Keskustelut Harrastukset Pankkiluvat eivät ole ylimääräisiä pyyntilupia

Viewing 10 replies - 211 through 220 (of 229 total)
  • Pankkiluvat eivät ole ylimääräisiä pyyntilupia

    Useissa keskusteluketjuissa on kiistelty ovatko ”pankkiluvat” Luken tekemän verotussuunnitelman ylittäviä ”ylimääräisiä” pyyntilupia. Verotussuunnitelmalla pyritään alueellisen riistaneuvoston sopimaan  hirvikantaan alueella. Kuitenkaan kukaan ei ole esittänyt mitään näyttöä suuntaan tai toiseen. Tehdään asia nyt kerralla selväksi julkisiin tietoihin pohjautuvalla selkeällä esimerkillä.

    Poimitaan uutisvirrasta Ylen uutinen tämän vuoden marraskuulta ja verrataan siinä esitettyjä pyyntilupamääriä Luken tämän vuoden verotussuunnitelmaan.

    https://yle.fi/uutiset/3-12175454

    5.11.2021

    ”Jalasjärven riistanhoitoyhdistyksen……
    Eteläpohjalaisyhdistyksen lähes 90 hirvenkaatolupaa on tältä syksyltä jo käytetty vain parin jahtiviikonlopun aikana, ja nyt päätettiin ottaa käyttöön myös 35 pankkilupaa.”

    Käytössä on siis:
    90 ”peruslupaa”
    35 ”pankkilupaa”

    Kuvakaappaus Luken verotussuunnitelmasta 2021 aloituksen jälkeen kommenttikentässä. Jalasjärven Rhy on kahdella eri hirvitalousalueella PO1 ja RP-PO3.

    Luken alaraja
    PO1: 39
    RP-PO3: 46

    Alaraja yhteensä: 85 (korjattu 95->85, Timpan huomattua virheen)

    Luken yläraja
    PO1: 56
    RP-PO3: 66

    Yläraja yhteensä: 122

    Uutisen mukaan Rhy:llä on 90 peruslupaa ja 35 pankkilupaa. Pankissa siis 28% kokonaislupamäärästä.

    Luken verotussuunnitelman alaraja on 85. Jalasjärven ”perusluvat” loppuivat jo 90 hirven jälkeen. ”Perusluvilla” päästään verotushaarukan alarajalle. Pankkiluvat eivät siis ole ylimääräisiä, verotussuunnitelman ylittäviä lupia.

    Laskin lisäksi parin riistakeskusalueen kaikkien riistanhoitoyhdistysten Luken suunnitelmien ylärajat yhteen ja vertasin sitä riistakeskusalueelle myönnettyyn pyyntilupien kokonaismäärään. Mitään Luken haarukan ylärajaa ylittävää lupamäärää ei löytynyt.

    Luken verotussuunnitelma löytyy Riistahavainnot.fi-> sorkkaeläimet-> ajakohtaista. Verotussuunnitelman ohje-välilehti kertoo:

    ”Suunniteltu pyyntilupamäärä sisältää myös mahdollisten pankkilupien osuuden”.  Alla kommenttikentässä kuvakaappaus ohjeesta.

    Riistakeskuksen julkaisema Metsästäjälehti jaetaan kaikille metsästäjille. Artikkelissa ”Yhteisluvan ja pankkilupien hyödyt” 16.3.2021 Riistakeskus valistaa kaikkia metsästäjiä:

    ”Pankkiluvat ovat yli laskennallisen verotustarpeen olevia ns. ylimääräistä lupia.” Alla kommenttikentässä kuvakaappaus lehdestä.

    Riistakeskus on julkisokeudellinen laitos, joten sen jakamaa tietoa pidettäneen luotettavana. Myös muissa lehdissä kuvataan yleisesti pankkilupia ”ylimääräisinä lupina”.  Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kyseessä on ns ”vaihtoehtoinen fakta”.

    ”Ylimääräisten lupien” käyttöön lienee korkea kynnys, koska niiden ajatellaan leikkaavan kantaa suunniteltua enemmän. Saattaa olla merkittävä syy, jos tavoitekantaan ei päästä.

