Keskustelut Puukauppa Ovatko harvennushakkuut bluffia

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 68)
  • Ovatko harvennushakkuut bluffia

    Merkitty: 

    Harvennushakkuut voisi ajatella myös teollisuuden juoneksi saada halpaa kuitupuuta. Tämä olisi vain naamioitu metsänhoidolliseen sanahelinään.

    Mietitäänpä tilannetta, missä sinulla sattuisi olemaan vaikkapa 30 vuotias kuusikko. Kelpo maalla voi hyvinkin olla 200 kuutiota hehtaarilla. Harvennat sen pystyhinnalla 15 euroa kuutio. Bruttotulot tällöin noin 1500 euroa hehtaarilta. Päätehakkuu 30 vuoden kuluttua, jolloin puuta on 300 kuutiota ja tulot 14000, jos puun hinta on nykyisellään.

    Tätä parempaan et harvennusskenaariossa pääse (puun hinta ei muutu). Huomattavasti huonompaan tilanteeseen sen sijaan voit päätyä: väistämättä syntyy korjuuvaurioita, sopivalla paikalla tuulituhot voivat harvennuksen jälkeen olla mittavat ja asioiden hoidossa on jo oma vaivansa. Äärimmillään loppupuuston arvo voi olla lähellä nollaa, jos sopiva myrsky käy koettelemassa sitä muutaman vuoden sisällä harvennuksesta.

    Vaihtoehtohan on, että antaa puun kasvaa ja 30 vuoden kuluttua (tai aiemmin) tekee suoraan päätehakkuun. Tällöin suhteellisen suurella varmuudella minimitulo on noin 18000 euroa/ha.

    Korot ovat nykyisin nollan kieppeillä. Näin harvennustulojen aikaistaminenkaan ei juuri vaikuta saatavaan nykyarvoon (esitetyillä ehdoilla).

    Eli kärjistetysti:

    A)Kuusikon harvennus (1 ha): Kassavirta 1500 euroa – 15500 euroa

    B) Ei harvennusta: Kassavirta noin 18000 euroa

  • Gla Gla

    En ymmärrä, missä bluffi on. Jokainen saa itse laskea ja päättää hakkuista.

    Puuki

    Niin , voihan sitä  kokeilla miltä näyttää harventamaton kuusikko 60 vuoden kuluttua.   Sen verran ylitiheiden kuusikoiden kasvatuksesta on kokemusta, että kotitilalla oli -39 vuonna tiheään istutetettu kuusikko johon tehtiin 1. harvennus  myöhään.  Maapohja oli ruskeana neulasmassasta, ei mitään pintakerroskasvillisuutta , puut ikäänsä nähden pienikokoisia ja latvukset jo osin liian supistuneita. Itseharvennusta oli  tapahtunut suht. paljon.

    Mutta muuten olen asiasta aika paljon samalla kannalla. Eli mo:lle paras lopputulos saadaan kuusikossa yleensä n. 1300 kpl/ha kasvatustiheydellä taimikonhoidon jälkeen (3%:n korko) .  Puut järeytyy nopeammin, samoin niiden juuristot vahvistuu paremmin kestämään tuhoja .    Ensiharvennuksessa saadaan osin jo  pikkutukkia, jonkin verran normitukkiakin.  Eroja on tietysti kasvupaikkojen puuntuottokyvyssäkin mikä olisi optimitiheys kasvattaa .  Aikaistunut hakkuutulo vaikuttaa lopputulokseen sitä enemmän mitä isommalla korolla lasketaan.  Nollakorollakin voi laskea mutta nykyäänkin jokin muutaman %:n korkokanta on useimmissa tapauksissa realistisempi .

    Timppa

    TTl ei ole tainnut koskaan katsoa pariin kertaan harvennetun puun poikkileikkausta.  Jos olisi katsonut, niin sieltä selviäisi ”hämmästyttävä” seikka, että puun kasvu elpyy harvennuksen jälkeen.  Siis jäljelle jääneet puut järeytävät, mikä tuottaa siis enemmän tukkia, mikä on kuten tiedetään arvoltaan kolminkertaista kuitupuuhun verrattuna.  Siis todellisuudessa TTL bluffaisi itseään kasvattamalla enemmän kuitua kuin normaalia harvennustyyliä harjoittavat.

