Keskustelut Harrastukset polttopuu

Tämä aihe sisältää 207 vastausta, 36 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Jätkä 2 kuukautta, 2 viikkoa sitten.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 206)
  • polttopuu

    Mikä on vähätöisin polttopuuntekosysteemi ? Kevyesti aisattu jä pätkittu ? Rasikuivauksen käyttö ? Isompi puu ja halkaisu ? Tehdäkö suoraan pilkkeeksi vai välivaiheena metrinen halko ? Laittakaa omia ideoita , joista voisi poimia itselle vinkkejä ja ideoita ! Kiitos !

  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Tuo Harrastelijan asiakas elää 60-luvun opeilla. Silloin yleisesti tosiaankin liian nopean palamisen hillitsemiseen esitettiin kosteaa puuta.
    Puunkosteus vie tiekin höyrystymislämpönä oman osansa, mutta suurempi haitta siitä on kun vesi höyrystyessään puhaltaa hapen kauemmas. Saattaa esiintyä savukaasuissa yhtä aikaa huomattavasti palamattomia kaasuja ja runsaasti ylimääräistä happea.
    Puu pitää olla aina mahdollisimman kuivaa poltettaessa. Talvella vuorokausi sisällä tulisijan lähettyvillä, vaikka olisi ennestää kuivaakin puuta.

    Liian nopeassa palamisessa savukaasut menevät liian kuumina ulos ja vievät energiaa mukanaan.
    Palamisnopeutta voi rajoittaa kyllä vedolla, mutta se on rajallista, ilmaa pitää olla riittävästi. Palamattomat kaasut ovat se suurin hukka kuitenkin ja lisäksi tulipinnat ja savupiippu likaantuvat ja lämmönsiirto tulipinnan yli vähenee.
    Kuten jo esitin polttopuun kolla ja pyöreydellä voidaan hillitä palamista myös, ilman palamattomien kaasujen vaaraa. Homma pitää harkita kuitenkin aina tulipesän mukaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    pikkutukki

    Puolikuiva puu on vielä joillakin käytössä . Syynä varaajan puute , saattaa olla myös vapaakierto ilman suntteja , eikä vetoja saa tarpeeksi pienelle . Karstottava systeemi , joka toimii lämmityksessä , mutta lämmintä vettä antaa heikosti . Keskustelusta saanut hyviä vinkkejä . Puulämmityksestä oppii koko ikänsä uutta ja mukava kokeilla erilaisia tapoja ! Antaa tulla lisää kikkoja ja käyttökokemuksia !

    harrastelija harrastelija

    Toki kehoitin asiakasta pitämään puolikuivaa puuta pannuhuoneessa jonkun vuorokauden, jotta ainakin pintakosteus pääsee haihtumaan ennen polttoa!

    Jätkä pätkät

    Puut vetävät usein ja helposti kuuraan, ilmojen vaihdellessa. Liiterin ovella ei ole periaatteessa mitään vaikutusta siihen, onhan liiteri yleensä ilmavasekä lattian, että seiniensä puolesta.
    Minullakaan ei ole liitereissäni, eikä klapikärryissäni ovia, mutta en ole huomannut sieltä mitään varastetunkaan.
    Klapien koolla ei ole merkitystä lämmön määrään, vetopelleillä hoidetaan ilman saanti liekille. Ajatelkaapa noitakin, jotka polttavat haketta!
    Minulla klapikone tekee yli 8 sentin vahvuisiin yhden halkaisun, maksimi on jotain 22 senttinen puu. Alle 8 senttinen tulee pyöreänä. Viimeisen palan pölkystä Bilke jättää pyöreäksi, joten viu sen kanssa tehdä kirveshommia jos huvittaa.
    Olen harkinnut Timco – kineettinen halkaisukoneen hankkimista, se olisi kätevästi aina iskussa puita hakiessani ja sillä pöllien pieniminen sujuisi kuin tanssi, eli se olisi peräkärryssä tai liiterissä johdon päässä valmiina aina.
    Haenkin huomisen takkapuut heti lämpiämään – ehtii kuura kuivahtamaan pinnasta.
    Moottorisahalla aisaaminen sujuu hyvin, kun on pyöreäkulmainen ketju ja työntää rungon takapuolelta työntävällä terällä kaasu pohjassa.

    pikkutukki

    Timco on mulle uusi tuttavuus . Näyttää hyvältä , nopea .