  • Gla

    Näyttäisi ainakin susia siellä suunnalla olevan. Vaikea niitä on silti maallikon löytää.

    https://www.luke.fi/uutinen/suomen-susikanta-on-kasvanut/

     

    A.Jalkanen

    Planter joutuu taas epätoivon partaalle kun ketju ei pysy asiassa. Sillä uhallakin kommentti susiin: miksi niitä ei ole Järvi-Suomessa? En keksi muuta kuin että hirvi pääsee vesistöjä pitkin uimalla karkuun sudelta tai karhulta.

    Anton Chigurh

    Vastaus jalkasen kysymykseen: ne tapetaan. On niitä (susia) täälläkin paikoin. Missä niitä esiintyy, ei ole hirviongelmaa.

    Planter

    Taas ollaan tyypillisesti harhauduttu pois otsikon aiheesta, lupa-asioista keskustellaan tässä ketjussa. Viimeinen aiheesta näkyy olevan palaute jankutuksesta ja levyn ”päälle jäämisestä”. Pahoittelen, tässä ketjussa on vaan joutunut samaa asiaa toistamaan moneen kertaan ja esittämään monelta eri kantilta.

    Kun on siirrytty sähköiseen järjestelmään, niin siinä vaan monella seniorimetsästäjällä on jalka pettänyt digiloikassa. Jankutetaan ”Sen jälkeen seurat hakevat tarpeelliseksi näkemänsä määrän lupia suoraan riistakeskukselta”. Tämä ei todellakaan tarkoita sitä, ettei esimerkiksi rhy:n toiminnanohjaalla olisi mahdollisuutta antaa tietokantaan lausuntoa hakemuksista, jos hänelle on annettu siihen oikeudet. Nyt sanotaan, että ne oikeudet on poistettu vuonna 2019. Uskotaan sitten niin, ihan sama, vaikka ei mitään pyytämääni todistetta asiasta ole esitetty.

    Sikäli outoa, että eräskin kommentaattori on koko ajan tolkuttanut, että päätöksentekoa on siirretty paikallistasolle, siellä voitte vaikuttaa, vaikuttakaa paikallisesti. Nyt sama kommentaattori suuttui, kun minulla oli perusteltu (vanha?) käsitys, että paikallisen rhy:n toiminnaohjaaja tarkistaa hakemukset. Tapahtui lähes liikekannallepano. Nyt asia kääntyi niin päin, ettei missään tapauksessa paikallistasolla oteta kantaa erittäin tärkeään asiaan, lupamäärään.

    Anneli asian nopeasti selvitti:”Varmasti varsinaiset lupapäätökset tekee joko Suomen Riistakeskuksen keskustoimisto tai aluetoimisto”

    Varma tieto siis. Keskustoimistoa kutsutaan itänaapurissa ”politbyrooksi”. Ilmankos Vladimir on alkanut katsella Saulien suuntaan. Täällä olisi yhteensopivan raideleveyden lisäksi yhteensopiva hallinto.

    Uskaltaisin varovasti väittää, että suurin piirtein ymmärrän digitaalisen hirvikannan säätelyjärjestelmän toimintaperiaatteen. Vaikka en toimi tietotekniikan alalla, niin sen ymmärtäminen on nykymaailmassa pärjäämisen kannalta niin tärkeää, että ihan vaan harrastuksena olen suorittanut tietotekniikan Bsc-tutkinnonkin.

    Tekoälyhän lupahallinnon hoitaisi näppärästi. Äly tarkistaa meneekö seuran ”lupatiheys” (lupia/ 1000ha) yli rhy:n alueelle Luken laskeman suositushaarukan ylärajan. Jos menee yli, ylimenevät leikataan pois. Muussa tapauksessa hakija saa hakemansa. Ihmisen subjektiivista näkemystä ei tarvita ja päätökset ovat tasapuolisia. Kartat, vahinkojutut  ym olisi helpointa tarkistaa paikallistasolla vaikka toiminnanohjaajan toimesta, mutta näin ei kuulemma ehdottomasti tehdä, eikä saa tehdä. Jonkun joka ei tunne paikallista tilannetta pitää tehdä se.

