Keskustelut Metsänhoito Optimismia metsäalalle

  • Tämä aihe sisältää 184 vastausta, 33 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten VisakalloVisakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 184)
  • Optimismia metsäalalle

    Merkitty: 

    Tälläkin palstalla valitellaan monesti varsin pienistä ongelmista.  Ajatelkaa kuitenkin tulevaisuutta.  Puupohjaisilla tuotteilla tulee olemaan jatkossa entixstä enemmän kysyntää.

    Kilpailijamailla on ongelmia.  Keski-Euroopan kuusikot tuhoaa kirjanpainaja.  Kanadan ja Vanäjän metsiä palaa jatkuvasti joka vuosi valtavia pinta-aloja.  Eikä niiden uudistamisista huolehdita.  Ruotsin metsien hakkuut ovat jo kestävyyden äärirajoilla.  Siellä on massiiviset hirvituhot.  Kanadassa ja Venäjällä on ongelmina puuttuva tieverkosto.  Ruotsissakin se on harvempi kuin Suomessa, mikä haittaa myös metsäpalojen sammuttamista.

    Suomessa on maailman tihein metsätieverkosto.  Meillä on tehokkaita tuotantolaitoksia ympäri maata, joten kuljetuskustannukset ovat kohtuulliset.  Metsänhoitotyöt ovat tehokkaita, koska metsureiden ei tarvitse kulkea jalan pitkiä matkoja.  Jos millään niin Suomen metsätaloudella on loistavat mahdollisuudet tulevaisuudessa.

    Meidän pitää hyödyntää tätä etsikkoaikaamme.  Hoitaa metsiämme niin, että ne kasvavat entistä paremmin.  Lopetettava turhanpäiväinen pihistely hoitotöissä.  Panostettava entistä parempaan kasvuun.  Tämähän onnistuu vain jaksollisella kasvatuksella.   Siis jaettava oikeaa tietoa metsänomistajille.  Meidän jokaisen pitää huomata, että olemme vastuussa tuleville sukupolville siitä mitä teimme tai jätimme tekemättä.   Pyrittävä luomaan positiivista ilmapiiriä metsiimme.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kysyin Luken professori Annika Kankaalta hänen blogissaan, pitääkö maksimoida vai optimoida, ja hän vastasi sen kummemmin selittelemättä, että ”tietenkin optimoida”. Siinä mielessä olen kyllä ( Tahvosenkin) kanssa samaa mieltä, että metsistä saatavat hyödyt pitää optimoida eikä maksimoida vain yhden hyödyn (puuntuotoksen) suhteen.

    Scientist Scientist

    Uskoisin , että syksyllä kova taloustilanne lyö päin kasvoja.  Huomataan myös, että hakkuut ovat vähentyneet ja hiilinielu kasvaa  paljon. Puheet hakkuiden rajoittamisesta taitavat jäädä unholaan ainakin vähäksi aikaa. Ei tarvita mitään lakia, kun hakkuut supistuvat muutenkin.

    Puuki

    Puun tuottamisen maksimointi on tietysti edullista metsäteollisuudelle, kun tarjonta ylittää kysynnän pysyy hinnat matalalla.   Mutta sekin toimii vain tiettyyn rajaan asti. Jos kannattavuus heikenee liiaksi tai katoaa kokonaan alkutuotepäässä, niin puuhuoltokin vaikeutuu mm. tiestön kunnon  heikentyessä ja metsänhoidosta piittaamattomuuden lisääntyessä.  Jonkin aikaa toimii mutta sitten alkaa tökkiä.  Sahatukkien suhteen se on jo pitkälti käynyt niin, että tukkien keskimäär. laatu on heikentynyt, kun ei laadun tuottamisesta palkita juuri mitenkään.

    M-hoitotöissä ei kannata pihistellä mutta siihen tarvitaan muutakin kuin sen tiedon, että siten 30 vuoden päästä ja siitä etteenpäin metsästä saa paljon paremman tuoton kuin mh-töitä tekemättä.  Joskus on vaikea perustella ylisukupolvien kestävän metsänhoidon kannattavuutta nykyaikana, kun muut toimijat laskee suunnilleen aina 4 x /v. aikajaksoissa kannattavuuttaan. Puun myyntihinnan trendi on muuttunut menneistä ajoista. Samoin puutavaralajien hintaerot.

    Pukkalan (uudempi) malli metsään sopivan käsittelyn valinta tilanteen mukaan on hyvä tapa.  Ne jotkin aiemmat esitykset jk:n kannattavuuden puolesta oli selvästi ihan mainosmielessä tehtyjä.

    Metsäteollisuuden julkaistu ehdotus metsän kasvun lisäämiseksi (jk:n pinta-alan  2:n kertaistaminen nykyisestä ja  talousmetsien puun kasvun lisääminen)  oli ihan ok kompromissi esitys. Kunnostusojituksethan vähenee entisestään ja turvemaille pitää saada muitakin vaihtoehtoja puun kannattavaan kasvatukseen.  Mm. tuhkalannoitukset ja niiden tekeminen ja tukeminen lisää samalla hiilen kertymistäkin.

