› Keskustelut › Metsänhoito › Sorkkaeläimet kuriin rahalla tai kansalaisaloitteella?

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 168)
1 2 3 … 7 8 9 … 15 16 17

  • Sorkkaeläimet kuriin rahalla tai kansalaisaloitteella?

    Sent on: 23.9.2018, 10:59

    Merkitty: 

    Hirvieläinten kaatolupamaksuilla kerätään vuodessa noin 5 miljoonaa euroa.
    Kaatolupamaksuilla kerättävät varat on tarkoitettu käytettäväksi hirvituhokorvauksiin. Menettelyyn liittyvä byrokratia ja välistäveto on tehnyt sen, että metsänomistajille on päätynyt tuhokorvauksina pienimmillään vain noin 10% varoista.

    Kaatolupamaksut voitaisiin poistaa ja ohjata tuo 5 miljoonaa suoraan metsästäjiltä metsänomistajille. Ei kannata kierrättää rahaa prosessin kautta, jossa siitä häviää 90%.  Tämä voisi tapahtua maanvuokran kautta, jolloin kukaan ei pääse vetämään välistä. Kaatolupamaksut muutettaisiin maanvuokraksi.

    Tuhot ovat keskimäärin suoraan verrannollisia hirvieläinkannan paikalliseen suuruuteen ja siten myös kaatomäärien suuruuteen. Kun maanvuokra sidotaan kaatomäärään, se vastaa metsästysseuran kannalta tilannetta, jossa kaatolupamaksut ovat vaihtuneet vastaavalla euromäärällä korotetuksi maanvuokraksi, eli metsästyseuran kannalta muutos voisi olla kustannusneutraali.

    Riistakeskuksen esittämä maanvuokramalli olisi sopiva pohja vuokralle, jossa vuokran määrä on sidottu saalimäärään ja 30% metsästyksen arvosta ohjautuisi maanomistajille.

    https://www.aitomaaseutu.fi/media/mets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4-02_2018.pdf

    Korvaus on monille maanomistajille liian pieni tuhoihin nähden, mutta saattaisi sillä saada ostettua esimerkiksi Trico syönninestoaineet taimikoiden suojaamiseen.

    Tekijä
    Planter Planter
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • AnLa 28.9.2018, 21:35

    Täällä paikallinen iso metsänomistaja ( 340ha saman seuran alueella), irtisanoi vuokrasopimukset ja teki uudet haluamillaan ehdoilla. Hirvenmetsästyskauden kesken ollessa kaikki koirakokeet ja kilpailut kielletty, seura itse ei saa millään tavoin rajoittaa metsästystä, metsästys tapahtuu valtionsäännöillä. Seura hyväksyi uudet vuokrasopimus ehdot, ei tainnut olla vaihtoehtoja.

    AnLa 28.9.2018, 21:44

    Itse olen tehnyt vuokrasopimukset metsästäjäliiton sopimuspohjalle. Tutustukaapa sopimuspohjan pikku teksteihin, rikkooko seura jatkuvasti vuokrasopimus ehtoa pitämällä hirvikannan tasolla 10-12/1000ha? Kyseessä on vuokrasopimus jolla vuokralainen vuokraa kiinteistöön liittyviä oikeuksia, jos vuokralainen rikkoon toistuvasti tahallisesti sopimusta, josta koituu vuokranantajalle merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Tuleeko vuokralaisen korvata menetykset, joita se aiheuttaa rikkomalla sopimusta?

    Mottimasa Mottimasa 28.9.2018, 22:08

    Mihin katoavat ns. Riistanhoitomaksuina maksetut metsästyskortit, niistähän kertyy yli 10 milj. Siis paljon enemmän kuin hirvilupamaksuista eikä missään näy kyseinen raha, mihin ne käytetään?

    Metät kunnossa! 28.9.2018, 22:25

    Ei muuta kun kansalaisaloitetta vaan pystyyn. Olen vastikkeetta antanut alueet käyttöön – kanta on ollut ja on tasolla 10 / 1000 ha. Tämä tarkoittaa, että 60-luvulla perustetut männiköt saavuttavat hirvien puolesta laadukkaan tukkikoon, mutta nuoremmat on sitten jo niin ja näin…..

    Kaalimaan lähettyvillä olleena muutama sata puuta / vuosi kuusista menee sitten kalvamisongelman takia lahoksi / arvottomaksi energiapuuksi.

    Kaikki yli 20000 kpl / koko Suomi on liikaa. Kauriita pitäisi poimia ihan toisella tahdilla kuin tähän mennessä.

    Missä valtiovallan toimenpiteet?