     

    A.Jalkanen

    Ensin Luke laskeskelee suosituksensa, jonka pohjalta rhy tekee verotussuunnitelman, jossa siis otetaan jo huomioon paikalliset olosuhteet. Nämä ovat ne kaksi kolmiota reaaliaikaisen seurannan kuvassa – tosin alueen kaikki rhy:t yhdistettyinä? Lisäksi sininen suunnikas, joka on ARN:n tavoitekanta.  Sitten rhy:n neuvottelu seurojen kanssa. Saavutetaan yhteisymmärrys lupien määrästä, tai vaikka ei saataisikaan, seuraavaksi seurat hakevat ne. Tämän jälkeen on lupien myöntö ja niiden käyttö, ja seuraavana vuonna sama uudestaan.

    Minä en näe tässä proseduurissa hirvien kohdalla suuria ongelmia, vaan joidenkin ARN:ien tavoitteenasettelussa ja lisäksi jossain määrin siinä että joillakin hirvitalousalueilla tavoite ei toteudu. Jos alueen tavoitetta ei saavuteta, onko vika alueen rhy:ssä vai seuroissa, tämä varmaan vaihtelee alueittain.

    PS. Jos hakee luvat paperihakemuksella, osoite on Suomen Riistakeskus, ei rhy.

    suorittava porras

    Planter on ja ilmeisesti pysyy käytännön hirviasioissa ulkona ,kuin lumiukko pankinjohtajataustastaan huolimatta. Asioiden etenemisjärjestyksen hahmottaminen tuottaa suuria vaikeuksia ja totaaliset väärinymmärrykset muuttuvat apinan raivolla ajetuiksi”totuuksiksi”.

    Jos edes vaivautuisit lukemaan pyyntilupia koskevan ohjeistuksen ,oltaisiin jo pitkällä eikä tarvitsisi vaihtaa mielipiteitä selvistä asioissa.

    Tuo yhdistyksen” toimarin” roolin vääristely on jo pohjanoteeraus.

    Muutamaan kertaan olen maininnut ,että rhy ei enää osallistu lupaprosessiin lausunnonantajana. Kun se laatii verotussuunnitelman ja esittelee sen metsästäjille , rhy:n osuus luvanhakuprosessissa on tehty. Verotussuunmitelmaa laadittaessa otetaan huomioon luken esittämä kanta-arvio, arn:n esittämä tavoitetiheys ja hirvieläinten mahdollisesti aiheuttamat vahingot metsissä,pelloilla ja liikenteessä. Tiedot viimeksi mainittuihin löytyvät nykyisin kirjattuna omariistaan. Usein paikalla on myös srva:n edustaja ja paikallisia vahinkoja tarkastava henkilö. Lisäksi verotussuunnitelmaa laadittaessa kuullaan maanomistajien edustajakseen valitsemaa henkilöä.

    Edellä mainitun neuvottelun tulos esitellään metsästäjille ,jotka määräaikaan mennessä jättävät oman harkintansa mukaisen lupahakemuksen omariistan kautta riistakeskukselle. Toki hakemuksen voi jättää paperiversionakin , mutta se menettely alkaa olla jo historiaa. Kun tieto on sähköisessä muodossa ,ei tarvita suuria määriä työvoimaa. Tekoäly on käytössä muuallakin ,kun pankissa. Ollut metsästyslupa-asioissakin jo puoli vuosikymmentä.

    Anton Chigurh

    sp: ”Lisäksi verotussuunnitelmaa laadittaessa kuullaan maanomistajien edustajakseen valitsemaa henkilöä.”

    Planter

    Ei proseduurissa ole suuria vikoja, mutta kun käyttäjät keskusteluketjun otsikon mukaisesti nykäisevät myönnetyistä luvista, jotka eivät ole ylimääräisiä, sen 20-30%, joskus ylikin, lukkojen taakse parhaaksi metsästysajaksi, niin toiminta häiriintyy.

    Anton Chigurh

    Tämä on kyllä hyvä: sp: ”…hirvieläinten mahdollisesti aiheuttamat vahingot metsissä,pelloilla ja liikenteessä…”

    Planter

    En ymmärrä ollenkaan mitään ”apinan raivoa”. Minulla on tällainen riistakeskuksen antama ohje uuden järjestelmän ajalta, oletin sen olevan voimassa. OK, se on vuonna 2019 peruutettu. Mikä tässä nyt niin ärsyttää.