    jees h-valta

    Senverran vielä tuohon harrastelijan kommenttiin ettei aivan turhaan kannata vettä kyllä pesään laittaa mutta ei pienet kosteudetkaan kyllä mitään haittaa tee. Itse haen sylyksellisen kerrallaan suoraan ulkoa presuun alta. Pannun pesän palamista saa säädettyä mutta ei vetopuolelta vaan sieltä hormiin menevämmältä. Kun pesällinen on hyvin syttynyt voi nk. toisiopuolta kuristaa jolloin pesällinen palaa kauemmin eikä lämpöä karkaa liikaa hormiin. Äsken juuri laitoin pressun ulkopuolella olleita hiukan lumisia pesään ja aivan samoin tuntuu hupenevan kun sisällä olleetkin. Pieni sihinä vaan lisähöysteenä. Tänä kesänä oli paras puiden kuivattelukuukausi täällä vasta elokuu ja onkin aivan sama laittoiko pressua oikeastaan lainkaan.
    Olisi varmaan palanut suoraan taivasaltakin pakkasten kuivaaman pintakosteuden jälkeen. Klapien kosteus on silloin sopiva mielestäni kun se normaalisti syttyy ilman turhan pitkiä rituaaleja.

    harrastelija harrastelija

    § Moottorisahalla aisaaminen sujuu hyvin, kun on pyöreäkulmainen ketju ja työntää rungon takapuolelta työntävällä terällä kaasu pohjassa.
    Lähetetty: 6 h, 14 min sitten
    Lähettäjä: Jätkä pätkät §

    Rangan aisaaminen käy toki m.sahalla, mutta käytän vähän toista tekniikkaa:

    – kaasua saa olla ja työnnän työntävän terän jättöpuolella, puru lentää taakse, mutta ei ole vaaraa, että terä tökkää
    – vastaavasti vetävällä terällä painan terän yläpuolta puuhun, puru lentää eteenpäin eikä terä tökkää

    Saha on aina rungon toisella puolella kuin sahaaja !

    Jätkä pätkät

    Työntävällä terällä tulee hyvä rantu ja samalla oksat lähtee. Jos ketju on teräväkulmainen, se tunkee puulle, jolloin on aisattava terän ”jättöpuolella”.
    Kun ketju raapii hieman epätasaisen jäljen, tulee haihduttavaa pintaa lisää.
    Tuo puiden lämpimään tuonti on ikivanha keino, joka konkretisoituu vanhemmilla ihmisillä lämmitystyössään, eli puut pistetään lämpöiseen uuniin kuivumaan huomiseksi.
    Uuni ei saa olla juurikaan yli 150 asteinen.
    Kosteakin puu palaa kattilassa, mutta puuta menee rutkasti enemmän kuin kuivaa.
    Savukaasuja ei saa kuristaa, ainoastaan raitisilmaa ja toisioilma annetaan liekkien harjoihin.
    Jos liekki ylettyy savupiippuun asti, on rakenne aivan tulipalovaarallinen ja pitää kattila vaihtaa parempaan.

    jees h-valta

    En tiedä mistä uunista jätkä pätkät tuon 150 astetta sai mutta pannussa ainakin savukaasut saattavat nousta helposti 400-500:kin asteeseen. En ole enää viitsinyt viitensataan yltävää savukaasumittaria uusia koska se ei kestä. Mikähän on tämä ettei saa hormipuolelta kuristaa?
    Sehän vain pyörittää savukaasua kauemmin polttotilassa eikä heti suoraan karkaa piippuun. Sillä juuri saadaan sitä turhaa lämmitystä ja poltinpuiden menoa hillittyä. Aina pitää olla tietysti järki päässä joka säässä. Näin on nyt tullut varmaan tuollaiset lähes kolmisenkymmentä vuotta pian pirttiä lämmitettyä. Sitä ennenkin elämä tietysti maalla oli jatkuvaa pönttöuunien ja hellan lämmitystä kireämmillä keleillä.
    Eikä siinä todella vartoiltu edes hiilloksen tummumista vaan heti pelti kiinni kun sininen liekki hiukan laantui.

    Metsuri motokuski

    Niin tuo ohje varmaan perustuu siihen jota paloviranomaiset suositelevat. Poistokaasuja ei kuristeta vaan raitiilla ilmalla säännöstellään vetoa. Onhan se niinkin jos luukut ovat väljät niin kyllä sitä hormin pelitä varmaan joutuu kuristamaan. Ymmärsin myös että hormi nokeentuu herkemmin kun poistopuolta kuristetaan.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 206)