    Planter Planter 28.9.2018, 22:29

    Riistahoitomaksut käytetään pääasiassa riistakeskuksen ja riistahoitoyhdistysten käyttömenoihin.

    suorittava porras suorittava porras 28.9.2018, 23:26

    ”Riistanhoitomaksu
    Riistanhoitomaksua on korotettu viimeksi vuonna 2013, jolloin maksu korotettiin 30 eurosta 33 euroon. Riistanhoitomaksusta
    ja pyyntilupamaksusta annetun lain 3 §:ssä säädetään, että valtion talousarvioon otetaan
    vuosittain määräraha, joka vastaa vähintään sitä määrää, minkä kolmen edellisen vuoden metsästäjämäärien
    perusteella arvioidaan samana vuonna kertyvän riistanhoitomaksuina. Tästä määrärahasta osoitetaan vuosittain
    Suomen riistakeskukselle ja riistanhoitoyhdistyksille valtionosuus niiden käyttö- ja pääomamenoihin sekä
    metsästäjien ryhmävakuutuksesta aiheutuviin menoihin. Lisäksi määrärahaa voidaan käyttää: 1) riistanhoitotoimenpiteisiin,
    niihin liittyvään kokeilutoimintaan ja muuhun riistatalouden edistämiseen; 2) metsästysmuseotoiminnan
    tukemisesta aiheutuviin menoihin; 3) vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuvien valtakunnallisten
    metsästäjäjärjestöjen suorittamaan valistustyöhön ja metsästysseurojen riistanhoitoa edistävien
    hankkeiden toteuttamiseen; 4) maanomistajien suorittamien riistan elinympäristöä merkittävästi parantavien
    hankkeiden toteuttamiseen. Maa- ja metsätalousministeriö myöntää edellä tarkoitetun määrärahan käytettäväksi
    1 ja 2 momentissa mainittuihin tarkoituksiin. Samalla ministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä määrärahan
    käyttämisestä.
    Vaikka lain säännöksessä määrärahan on sanottu olevan valtionosuus, niin koska riistanhoitoyhdistyksen valtionosuuden
    määräytymisestä ei ole säädetty riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetussa laissa
    täsmällisesti, on ministeriö soveltanut määrärahan myöntämisessä valtionavustuslakia ja määräraha on käytännössä
    myönnetty valtionavustuksena.”

    Riistanhoitomaksun suuruus on tänä päivänä 39€

    Gla Gla 29.9.2018, 06:24

    AnLa: ”Tutustukaapa sopimuspohjan pikku teksteihin, rikkooko seura jatkuvasti vuokrasopimus ehtoa pitämällä hirvikannan tasolla 10-12/1000ha?”

    Minulla lukee (lomakkeen reunassa MTK:n ja SLC:n logot sekä jonkun metson kuva, samanlainen kuin riista.fi-sivustolla etusivun valokuvassa) näin: ”Vuokralainen pyrkii aktiivisesti metsästyksen keinoin tapahtuvalla kannansäätelyllä alueellisen riistaneuvoston vuosittain määrittämän tavoitehirvikannan saavuttamiseen. Ellei em. tavoitteita ole sovittu, vuokralainen sitoutuu hirvieläinten pyyntilupia hakiessaan maa- ja metsätalousministeriön asettamaan hirvikanta tavoitteeseen.”

    En tiedä, missä kanta on 10-12/1000 ha, kun isompia alueita tarkasteltaessa pahimmillaan ollaan 5 suuruusluokassa. Ilmeisesti tavoitteen mukaisia nekin, ainakin Lounais-Suomessa. Kuinka pieniä alueita ylipäätään on mahdollista tarkastella, liikkuhan hirvetkin ja samalla muuttuu alueen eläinmäärät.

    Itse olen korostanut tavoitteiden asetantaa, siksi saman kohdan loppuosakin on kiinnostava: ”Hirvieläinten pyyntilupia hakiessaan vuokralainen huomioi alueen maanomistajajärjestön riistanhoitoyhdistyksen sidosryhmäneuvottelussa antamat lausunnot vuosittain”.

    Mikä on termin ”huomioi” juridinen merkitys? Kun tavoitteeksi asetetaan sidosryhmien esitykseen nähden kaksinkertainen kanta, onko lausunto huomioitu? Toisaalta tuossahan velvoitetaan vuokralainen eli metsästysseura hakemaan lupia. Jos tavoitekanta on asetettu liian suureksi, on turhaa hakea lupia, jolla kanta pienenisi. Onko MTK siis tässä kohtaa kirjannut joutavia tekstejä sopimusehtoihin?

    Hirviä suurempi ongelma on monin paikoin muut hirvieläimet, etenkin valkohäntäpeura. Niistä ei ole mitään tavoitetta tai sopimusehtoa. Metsästäjät saavat täysin vapaasti kasvattaa kantaa ilman minkäänlaista vastuuta.

