Keskustelut Puukauppa Ovatko harvennushakkuut bluffia

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 108)
  • Ovatko harvennushakkuut bluffia

    Merkitty: 

    Harvennushakkuut voisi ajatella myös teollisuuden juoneksi saada halpaa kuitupuuta. Tämä olisi vain naamioitu metsänhoidolliseen sanahelinään.

    Mietitäänpä tilannetta, missä sinulla sattuisi olemaan vaikkapa 30 vuotias kuusikko. Kelpo maalla voi hyvinkin olla 200 kuutiota hehtaarilla. Harvennat sen pystyhinnalla 15 euroa kuutio. Bruttotulot tällöin noin 1500 euroa hehtaarilta. Päätehakkuu 30 vuoden kuluttua, jolloin puuta on 300 kuutiota ja tulot 14000, jos puun hinta on nykyisellään.

    Tätä parempaan et harvennusskenaariossa pääse (puun hinta ei muutu). Huomattavasti huonompaan tilanteeseen sen sijaan voit päätyä: väistämättä syntyy korjuuvaurioita, sopivalla paikalla tuulituhot voivat harvennuksen jälkeen olla mittavat ja asioiden hoidossa on jo oma vaivansa. Äärimmillään loppupuuston arvo voi olla lähellä nollaa, jos sopiva myrsky käy koettelemassa sitä muutaman vuoden sisällä harvennuksesta.

    Vaihtoehtohan on, että antaa puun kasvaa ja 30 vuoden kuluttua (tai aiemmin) tekee suoraan päätehakkuun. Tällöin suhteellisen suurella varmuudella minimitulo on noin 18000 euroa/ha.

    Korot ovat nykyisin nollan kieppeillä. Näin harvennustulojen aikaistaminenkaan ei juuri vaikuta saatavaan nykyarvoon (esitetyillä ehdoilla).

    Eli kärjistetysti:

    A)Kuusikon harvennus (1 ha): Kassavirta 1500 euroa – 15500 euroa

    B) Ei harvennusta: Kassavirta noin 18000 euroa

  • Metsuri motokuski

    Voihan sen noinkin laskea. Ei harvenna ollenkaan vaan istuttaa ne taimet jotka kasvattaa loppuun saakka. Raivailee vaan risukkoa maahan taimien ympäriltä.

    Ehkä kuitenkin vielä harvennuksesta saa sellaisen tilin että tulos jää positiiviseksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nuori metsänomistaja voisi tehdä mustikkatyypin metsään itselleen koealueen jossa olisi 1. Tapion ohjeiden mukainen kuusen istutus 1800 + harvennus + harvennus + päätehakkuu; 2. harvaan istutus 1000 kpl (mahdollisesti luontaista koivua ja mäntyä sekapuuna) ja suoraan päätehakkuu, 3. rivi-istutus jossa joka toinen kuusta ja joka toinen koivua pari vuotta myöhemmin tai koivu luontaisena, 4. Timpan malli jossa kuusen istutus ja männyn kylvö, 5. ?

    Erilaisia mahdollisuuksia siis on, mutta suuntaus näyttäisi olevan se että pyritään harvempaan kasvatusasentoon ja sekapuustoihin.

     

    Gla Gla

    Varmaan ok, jos voi jättää normaalin ensiharvennuksen tekemättä ja hypätä suoraan kakkosharvennukseen tjsp. Mutta päätehakkuu ainoana hakkuuna tekisi sen, että palstalla olisi myytävää vain harvoin ja siksi hyvien leimikoiden teko olisi hankalaa.

    MJO

    On toki totta, että enskassa ei pitäisi pudottaa runkolukua selkeästi alle tonnin. Mutta jos enska on pahasti myöhässä, on syytä unohtaa runkoluku ja tehdä harvennus Tapion taskukirjan ohjeiden mukaan. 

    Sinänsä totta, mutta 30v. sitten istutetussa kuusikossa ei voi enska olla niin pahasti myöhässä.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Isoisäni istutti koealan 1952. Alue 10×100 metriä, suorakaide. Kuusia riviin puolen metrin välein (200 kappaletta). Ei harvennusta. Ei juurikaan tarvinnut taimikonhoitoakaan. Ympärille tehtiin aukko vuosituhannen vaihteessa. Rivistä ei yhtään tuulenkaatoa. Päätehakkautin tuon 0,1 hehtaaria 2007. 130 kiintoa (1300 kiintoa/ha). Rungonympäryksestä vähintään 200 astetta oksatonta. Hakkuu oli hidasta, kun moton koura ei tahtonut sopia kaikkiin väleihin (rk 40 senttisiä kun on puolen metrin välein, niin rakoa ei jää kuin 10 cm).

    Timppa

    Olipa hyvä, että isoisä istutti noin tiheään.  Jos olisi istuttanut metrin välein, niin puut olisivat olleet niin suuria, että kaatamaan olisi pitänyt tilata kanadalaisia metsureita.

    Puuki

    Mikä oli riviväli AC ja mitä kasvoi 10 m kaistaleen ympärillä alkuun ?

    Jätkä

    Aikalailla perseensuteja oli Anttoon kuuset. D 1,3 = 40 ca ja runkoja 200 kpl = 0,65 kiintoa / r.  Jos olisi pituutta lykännyt niinkuin normaalisti lykkää, olisivat olleet kahden motin puita.

    Puuki

    Aika  tatteja on pitänyt kuusten tosiaan olla,  jos kaikki oli n. 40 cm rk.  Alle 12 m keskipittuus.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Pääsääntöisesti siinä rivissä joka toisesta rungosta tuli viisi (5) tukkipölkkyä. Välissä oli sitten 2-3 tukkipöllin puita (ylempää sitten kuitua), osasta tuli pelkkää kuitua. Muutama pätkä sitten 4-6 runkoa peräkkäin rk luokkaa 40 cm.

    Tämä on yksityinen koe (en ole siitä tilivelvollinen kenellekään). Löytyy kattavat dokumentit, joihin olen sallinut muutaman täällä vaikuttavan palstalaisen tutustua (kunhan löytyy riittävän nöyrä asenne mestaria kohtaan).

    Ympärillä kasvoi normi istutuskuusikko (päätehakkuu tuotti luokkaa 400 kiintoa/ha). Tuolla kymmenen metrin kaistaleella oli jonkinverran sivupuustoa, mutta se ei tahtia haitannut.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 108)