Keskustelut Puukauppa Ovatko harvennushakkuut bluffia

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 115)
  • Ovatko harvennushakkuut bluffia

    Merkitty: 

    Harvennushakkuut voisi ajatella myös teollisuuden juoneksi saada halpaa kuitupuuta. Tämä olisi vain naamioitu metsänhoidolliseen sanahelinään.

    Mietitäänpä tilannetta, missä sinulla sattuisi olemaan vaikkapa 30 vuotias kuusikko. Kelpo maalla voi hyvinkin olla 200 kuutiota hehtaarilla. Harvennat sen pystyhinnalla 15 euroa kuutio. Bruttotulot tällöin noin 1500 euroa hehtaarilta. Päätehakkuu 30 vuoden kuluttua, jolloin puuta on 300 kuutiota ja tulot 14000, jos puun hinta on nykyisellään.

    Tätä parempaan et harvennusskenaariossa pääse (puun hinta ei muutu). Huomattavasti huonompaan tilanteeseen sen sijaan voit päätyä: väistämättä syntyy korjuuvaurioita, sopivalla paikalla tuulituhot voivat harvennuksen jälkeen olla mittavat ja asioiden hoidossa on jo oma vaivansa. Äärimmillään loppupuuston arvo voi olla lähellä nollaa, jos sopiva myrsky käy koettelemassa sitä muutaman vuoden sisällä harvennuksesta.

    Vaihtoehtohan on, että antaa puun kasvaa ja 30 vuoden kuluttua (tai aiemmin) tekee suoraan päätehakkuun. Tällöin suhteellisen suurella varmuudella minimitulo on noin 18000 euroa/ha.

    Korot ovat nykyisin nollan kieppeillä. Näin harvennustulojen aikaistaminenkaan ei juuri vaikuta saatavaan nykyarvoon (esitetyillä ehdoilla).

    Eli kärjistetysti:

    A)Kuusikon harvennus (1 ha): Kassavirta 1500 euroa – 15500 euroa

    B) Ei harvennusta: Kassavirta noin 18000 euroa

  • A.Jalkanen

    ”Kyllä se ainakin toistakymmentä kuutiota kasvaa.” ?

    Jalmari Kolu

    No itse koitan olla noissa kasvuennusteissa varovainen 🙂  Joskus noita kasvuvasaralla tutkailin ja oli kovimmat 15m3 tasoa. Mutta annetaan luonnon hoitaa tilanne. Metsästä tuli tosi kaunis.

    Puuki

    7,7 mottia /v  olisi keskikasvu Gomt kankaalla   78 v:n kiertoajalla jalostetun alkup. ist.kuusikossa.  2. harvennus olisi ajankohtainen  54 vuotiaana Motin mukaan norm. tiheydellä .  Toistakymmentä se kasvaa nuoruusaikana vuodessa.  Jos istuttaisi vain 1200 kpl/ha, niin tukkikuutioiden määrä lisääntyy muutaman kuution mutta kuitupuuta saisi  20 mottia vähemmän.   Ohjelma laskee , että luontaista taimikkoa tulee paljon lisäksi.  Ei pysty laskemaan Motin avulla miten tilanne muuttuisi, jos ylimääräset raivattasiin kokonaan pois ja istutustaimet saisi kasvaa paremmissa olosuhteissa .  Silloinhan tukkipuut varttuisi nopeammin ja kuitupuuosuus vähenisi.       Yksi harvennuskerta näkyy tulevan vähemmän luont. + istutuksen yhdistelmällä (2 /3) .

    A.Jalkanen

    Mitkäs ne olikaan Visakallon parhaiden kuusikoiden kiertoajan vuotuiset keskikasvut?

    Jalmari Kolu

    Tapion taskukirja antaisi esimerkkitapauksessani 10,5 m3/ha. 14,5m3/ha olisi 160 m3 ja 35v. Prosentteina 5,3% luokkaa. Pessimistinä käytän tuota reipasta kuutta, joten en 10v kuluttua tule kovin pettymään.