     

    Gla Gla 29.9.2018, 08:00

    Jotain tosiaan pitää tehdä toisin. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä hehkuttaa alle 18-vuotiaille annettavaa 19 euron alennusta vahvana viestinä.

    Onko mittakaavat kohdillaan, sitä kannattaisi myös ministeriössä miettiä.

    AnLa 29.9.2018, 08:01

    Seuran pinta-ala on n.11500ha, alueelle anottiin viime vuonna 60lupaa, hirvejä kaadettiin 73kpl. Jäävä talvikanta suunnilleen sama kuin anottu lupa määrä. Seura itse ilmoitti jääväksi 40, pyynninjohtajan oma näkemys. Tälle syksylle haettu 70 lupaa, vaikka kaikki luvat käytettäisiin kanta ei laske, nousu kyllä pysähtyy. Näistä määristä voi jokainen arvioida tämän hetken kantaa. Enimmillään tälle 11500ha alueelle on ollut 100 lupaa, jolla kaadettiin 137 hirveä.

    Planter Planter 29.9.2018, 09:51

    Ei niistä maanvuokrasopimuksen pienellä kirjoitetuista teksteistä maanomistajan kannata käräjille lähteä, huonosti tulisi käymään. Jos kuitenkin lupia jää käyttämättä, pitää maanomistajan  kysyä ja hänen pitää saada selvitys mistä se johtuu. Samoin on syytä kysyä, mikä on haettu lupamäärä ja onko se riittävä. Itse olen selvittänyt, että seura on käyttänyt kaikki luvat ja syy siihen, että metsä pullistelee hirviä, on      riistahallinnon lupapolitiikassa ei metsästysseurassa. Valkohäntäpeuroilla tosin lupia jää käyttämättä.

    Jos hirvieläinongelmasta kärsii, suosittelen, että jokainen maanomistaja pyytää maan vuokranneelta seuralta selvityksen, paljonko lupia on haettu, paljonko käytetty, onko pankkiluvat käytetty ja onko syy siinä ettei lupia pystytä käyttämään, haluta käyttää tai siinä ettei lupia saada. Maanlaajuisella kampanjalla selviäsi onko syy sysissä vai sepissä.

    AnLa:n tapauksessa pelkkien hirvien saalistiheys 1000 hehtaarilla  on 73 / 11,5 = 6,35

    Jos katsotaan aloituksen linkistä mikä olisi riistakeskuksen esittämä sopiva hehtaarivuokra (30 % metsästyksen arvosta), se olisi likimain 0,3 x 6,35€ / ha, eli 1,9 € / ha. Jos alueella metsästetään myös valkohäntäpeuroja se lisää saalistiheyttä ja vuokraa. Saalismäärässä lasketaan yhteen hirvet ja valkohäntäpeurat. Täällä valkohäntäpeura-alueella näin lasketut vuokrat ovat huomattavasti korkeammat, esim. Loimaanseudun rhy:n alueella 10€/ ha. Kainuussa Kuhmon rhy:n luvuilla vain 0,15€ / ha.

    Nämä ovat riistakeskuksen käsitys sopivasta vuokrasta, ne ovat tietysti alakantissa ja suurten toimijoiden kilpailuttamat vuokrat ovat suurempia.

    Mikäli haluaa arvioida riistakeskuksen esittämää oman alueensa käypää vuokratasoa se onnistuu helposti. Metsästysseuratasolta voi olla vaikea saada tietoa saalismääristä ja pinta-aloista, mutta riistahoitoyhdistystasolla ne löytyvät netistä. Oman riistahoitoyhdistyksen saalistiedot löytyvät Riistawebistä:

    https://riistaweb.riista.fi/riistatiedot/riistatietohaku.mhtml?lang=fi

    Riistanhoitoyhdistysten pinta-alat löytyvät Riistahavainnot.fi sivuston ajankohtaista osasta, riistahoitoyhdistys verotustiedot tai valkohäntäpeurakannat ym taulukoista:

    http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/ajankohtaista

    Näistä laskelmista selviää hehtaarikohtainen epäsuhta metsästyksen arvon ja metsäntuoton välillä. Metsästyksen kokonaistuotto, kun mukaan otetaan saaliin arvo ja metsästyselämys on AnLan huippuhirvitiheyksilläkin vain alle 5% metsän tuotosta. Jos mukaan otetaan vaikka vain hirvi-ja valkohäntäpeurakolarit , menee metsästyksentuotto yhteiskunnan kannalta negatiiviseksi. Tästä huolimatta se dominoi täysin metsätaloutta, uudistus tapahtuu hirvien ehdoilla, eikä metsänhoitosuositusten mukaisia menetelmiä voi käyttää.

    Eikö kannattaisi esittää Suomalaista tyhmyyttä Unescon maailmanperintökohteeksi?

     

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 168)
1 2 3 … 7 8 9 … 15 16 17