.  Ja senhän me tiedämme.

     

Viewing 10 replies - 111 through 120 (of 184 total)
1 2 3 … 11 12 13 … 17 18 19