› Keskustelut › Metsänhoito › Optimismia metsäalalle

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 184)
1 2 3 4 5 … 17 18 19

  • Optimismia metsäalalle

    Sent on: 16.4.2020, 16:37

    Merkitty: 

    Tälläkin palstalla valitellaan monesti varsin pienistä ongelmista.  Ajatelkaa kuitenkin tulevaisuutta.  Puupohjaisilla tuotteilla tulee olemaan jatkossa entixstä enemmän kysyntää.

    Kilpailijamailla on ongelmia.  Keski-Euroopan kuusikot tuhoaa kirjanpainaja.  Kanadan ja Vanäjän metsiä palaa jatkuvasti joka vuosi valtavia pinta-aloja.  Eikä niiden uudistamisista huolehdita.  Ruotsin metsien hakkuut ovat jo kestävyyden äärirajoilla.  Siellä on massiiviset hirvituhot.  Kanadassa ja Venäjällä on ongelmina puuttuva tieverkosto.  Ruotsissakin se on harvempi kuin Suomessa, mikä haittaa myös metsäpalojen sammuttamista.

    Suomessa on maailman tihein metsätieverkosto.  Meillä on tehokkaita tuotantolaitoksia ympäri maata, joten kuljetuskustannukset ovat kohtuulliset.  Metsänhoitotyöt ovat tehokkaita, koska metsureiden ei tarvitse kulkea jalan pitkiä matkoja.  Jos millään niin Suomen metsätaloudella on loistavat mahdollisuudet tulevaisuudessa.

    Meidän pitää hyödyntää tätä etsikkoaikaamme.  Hoitaa metsiämme niin, että ne kasvavat entistä paremmin.  Lopetettava turhanpäiväinen pihistely hoitotöissä.  Panostettava entistä parempaan kasvuun.  Tämähän onnistuu vain jaksollisella kasvatuksella.   Siis jaettava oikeaa tietoa metsänomistajille.  Meidän jokaisen pitää huomata, että olemme vastuussa tuleville sukupolville siitä mitä teimme tai jätimme tekemättä.   Pyrittävä luomaan positiivista ilmapiiriä metsiimme.

    Tekijä
    Timppa
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 17.4.2020, 16:58

    Mutta ei joka paikassa vaan enimmäkseen Pohj. Suomessa olevilla turvemailla , korpikuusikoilla.  Esim. Keskisen-ja E-Suomen lehtomaisilla  kankailla ei taimetu , ei sitten millään.

    Juuri näin.  Korpikuusikot taimettuu yleensä.    Eivät lehtomaiset eivätkä usein karummatkaan kankaat Keski-Suomessa.  Olen teettänyt niin monta pienaukkoakin harvennusten yhteydessä, että on riittävästi kokemusta erilaisilta maapohjilta.  Tulee vattua, saniaista, heinää tai vain sammalkin estää taimettumisen muualla kuin ajourissa.

    Oleellista on ajoittaa hoitotyöt oikein kuten Visa totesi.  Viime kesänä varhaisperkasin pari kuviota, joissa havupuutaimikko ei täyttänyt Kemera-vaatimusta pituuden suhteen.  En siis hakenut sitä.   Oli kosteahkoa paikkaa, jossa hieskoivu kasvoi todella hyvin.  Saanko sitten Kemeraa seuraavassa perkauksessa sen aika näyttää.

    Jalmari Kolu 17.4.2020, 20:14

    Olen itse koittanut olla optimisti. Huonolla menestyksellä. Pelkästään energiapuun käytön lisäyksestä on puhuttu yli 40 vuotta. 80-luvun lopun nousukaudella metsä tuotti kovaa hyvinvointia monellakin tasolla. Oli töitä kaikille halukkaille, ja esim. metsätieverkosto ei ollut nykyisellä tasolla mitä se nyt on, joten luonto voi paremmin ja oli vielä erämaa-alueitakin. Nykyään on tiukassa löytää yli 100ha metsäkuvio, joka ei rajaudu teihin, sähkölinjoihin tai rakennettuun asutukseen.

    Tieverkoston ansiosta metsät ovat rauhattomia, joten eläimistö on vähentynyt ja monimuotoisuutta lisäävien toimien suhteen olemme jo 20 vuotta myöhässä. Sama juttu näiden älypapereiden ja nanosellujen kanssa. Myöhässä 20 vuotta. Olemme markkinoilta syrjässä olevia halvan raaka-aineen tuottajia ja emme osaa jalostaa tarpeeksi edullisesti, joten Kanadan ja Keski-Euroopan metsätalous menee vieläkin hiukan edellä. Jos joku kuusi saadaan myytyä eteläkoreaan puolivalmisteena, niin sepä vasta vuoden uutinen..

