Keskustelut Puukauppa Ovatko harvennushakkuut bluffia

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 115)
  • Ovatko harvennushakkuut bluffia

    Merkitty: 

    Harvennushakkuut voisi ajatella myös teollisuuden juoneksi saada halpaa kuitupuuta. Tämä olisi vain naamioitu metsänhoidolliseen sanahelinään.

    Mietitäänpä tilannetta, missä sinulla sattuisi olemaan vaikkapa 30 vuotias kuusikko. Kelpo maalla voi hyvinkin olla 200 kuutiota hehtaarilla. Harvennat sen pystyhinnalla 15 euroa kuutio. Bruttotulot tällöin noin 1500 euroa hehtaarilta. Päätehakkuu 30 vuoden kuluttua, jolloin puuta on 300 kuutiota ja tulot 14000, jos puun hinta on nykyisellään.

    Tätä parempaan et harvennusskenaariossa pääse (puun hinta ei muutu). Huomattavasti huonompaan tilanteeseen sen sijaan voit päätyä: väistämättä syntyy korjuuvaurioita, sopivalla paikalla tuulituhot voivat harvennuksen jälkeen olla mittavat ja asioiden hoidossa on jo oma vaivansa. Äärimmillään loppupuuston arvo voi olla lähellä nollaa, jos sopiva myrsky käy koettelemassa sitä muutaman vuoden sisällä harvennuksesta.

    Vaihtoehtohan on, että antaa puun kasvaa ja 30 vuoden kuluttua (tai aiemmin) tekee suoraan päätehakkuun. Tällöin suhteellisen suurella varmuudella minimitulo on noin 18000 euroa/ha.

    Korot ovat nykyisin nollan kieppeillä. Näin harvennustulojen aikaistaminenkaan ei juuri vaikuta saatavaan nykyarvoon (esitetyillä ehdoilla).

    Eli kärjistetysti:

    A)Kuusikon harvennus (1 ha): Kassavirta 1500 euroa – 15500 euroa

    B) Ei harvennusta: Kassavirta noin 18000 euroa

  • Juppe

    Samaa mieltä mehtäukon kanssa, jatkuva kasvatus on hetken huuma! Onnistuu vain koivikon alle syntyvien kuusien kasvatuksessa. Mutta onko uudistamisvelvoitteen laiminlyönti yleistäkin? Onhan siihen laki olemassa.

    Puuki

    Mäntyä istutettiin aikoinaan melkein joka paikkaan siksi, että sen katsottiin olevan tulevaisuudessa metsäteollisuuden tarvitsema ykköspuu. Ja taimitarhat tuotti tietysti sitten männyntaimia joita piti saada kasvamaan metsiin vaikka joskus kasvupaikka oli lehtomaista kangastakin .    Huonolaatuista männikköäkin kannattaa kasvattaa eteenpäin, jos tukkipuuta on saatavissa edes n. 15 % runkoluvusta .  Useimmiten auratut ja männylle istutetut alat puskee kuitenkin niin paljon luontaisia ku./ko-taimia, että niistä ja harvoista hyvistä männyistä saa kasvatuskelpoisen metsän metsää hoitamalla.

    mehtäukko

    Juppe, valitettavasti on jonkinlainen tautitila. Eräskin kermankuorija lipoi ns. vanhaa metsää aukoksi parikytä hehtaari.Ei elettäkään uudistukselle. Toinen ja kolmas toisilla suunnilla. Jotkut hyväkkäät käyttävät vielä kemeroita palstan muilla kohteilla, kun mahot metsäpohjat vesottuvat pilalle.

    Jotain tarttis tehrä.

    Juppe

    tarttis! tarvitseeko tällaiset metsiä? Vaikka tiliväli on pitkä ja hinnoittelussa korjattavaa.. luulisi aukkohakkuusta jäävän sen verran että uudistaa nykyoppien mukaan mahdollisimman nopeasti. Asunto-osakeyhtiöissä, ellei hoida velvoitteitaan on yhtiöllä mahdollisuus ottaa haltuun osake.. sovelletuna sama metsätiloille -tila myyntiin ellei huvita! jookos?

    mehtäukko

    Sellainen jurppii, että haalitaan yhteiskunnan varoja toiseen taskuun töplöstäen kuitenkin kaksinaamaisesti. Onko se korruptiota vai oman pesän pilaamista?

    pikkutukki

    Riittääkö pelkkä alaharvennus , tuleeko jääviin puita lisäkasvua jos valta-ja lisävaltapuita ei harvenna ? Toisaalta riittääkö valtapuiden harvennus lisäämään niiden kasvua ja pienet jäisi kasvamaan bonusta .

    mehtäukko

    Ehdottomasti laatuharvennus. Kuka sitten tekee mitenkin, mutta etukasvuiset harakannaintipuut (petäjät) taimikon harvennuksessa jo kenttään. Ja alispuut,jälkeen jääneet. Maan tuottokykyyn täystiheä puusto pullistaa lompsan… 🙂

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    pikkutukki. Vaikea kysymys vastata, eli riippuu tilanteesta: mikä on puuston ikä, puuston pohjapinta-ala ja latvusten kunto? Yläharvennusta ei yleensä tehdä vielä ensiharvennusmetsään vaan laatuharvennus (kuten mehtäukko muistutti). Jos tehdään varttuneeseen kasvatusmetsään alaharvennus/laatuharvennus, riittää useimmiten, että seurataan kyseisen kasvupaikan ja puulajin harvennusmallia.

    Jos tehdään yläharvennus, jääviä puita voi jättää varmaan saman määrän (ppa:na), mutta niiden latvusten pitää olla kunnossa jotta ne voivat elpyä. Mitä olen seurannut niin toisinaan yläharvennus/jk-hakkuu tehdään iäkkääseen männikköön ja sitten jäädään toiveikkaasti odottamaan, kun oikeastaan pitäisi tehdä siemenpuuhakkuu ja äestys.

    Jätkä

    Mehtäukko:”Ehdottomasti laatuharvennus. Kuka sitten tekee mitenkin, mutta etukasvuiset harakannaintipuut (petäjät) taimikon harvennuksessa jo kenttään. Ja alispuut,jälkeen jääneet. Maan tuottokykyyn täystiheä puusto pullistaa lompsan… 🙂”

    Tuossa se on melko tiiviissä paketissa koko totuus. Viimeistään taimikonhoitityössä pitää poistaa nuo harakannaintipuut. Silloin vielä se ei tee kipeää. Täällä on kylläkin esiintynyt sen sortin metsäammattilaisia-kin, että eivät edes omista relaskooppia. Ilman sitä tuo Metsäukon täystiheä puusto ei toteudu.

    Vanha ohje oli, että avohakkuun jälkeen raivataan koko ala ja pienet puun alut revitään juurineen irti. Se sopisi täältäkin monelle, kun te sahailette jatkuvasti kiviin. Tosin te viilaatte vain kiveensahauksen jälkeen – ja kotona, eli 5 terää päivässä!

    Jalmari Kolu

    Tänään harvennettiin 52-vuotias kuusikko toiseen kertaan, ja MTS-mukaan harvennus olisi ollut ajankohtainen vasta neljän vuoden päästä. Kasvupaikka OMT ja lähtöpuusto 270 m3/ha ja hakkuukertymä 74m3/ha. Olisi voinut päätehakata kaikilla mittareilla, mutta  yli 6m3 vuosikasvu varovaisestikin ennustettuna seuraavan 10v aikana auttoi päätöksen teossa maiseman säilymisen lisäksi.  En valita,enkä keksi niin hyvää korkotekijää jotta olisi ollut muita vaihtoehtoja.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 115)