Keskustelut Metsänhoito Sorkkaeläimet kuriin rahalla tai kansalaisaloitteella?

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 168)
  • Sorkkaeläimet kuriin rahalla tai kansalaisaloitteella?

    Hirvieläinten kaatolupamaksuilla kerätään vuodessa noin 5 miljoonaa euroa.
    Kaatolupamaksuilla kerättävät varat on tarkoitettu käytettäväksi hirvituhokorvauksiin. Menettelyyn liittyvä byrokratia ja välistäveto on tehnyt sen, että metsänomistajille on päätynyt tuhokorvauksina pienimmillään vain noin 10% varoista.

    Kaatolupamaksut voitaisiin poistaa ja ohjata tuo 5 miljoonaa suoraan metsästäjiltä metsänomistajille. Ei kannata kierrättää rahaa prosessin kautta, jossa siitä häviää 90%.  Tämä voisi tapahtua maanvuokran kautta, jolloin kukaan ei pääse vetämään välistä. Kaatolupamaksut muutettaisiin maanvuokraksi.

    Tuhot ovat keskimäärin suoraan verrannollisia hirvieläinkannan paikalliseen suuruuteen ja siten myös kaatomäärien suuruuteen. Kun maanvuokra sidotaan kaatomäärään, se vastaa metsästysseuran kannalta tilannetta, jossa kaatolupamaksut ovat vaihtuneet vastaavalla euromäärällä korotetuksi maanvuokraksi, eli metsästyseuran kannalta muutos voisi olla kustannusneutraali.

    Riistakeskuksen esittämä maanvuokramalli olisi sopiva pohja vuokralle, jossa vuokran määrä on sidottu saalimäärään ja 30% metsästyksen arvosta ohjautuisi maanomistajille.

    https://www.aitomaaseutu.fi/media/mets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4-02_2018.pdf

    Korvaus on monille maanomistajille liian pieni tuhoihin nähden, mutta saattaisi sillä saada ostettua esimerkiksi Trico syönninestoaineet taimikoiden suojaamiseen.

  • jees h-valta

    Onpas hän erittäin paljon hengessä mukana. Kyllä suomessakin jopa hiukan nopeamminkin edetään jos tarve sitä vaatii. Hirvet lisääntyvät kannan hoidon puutteesta. Ei siitä että niitä jonkun taimikko kiinnostaa. Palaan nyt samaan kuin aikanaan eli siihen päätelmään ettei kuollut hirvi syö yhtään puun taimea.

    suorittava porras suorittava porras

    Metsästäjien keski-ikä kipuaa jo lähelle seitsemää kymmentä . Siitäkin voi päätellä ,kuinka nopeasti mahdolliset uudistukset,jos joku niitä yleensä saa aikaan, etenevät.

    Jos homma aiotaan hoitaa rahalla,  käy kuten kemeratukien kanssa. Kasvavista tukimääristä huolimatta hoitorästit kasvavat ja samoin tulee käymään ,jos hirvikantaa yritetään hoitaa rahan voimalla. Raha kelpaa,mutta hirvet ei vähene.

    Tolopainen

    Pari uutta miestä saatiin hirviporukkaan. Toinen 64v ja toinen viiden kympin kieppeillä. Jotta älkää odotelko liikoja. Mitään maanvuokrakorvauksia emme ala toisiltamme kerätä ja tilittelemään alv veroja valtiolle. Jos metsästysseuratoiminta kaupallistetaan lopetan metsästyksen välittömästi.

    Nämä Aslakalle vuodessa maksettavat 20milj€ korvaukset paperilla petojen syömistä poroista pitäisi siirtää todellisten hir vivahinkojen korvauksiin.

    MJO

    Viimepäivien uutisista käy taas kerran ilmi ,että hirvikanta on keskimääräistä korkeampi niissä maakunnissa, missä on eniten rästejä taimikonhoidossa

     

    Mistä näitä ”uutisia” löytyy? Kun ei pistä itselle silmään. Eikä se kauheasti metsiään hoitavaa lohduta, jos naapurit eivät hoida.

    Reima Ranta

    Hirvenmetsästystä harrastamattomien metsänomistajien kanta lienee selvä. Hirviä on merkittävästi liikaa, josta seuraa myös peto-ongelmat. Jonkun pitäisi nyt vain vaivautua tekemään nimienkeruulistan malli ja laittaa se nettiin, josta sen voi tulostaa ja alkaa nimienkeruu asian korjaamiseksi. Jokaisen lähipiiristä löytyy helposti 100 nimeä. Mitään ei tapahdu, ellei todellisiin toimiin ryhdytä.

    suorittava porras suorittava porras

    Listoilla ei hirviä kaadeta . Tarvitaan muutakin kättä pidempää . Liikennevahinkojen määrä on yksi kiistaton dokumentti. Metsäpuolen eväät eivät ole yhtä hyvät tutkittaessa hivien aiheuttamia vahinkoja. Vuonna 2006 hivivahinkoja korvattiin runsaalla viidellä miljoonalla. Pari vuotta sitten luku oli enää puoli miljoonaa. Vahinkokorvausehtoja on lisäksi lievennetty vuoden 2006 jälkeen. Tästä huolimatta korvausmäärät laskivat ja mitä todennäköisimmin myös vahingot. Viimeisin muutos korvausehtoihin lisäsi korvausten määrän 1,5miljoonaan ja siinäkin todettiin perusteiden muutoksen olevan suurin syy korvaushakemusten lisääntymiseen.

     

    Reima Ranta

    Ei ole pienintäkään epäillystä siitä, etteikö metsästys vapauttamalla saada hirvikanta kuinka pieneksi hyvänsä. Keinoja on, jos niitä halutaan käyttää. Nykytekniikalla voidaan hirvikanta tappaa hetkessä vaikka sukupuuttoon, jos niin halutaan.

    Se on tietysti selvä, että metsästysseurat vastustavat sitä kynsin hampain. Saavutetuista eduista ei tietenkään haluttaisi luopua, joka sinänsä on hyvin ymmärrettävää, niin tässä kuin muuallakin.

    MJO

    Tuölta löytyy suorittavalle syitä korvausmäärien tippumiselle, ettei tarvitse valehdella.

     

    https://riista.fi/hirvien-aiheuttamista-metsatuhoista-maksetaan-aiempia-vuosia-vahemman-korvauksia/

     

    Lainaus tekstistä:

    Korvauksia vuoden 2013 tuhoista maksetaan vähemmän pääasiassa, koska korvaussumman arvioinnissa käytettyjä taimikoiden arvoja oli muutettu. Arvioitujen vahinkojen pinta-ala kasvoi osassa Suomea jopa kolmanneksen, mutta maksettujen korvausten määrä väheni.

    Gla Gla

    Suorittava: ”Liikennevahinkojen määrä on yksi kiistaton dokumentti. Metsäpuolen eväät eivät ole yhtä hyvät tutkittaessa hivien aiheuttamia vahinkoja.”

    No miksei onnettomuustilastot riitä perusteeksi puolittaa hirvikanta?

    Lenkopetäjä

    Kuollut hirvi ei syö yhtään puun taimea ja hirvi kuolee jos ei ole puuntaimea mitä syödä

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 168)