    Muistan itselleni visioidun vuonna 1988 seuraavasti : ”Kunhan kiinalaiset oppivat lukemaan sanomalehtiä seinälehtiensä sijaan, niin Suomen sanomalehtipaperi markkinat ovat rajattomat, ja puun hinta nousee taivasiin”. . No ei tullut tätäkään.

    Entäs kovat talousarvot ja tuotto nykyään? 1980-luvun alussa 1500m3 päätehakkuu riitti tuottamaan ison omakotitalon verran puhdasta rahaa. Nyt samalla leimikolla et saa edes käsirahaa hankituksi, jos uutta torppaa meinaisi. Eli puun hinta on surkea, jos sitä verrataan mihinkään indeksiin. Samalla hoitokulut ovat nousseet, mutta toisaalta puustoisen maapohjan arvokin on noussut.  Oma suunnitelmani on: Pidän metsäni kunnossa. Sitten kun kehitysluokkajakauma ja puusto tila on sopivalla tasolla, niin kaikki rahoiksi. Olipa ostaja ryssä tai kiinalainen. Aivan sama. Saan kolme omistamaani metsätilaa myydyksi helposti ja siirrän murheet toisille.

    jees h-valta 17.4.2020, 20:19

    Tuo suunnitelma ei sulje mitenkään pois vuosittaista puunmyyntiä. Miten pitää järkevää metsätaloutta jos sieltä ei tulouta mitään. Kun se raivaus-tai muu vastaava tuherruskin maksaa. Ja kyllä se nyt sentään aika mukavaan torppaan sen 1500:n motin tulo riittää, siis siihen käsirahaksi. Melkein puuvalmiiksi sillä tempaisee jo. Ja sillä metsällä saa kuitenkin vakuuksia lopun torpan lainaan kummasti. Pitää nyt ehkä huomioida ettei ole kyse vain puun arvosta vaan myös pirttien varustelun aika toisenlaisesta tasosta siihen aikaan nähden. Eihän sellainen yksinkertainen levykopitus voinutkaan paljon maksaa.

    Jalmari Kolu 17.4.2020, 20:23

    Ei suljekaan. Tänään soittelin erään yhtiön kanssa ja tarjosin kesäkelpoista 03:n kuusikon harvennusta. Oli kiinnostunut, mutta ei tuo taivaita luvannut. Uskallan väittää että monenkin realistin optimismi on koetuksella seuraavat viisi vuotta. Markkinahäiriöt jatkuvat nyt pitkään.

    jees h-valta 17.4.2020, 20:27

    Noh, viidestä auki olevasta kaupasta nyt harvennuksia tehdään parhaillaan kahdella. Aika loppusuorillakin alkaa jo olla. Komeat oli koivukuitukasat ja metsähän friskaantui parikymmentä vuotta vanhemmaksi heti katsella. Kun ne ”kepit” tulevat pois alkaa näyttää metsältäkin.

    Jalmari Kolu 17.4.2020, 20:38

    Se mitä olen pohtinut, eli miten kun nämä kuuluisat suuret ikäluokat jäävät pois metsänomistuksesta, eli perintöjä jaetaan tulevaisuudessa paljon. Mihin kaikkeen tuo tulee vaikuttamaan? Puun tarjonta? Vähenee vaiko kasvaa? Kasvaako suojeluvaatimukset jne?

    Esim. naapurin perikunta jakoi 25ha tilan tasapuolisesti kuuteen osaan. Ainoa  hyötyjä tuosta taisi olla Maanmittauslaitos. Mutta kun ei voinut kellekään myydä. Ei vaan voinut.

    Metät kunnossa! 17.4.2020, 20:39

    Metsäkupsaa lainatakseni ”pinon pituudella se tili nykyään tehdään…”

    Hyvä hoito + apupaskaa perään ja on kasvut nykyään myös moninkertaisia.

    Joskus kuulemma sai traktorin hehtaarin aukolla – nyt isoon Fendtiin tarvitaan 10 ha hyvää kuusikkoa. No, mitä sitten? Silloin joskus 15 ha oli iso pläntti, mutta nyt se on lähinnä harrastusta….

    Jalmari Kolu 17.4.2020, 21:26

    Eli olemme halvan raaka-aineen tuottajia..

    Jalmari Kolu 17.4.2020, 21:51

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.223610

    Ja artikkelissa vahvistusta REALISMILLE.

    jees h-valta 17.4.2020, 22:04

    Tosi kyllä. Onneksi se luonto kuitenkin sen suurimman työn tekee. Mutta se on vinksallaan että joudumme maksamaan metsistä aivan rajua ylihintaa suhteessa raaka-aineen hintaan.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 184)
1 2 3 4 5 … 17 18 19