    Timppa

    Mistä tiedämme, mikä on metsdänkasvatuksessa optimi?  Tiertääkö Annika tai Anneli?  Itse harrastan sellaisia skeenaroita, että mitä seuraa, jos olen väärässä, kun kuitenkaan pysty ennustamaan:

    Siis mitä seuraa, jos panostan liikaa metsänkasvatukseen?  Tottakai rahanmenoa; jolle tulee ehkä huono tuotto.  Kuinka huono tuotto verrattuna muihin sijotuksiin?  Sitäkään emme tiedä.  Entäs, jos olenkin oikeassa?  Kaikki hyötyvät.    Yhteiskunta, ilmasto ja jälkipolvi.  Minäkin, sillä onhan se mahtava ilo nähdä hyvin kasvavia metsiä.  Eikä ole vielä tarvinnut kerjuulle lähteä, kun panostamme vain 10 % hakkuutulosta metsänhoitoon.  Tarvittaessa voisimme tietysti panostaa enemmänkin.  Epäilemättä sellainen oli tarpeen ensimmäisessä meidän mailla tehdyssä uudistushakkuussa, jossa harsintahakkuiden jäljiltä kertymä oli pieni ja istutukset tehtiin paljasjuuritaimilla kiviseen maahan ja perkaukset vesurilla.  Nyt siellä kasvaa hienot kaksi kertaa harvennetut metsät.

    Totta kai puuhassa pitää olla järki mukana.  Edesvastuutonta on kuitenkin antaa neuvoja, jota johtavat kasvun heikkenemiseen ja perustella niitä kannattavuudella.

    Gla Gla

    Mitä tarkoittaa ”maksimaalinen kestävä hakkuutaso”? Onko se sama asia kuin puun määrän tuottaminen kustannuksista välittämättä? Jos on, tuota kysymystä ei kannata pohtia sen enempää.

     

    pitkät neulaset pitkät neulaset

    Katselin juuri että Italian valtion velka on n.2400 miljardia.

    Mitähän sillä rahalla on tuettu siellä? Fyffet on taas /yhä/vielä/alati loppu – vaikka on vanha valtio Suomen raapiaan sataan vuoteen.

    Pitäisikö tällä väkimäärällä ja sijainnilla tehdä johtopäätöksiä asian tiimoilta – eikä painaa päätä pensaaseen?

    Reima Ranta

    Kopioin käsitteen Gla muistinvaraisesti ko. esityksestä. En tarkistanut sanatarkasti sitä esityksestä uudelleen. Jos kuuntelet esityksen, niin sieltä se tulee vastaan. Minusta siellä on hyviä,  aivan kuuntelemisen arvoisia esityksiä, oli näistä asioista sitten mitä mieltä tahansa. Kait käsite ainakin  jotain sukua on mainitsemallisellesi vaihtoehdolle.

    Minä pesen käteni kuin maaherra Pilatus – eli mikä on totuus. Taloudellisesti periaate on toki itsellenikin hyvin yksiselitteinen, eikä se ole puuntuotoksen maksimoiminen.

    Olisinpa yhtä onnellinen kuin Timppa, joka tietää totuuden. No, lähtökohdatkin metsänomistajaksi tulemisessa ovat olleet kovin erilaiset.

    Puuki

    Kun max kestävä hakkuutaso tarkoittaa suurinta vuosittaista hakkuumäärää siten että puustopääoma ei pienene, niin eihän se tarkoita samaa kuin tuottaa kustannuksista välittämättä.

    On erilaista  harjoittaa metsätaloutta ja kasvattaa puuta isolla alueella esim. yhteismetsässä kuin  yhden mo:n omistamassa pinta-alaltaan tod.näk. huomattavasti pienemmässä metsässä . Erilaista erilaisilla kasvupaikoilla ja maantieteellisesti eri alueilla.   Tavoitteetkin on usein erilaisia eri mo:illa.     Taloudellista kannattavuuttakin voidaan katsoa vähintään kahdesta eri näkökulmasta ;  laskea sitä kassaperiaatteella reaaliaikaisesti tai sitten nettonykyarvoja laskemalla lähinnä ennustaa niin tarkasti kuin on mahdollista.   Metsänkasvatusmallit ja esim. niistä tehdyt ohjelmat antaa siihen ennustamiseenkin nykyään aika hyvin välineitä.   Pelkällä matematiikan avulla laskemalla ei voi ennustaa juuri oikein jonkin metsän kasvatustavan kannattavuutta.  Eikä pelkästään kassavirtaa seuraamallakaan voi ennustaa tulevaa kehitystä tarkasti.    NNA:n laskeminen  on työkalu arvioida metsänkasvatuksen tod.näk. kannattavuutta etukäteen ja kassavirran seuraaminen  kannattavuuden reaaliaikaista tarkastelua.  Niissä on  paljon eroja eikä siksi oikein voi laittaa niitä jotenkin paremmuusjärjestykseen ”päittäin”.

    Visakallo Visakallo

    Metsän kannattavuuden sekä myös tuoton lisäämisen paras keino ei maksa mitään. Se on hoitotöiden ja hakkuiden ajallaan tekeminen.

    Puuki

    Kyllä pienaukot hyvinkin taimettuu ihan hyvin yleensä jopa 10 vuodessa. Mutta ei joka paikassa vaan enimmäkseen Pohj. Suomessa olevilla turvemailla , korpikuusikoilla.  Esim. Keskisen-ja E-Suomen lehtomaisilla  kankailla ei taimetu , ei sitten millään.

    Onha se mh:ssa se aineeton hyötykin olemassa.  Mukavampi on katsella hoidettua taimikkoa tai eh- ikästä risukosta pelastettua  metsää kuin pilalle menevää hoitamatonta joka olisi suht. vähin toimin pelastettavissa.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 184)