    Taulukkoni on vanhahko, mutta kovimmat omat mittaukset  alle 40v kuusikosta olivat luokkaa 15m3/ha/v. Eli prosentteina menisi liki 10%.

    Motti-ohjelma on ihan ok. Mutta käsittääkseni mallit laskettu 100% tasaikäiselle metsälle.

    Puuki

    Etelässä eucalyptusmetsät  kasvaa 7 vuodessa päätehakkuuseen.  Bambukin kasvaa monta metriä vuodessa .  ( Suomessa puun paras pittuuskasvu on saatu eräällä pajulajilla n. 4 m / vuosi.)  Ei niillä etelän kasvupaikoilla ole juuri tarvetta laskea miten kiertoaikana tulee kustannuksia uudistamisesta ja muusta.  Täällä kannattaa miettiä sitäkin , miten kuuset selviää lämpenevästä ilmastosta. Varsinkin E-Suomen kuusikot on vaarassa kuivaa pystyyn . Kasvu ainakin hidastunee aika paljon jossain vaiheessa monesta eri syystä.

    Motti-ohjelmassa voi esim. istutuksen onnistumis%:n vaihtaa  itse .  Se laskee kuitenkin luontaisia taimia sekaan täytteeksi automaattisesti joten nopeamman tukin kasvatuksen vaihtoehtoa ei voi testata.

    Visakallo

    A.Jalkanen: ”Mitkäs ne olikaan Visakallon parhaiden kuusikoiden kiertoajan vuotuiset keskikasvut?”

    Pitääkin päivittää nuo tiedot, kun alkaa tulla uusia kuvioita päätehakkuuikään. Tähänastisissa kiertoaikainen keskikasvu on ollut 12 motin luokkaa/vuosi. Uudemmissa se on kyllä suurempi, koska taimien alkuperät ja uudistusmenetelmät ovat parempia.

    mehtäukko

    Onko TTL:n luvut aloituksessa kohdillaan? Ptl hinnat ja ”kelpo kasvumaalla” motit?

    jpjulku

    En jaksa lukea koko ketjua läpi, mutta kommentoin silti. Harvennushakkuut tuskin ovat bluffia, mutta taimien istutustiheydet saattavat olla. Ja kyseessä on lakisääteinen, ei siis omissa näpeissä oleva asia. Ensiharvennus on taloudellisesti niin merkityksetön, että kokonaistaloudellisesti voisi olla järkevää istuttaa vain n. 1000 taimea hehtaarille. Puu järeytyisi nopeammin ja ensiharvennuksen korjuuvauriot jäisivät pois. Puusto myös kasvaisi paremmin sääolosuhteita kestäviksi. Maanmuokkaus- ja taimikulut olisivat pienemmät. Jalostetuilla taimilla oksaisuuslaatukaan tuskin ratkaisevasti kärsisi.
    Ainoa isompi kysymysmerkki voisi liittyä puumarkkinan tasapainoon. Siinä olisi moni sellutehdas ihmeissään kun kuitupuun tarjonta romahtaisi. Kysymysmerkki on niin iso, että puuntuottajat on suorastaan lailla määrättävä tuottamaan riittävästi kuitua. Onhan se nyky-yhteiskunnalle aika vierasta holhousta, että taimikon perustamisen minimitaimimäärät määrätään laissa.

    Visakallo

    jpjulku: ”Onhan se nyky-yhteiskunnalle aika vierasta holhousta, että taimikon perustamisen minimitaimimäärät määrätään laissa.”

    Suomen nykyinen metsälaki on yksi maailman vapaimpia, ja nykyaikana on vaikea löytää oikein mitään elämänalaa, – lapsen alullesaattamista lukuunottamatta, mitä säädeltäisiin yhtä vähän kuin metsänomistusta!

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 115)