    17.2.2016

    SUOMEN RIISTAKESKUS OHJE

    LAUSUNNON ANTAMINEN HIRVIELÄINTEN PYYNTILUPAHAKEMUKSIIN

    Pyyntilupahakemusten käsittely
    Toiminnanohjaajan tulee hallitukselle esittelyä varten käydä pyyntilupahakemuksista läpi seuraavat asiat ottaen huomioon mm. mitä erillisessä ohjeessa hirvieläinten pyyntiluvan hakijoille todetaan:
    1) kartta
    – kartassa tulee olla selvät ulkorajat (yhtenäinen viiva) ja alue on esitettävä kokonaan kartalla (mikään kulma ei saa puuttua).
    – hakemusten karttoja tulee verrata siten, että mahdolliset eri hakemusten päällekkäisyydet ha-vaitaan ja niistä kirjoitetaan selvitykset esittelyyn (riistanhoitoyhdistyksen lausuntoon).
    – karttamateriaalin on oltava riittävän tarkkaa, jotta sen perusteella voidaan selvittää hakijan ha-keman alueen yhtenäisyys, päällekkäisyydet naapurihakijoitten kanssa ja pinta-alavaatimuksen täyttyminen. Riistanhoitoyhdistys voi vaatia hakijaa täydentämään hakemusta tältä osin.
    2) pinta-ala
    – hakemuslomakkeelta ja kartasta on tarkastettava, että alueen pinta-ala on hirveä koskevassa pyyntilupahakemuksessa vähintään 1000 ha (valkohäntäpeura, kuusipeura ja metsäpeura 500 ha). Jos minimipinta-alan täyttymisestä on epäilyä, kirjoitetaan esittelyyn (riistanhoitoyhdistyksen lausuntoon) asiasta selvitys.
    – ML 8 §:n alueella (Pohjois-Suomen valtion alueet) hakemuslomakkeen etusivulle täytetään ha-kemuksen yksityismaiden ja valtion maiden pinta-ala niille varattuihin erillisiin kohtiin.
    3) ampujamäärä (ML 8 §:n alue)
    – ML 8 §:n alueella (Pohjois-Suomen valtion alueet) hakemuslomakkeen etusivulle täytetään ha-kemuksen ampujien määrä (ampumakoe voimassa tai vanhenee kuluvana vuonna) sille varattuun erilliseen kohtaan. Ampujiksi lasketaan vain ne, joilla ei ole muuta metsästysmahdollisuutta tai jotka eivät käytä sitä.
    3 (10)
    4) alueen yhtenäisyys
    – alueen yhtenäisyyttä tarkastellaan ottaen huomioon mm. tiet, rautatiet ja vesistöt. On huomat-tava, että jos alue ei ole yhtenäinen, hakemuksen yhtenäisen alueen pinta-ala voi jäädä alle vaa-dittavan 1000 (tai 500) hehtaarin, jolloin Suomen riistakeskus ei voi myöntää hirvieläimen pyynti-lupaa.
    – hirvieläimen pyyntilupa voidaan myöntää tieyhteyttä vailla olevalle saarelle, vaikka se ei täytä metsästyslain 27 §:n 1 momentin vähimmäispinta-aloja (hirvi vähintään 1000 ha, muut hirvieläi-met 500 ha).
    – maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan ratkaisukäytännön mukaan yksi yhteinen rajapyykki ei yhdistä alueita toisiinsa.
    – tien, rautatien ja vesistön vaikutus metsästysalueen yhtenäisyyteen selvitetään aina tapauskoh-taisesti. Useimmiten alueen katsotaan säilyvän yhtenäisenä, jos hakijalla on suoraan tien, rauta-tien tai kapean joen vastakkaisella puolella olevalla alueella metsästysoikeus.
    – jos alueen yhtenäisyydestä on epäilyä, kirjoitetaan esittelyyn (riistanhoitoyhdistyksen lausun-toon) asiasta selvitys.
    5) riidanalaiset alueet
    – jos hakemuksissa on epäilyä riidanalaisista alueista (esim. päällekkäiset vuokrasopimukset, met-sästysoikeutta koskeva muu epäselvyys), kirjoitetaan esittelyyn (riistanhoitoyhdistyksen lausun-toon) asiasta selvitys.
    6) salassa pidettävät asiat
    – hakemuksissa mahdollisesti olevia salassa pidettäviä asioita (kuten esimerkiksi henkilötunnukset ja vuokrasopimukset) ei saa saattaa julkisuuteen.

Viewing 10 replies - 211 through 220 (of 229 total)