    On todella hieno asia, että Suomessa on tehokas kuitupuuta käyttävä teollisuus.  Muutenhan harvennuspuu olisi jätettävä maahan tai myytävä pilkkahintaan energiaksi.

    jees h-valta

    Ei enää nykyään pilkkahintaan.

    Timppa

    Puukin kanssa samalla linjalla, että paras tulos pelkästä kuusikosta saadaan suht alhaisilla tiheyksillä.  Ylivoimaisesti paras tulos saadaan, jos kuusta on luokkaa 1000-1200/ha ja vastaavasti mäntyä 1000-800/ha.  Mänty vaikuttaa hyvin vähän kuusten kasvuun, koska se päästää valoa enemmän metsään ja koska sen paalujuuri etsii ravintonsa syvemmältä kuin kuusen pintajuuret.

    Pintajuurisuuden lisäksi kuusen latvuston tiheys lienevät tärkeimmät syyt siihen, ettei ylitiheässä kasvattaminen lisää kuusikuvion kokonaiskasvua.

    mehtäukko

    Onhan aikoinaan tutkittu Metlassa, että hoitamattoman metsän luonnonpoistuma ”kierto-aikana” on luokkaa 40%. Ja se kierto on pitkä. Loppupelissä mahdollisten tukkien laatu on sitten mitä sattuu. Pluffi on ainakin täydellinen.

    TTL

    Hyviä kommentteja!

    Lähinnä keskusteluun halusin tuoda riskin, mikä seuraa harvennuksista: Tuulituhot ja korjuuvauriot.

    Kiertoajat ovat metsätaloudessa todella pitkiä, joten täysin objektiivista tutkimustietoa (numeroita paperilla) on kaiketi jopa mahdotonta saada.

    Hehtaarikasvuhan pysyy suunnilleen vakiona harvennetaanko vai ei. Tällöin tietysti harvennettaessa yksittäisten puiden vuosikasvut suurenevat, jos puut pysyvät pystyssä. Toisaalta harventamattomassa 60 v kuusikossa tukin osuus voi olla yllättävän suuri. Runkolukuna kuiturunkoja löytyy tietysti paljon, mutta runkotilavuus keskittyy tietysti isompiin puihin ja tukin osuus nousee tällöin.

    Tässähän kiertoaika olisi kuitenkin suhteellisen lyhyt, joten 40 %:n luonnonpoistumaa epäillään vahvasti.

     

    Timppa

    Meillä on lukuisia eri-ikäisiä harvennuskuusikoita.  En muista niissä missään mitään merkittävää tuulituhoa.  Toki jossain on yksittäinen puu kaatunut, jos on sattunut kasvamaan kiven päällä.  Tuulituhoja syntyy, jos syntyy,  lähinnä päätehakkuumetsään sen viereen tehdyn aukon seurauksena.  Ei niistäkään ole merkittävää haittaa.  Kaatuneet puut kelpaavat jättöpuiksi.

    Fatka on kuitenkin se, että tiheässä kasvaa kuitupuuta ja harvassa tukkipuuta.

    Timppa

    Ihan tyytyväinen olen Suomen osakemarkkinoiden tuottoon jopa tänä vuonna tehtyjen sijoitusten osalta,

    Visakallo Visakallo

    Ajallaan hoidetussa ja harvennetussa kuusikossa päästään  80% kiertoaikaiseen tukkiosuuteen. (Päätehakkuussa tukkiosuus on yli 90%) Näihin lukuihin ei päästä lähellekään, jos harvennukset jätetään tekemättä. Tästä on täysin selkeät näytöt niin tutkimusten ja käytännön kautta, ettei luulisi kenelläkään olevan asiasta mitään epäselvää.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 68)