Keskustelut Harrastukset polttopuu

Tämä aihe sisältää 207 vastausta, 36 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Jätkä 2 kuukautta, 2 viikkoa sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 206)
  • polttopuu

    Mikä on vähätöisin polttopuuntekosysteemi ? Kevyesti aisattu jä pätkittu ? Rasikuivauksen käyttö ? Isompi puu ja halkaisu ? Tehdäkö suoraan pilkkeeksi vai välivaiheena metrinen halko ? Laittakaa omia ideoita , joista voisi poimia itselle vinkkejä ja ideoita ! Kiitos !

  • reservuaari-indeksi

    Aika hankala kysymys. Itselläni on aika kustannustehokas systeemi, joskaan en laske tuntimääriä ja -hintoja.

    Tuulenkaadot, pystyyn kuivaneet ym. poistettavat pätkin moottorisahalla. Paksuimmat pilkon ja esikuivatan muiden mukana jo metsässä, kevyempi siirrellä. Koivikon harvennukset rasiin. Siellä on yleensä aisattuja ym. seassa. Isolla pulkalla itse vetäen tien varteen tai saksien avulla kantaen jos ei lunta ole. Ha:n peräkärrillä pihaan pätkittäväisksi ja loppuunpilkotatviksi. Stihl +varasaha ja Fiskarsia pari kokoa. No, sähkökäyttöinen halpispilkekone löytyy hankalia tapauksia varten (alle 200€, 10 v vanha).

    Isommissa urakoissa on ollut naapurin isäntä apuna traktorinsa ja kuromaimensa kanssa, maksua vastaan.

    Jos ei kustannuksilla ole niin väliä niin pilkekoneita löytyy googlettamalla jos jonkinlaisia.Metsieni sijaintipaikakkunnallaa on kuulemma jollain maamiesseuralla tms. sopuhintaan vuokrattavanakin sellainen.

    Jos ei kustannuksilla ole todellakaan väliä niin traktoriin saa sellaisia kouria jotka katkaisun jälkeen pätkivät pilkkovat sen rungon suoraan traktorin lavalle.

    Tuo viimeinen taitaa olla se vähätöisin jos ei tässä yhteydessä haeta suoraa pilkekauppaa kuljetuspalveluineen.

    Itäsuomen Antti

    Kyllä se varmaan vähätöisimpiä vehkeitä on ne koneet jotka ottaa puun kannolta ja pilkkoo suoraan joko lavalle tai säkkiin ne klapit tuoreeltaan metsässä. Tehokkaimpia ne tuskin on isoon mittakaavaan.

    Ammatikseen tekeviä mitä oon kattonu niin rangaks metässä, ajo urakoitsijalla laaniin josta kuormaajalla tukkipöydänkautta rangat isolla koneella klapeis ja klapit seulan kautta suoraan myyntipakkauksiin.

    Yhden omakotitalontarpeet teen pakkaskeleillä(joulu-tammikuu) valmiiks kuusen juureen rössiin kuivamaan josta ajelen ne sitten liiteriin kesä-heinäkuussa välineinä vaan kirves ja m.saha. Viime vuonna olivat jo täysin kuivia juhannuksena. Isompaan urakkaan ei ehkä toinna ruveta mutta reilun 10 mottia nyt tekee harrastemielessä.

    Jätkä pätkät

    Minulla on kalustoa turhankin paljon, mutta kun kerran on, niin tehdään sillä.
    Hakkaan palstalle ajouran auki. Noin kolmimetriset pöllit pätkin uran reunaan. Ajan traktorin tai diesel-mönkijän telikärryn kanssa palstan perälle ja kaadan puut uraan nähden mahdollisimman edullisesti. Pätkin pöllit noin kolmimetrisiksi ja käännän / vyörytän ne uraa kohti.
    kun tankillinen on sahattu, karsittu ja katkottu, ajan telikörryn sopivaan kohtaan ja pinoan pöllit kärryyn. kun kuormassa on kokoa sopivasti, tai sahatut pöllit loppuu, ajelen kuorman klapikoneen viereen ja syötän pöllit koneen hihnalle (Bilke S3). poistokuljetin työntää klapit isoon peräkärryyn taikka puuliiteriin, joissa ilmava pohja.
    Täysi kärry katetaan ja vedetään sivuun kuivumaan pariksi vuodeksi.
    Kun metsäkärry on tyhjätty, tankkaan ja teroitan sahan ja uusi kierros metsään. Yleensä teen pari kuormaa päivässä.
    Minä polttelen yleensä 3 – 5 kesää nähneitä klapeja.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Minulla rivitalon varaavan takan ja Korpituvan uunien tukkeeksi riittää kyllä raivaus ja ja hakkujäte puu. Kaikki mikä pinoon kelpaa myydään.

    Keräily rankana suoraan rautahevolla läheltä, kauempaa uudelleenkuormaus H-auton kärryyn. Yli kymmensenttiset tuulenkaadot tai lumpit moottorisahalla poikki viimeistään autonkärryyn pannessa. Muuten kotona halpissirkkelillä poikki ja hydraulihalkaisijalla halki, mutta vain isommat.
    Tuli siinä viime keväänä heilutettua fiskarssiakin, kun vuosisatainen pihlaja huhistui ja se piti panna leivinuuni puiksi, jotkä on nyt sitten, poikkeuksellisesti, poltettukin jo.
    Ylivuotista normaalisti poltellaan. Se että pienehkö puu on pyöreää poltossa on vain myönteinen asia, hillitsee hiukan palamisnopeutta. Jos pienehkön puun halkoo, niin kuiva halkaistu puu palaa niin nopeasti ettei lämpö ehdi imeytyä tulipesän rakenteisiin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Puuhastelija

    Otan manuharvennuksessa koivua sopivasti leivinuunipuuksi eli pari-kolme kuormaa ja pieniläpimittaista puuta saunapuuksi. Nämä ajan polttopuulaanille traktorilla ja metsäperäkärryllä. Sitten kevättalvella teen pilkekoneella ja giljotiinikoneella puut peräkärryyn ja häkkeihin. Puut saavat kuivua yli vuoden.
    Harvennuksessa yli oman tarpeen olevat rangat olen myynyt suoraan tai sitten pieniä määriä polttopuuna.
    Joskus olen myös motolla tehtyä puuta tehnyt klapeiksi.

    pikkutukki

    Jätkät pätkätillä hyvä systeemi tuo ,että voi tehdä polttopuut suoraan ilmavasti kuivumaan . Ei pinoamisia ja siirtelyjä ! Tanelilta mielenkiintoinen havainto tuosta , ettei pilkota puuta turhan pieneksi , kuivuus pää-asia . Itsellä joskus puut ottaneet kuuraa liiterissä , missä vika . Olen pitänyt sitä luonnonvoimana , voiko sen välttää !

    reservuaari-indeksi

    Tosin siihen palamisnopeuteen voi vaikuttaa vetoa säätämällä. Ainakin omissa tulisijoissa on jokaisen luukussa jonkinlainen ilma-aukkojen säätötsydeemi.

    Luulen että se kuuran määrä on niin vähäinen että sillä ei ole oikein merkitystä esim. sen lämpöarvon suhteen. Usein neuvotaankin että puut sisälle valmiiksi jo polttamista edeltävänä päivänä. Pienet kuurat haihtuu siinä saman tien.

    Luonnonilmiöstähän siinä on kysymys. Voisi arvata että pikkutukin liiterissä on oviaukko, ei ovia. Tosin on kuuraa esiintynyt omassa ovellisessa liiterissäkin. Voisi kuvitella että ilmiö kertoo myös riittävästä ilmanvaihdosta, liiteri synkassa ulkoilman kanssa.

    Wikipediasta termin ”tieteellinen” selitys:
    ”..kuura syntyy härmistymällä suoraan vesihöyrystä kiinteään muotoon, tilanteessa jolloin kastepiste on pakkasen puolella, pinnan lämpötila on alempi kuin kastepiste, mutta ilman lämpötila korkeampi kuin kastepiste.”

    harrastelija harrastelija

    Omat kokemukset voisi tiivistää seuraavasti:

    a) metsässä halot metriseksi pinoihin, apuna pokasaha + kirves. Ajo hevospelillä lumien tultua rantteelle, jossa lopullinen pieniminen liiteriin. Myyntipuu metrisenä meni esim. VR:lle höyrykettilaan.

    b) metsässä m.sahalla kolmimetriseksi isommat puut ja pienemmät rangoiksi. Ajo m.kelkalla + reki. Raskainta oli painavien 3-metristen käsin kuormaus ja kelkalla ajo epätasaisella maalla.
    Lanssissa käsittely klapeiksi kuivamaan.
    Pienemmillä puilla eräs keino saada kuivaksi oli katkaisu metriseksi. Sen jälkeen kuorimaraudalla aisaaminen. Kuivaminen oli tehokkaampaa kuin m.sahalla kärellä piirtäminen.
    Metrinen kuiva polttopuu oli nätti ajaa auton peräkärryllä kauempaakin kotipihaan

    c) metsässä m.sahalla 3-metriseksi, pienemmät rangoiksi ja tr+metsäkärryllä rantteelle. Rantteella klapikoneella suoraan suureen katokseen (3,5 x 4 x 23), mitat metreinä.
    Katoksessa on lankkupohja, siitä saa suurimman osan otettua tr-kauhalla, jolloinn käsityö jää vähemmälle.

    Klapihommassa logistiikka on ongelmallinen, käsityötä tulee väkisinkin.
    Myyntipuun vien suurelta osin traktorilla kuormattuna ja kippikärryllä kippaan asiakkaan pihalle.
    Säkkisysteemiä en ole kokenut omaan systeemiin, koska säkkien purkamiseen asiakkaalle tulisi olla joku kuormaaja myös purkupaikalla.

    Rantteelle olen kokenut puiden tuonnin mahdollisimman suurena. Käytännössä 3- tai 4-metrisenä. Mitä pienempi puu sitä enemmin menee aikaa sen kanssa puljatessa.
    Mutta puun tekohan on toisaalta mukavinta työtä mitä housut jalassa voi mies tehdä 🙂

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Osaan toki käyttää ilmansäätöä palamiseen, Tuli sitä ilmajakoa yms palamiseen liittyvää jopa opiskeltua ja ammattina voimalaitoksilla tarkkailtua, miten olisi sopiva.
    Jos puu on pientä, halottua ja tietysti kuivaa, niin se palaa liian nopeaan. Jos ylemmäärin säätää vetoa alkaa kaasut mennä palamattomina piipusta ulos. Kyllä kohtuullisen suuri puu ja pyöreys ovat etuja poltossa. Tietysti asia on tulipesäkohtainenkin.
    Kuivuudesta ei saa tinkiä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    harrastelija harrastelija

    Mitä haittaa on, jos puu on kuivaa ja palaa liian nopeasti?
    Vein kuorman puolikuivaa sekapuuta asiakkaalle, joka välttämättä sitä halusi!
    Kysyin perusteluja, niin hän sanoi ”liian” kuivan koivun palavan liian nopeasti ja tarvitsevan kattilaan sopivasti kosteaa puuta lisäksi?

    Vesihän on H20:ta. Molemmat sekä vety että happi ovat paloherkkiä alkuaineita. Mutta yhdessä niistä tulee sopivassa suhteessa vettä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 206)