Etusivu Keskustelut Metsänhoito Posketonta mainontaa

Tämä aihe sisältää 52 vastausta, 19 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Puuki 1 päivä, 13 tuntia sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 52)
  • Posketonta mainontaa

    Hesari antoi tänään koko aukeaman verran ilmaista mainostilaa Timo Kujalalle, joka mainosti jatkuvaa kasvatusta ja perustamaansa Arvometsää.  Häveliäisyyden vuoksi oli tosin annettu pieni tila Luken Jari Hynyselle, joka sai sen verran sanoa, ettei menetelmästä ole varmaa tietoa.

    Kujalan mukaan uuden metsän perustaminen heinäyksineen ja taimikonhoitoineen maksaa 3000-4000 euroa hehtaarilta ilman korkoja.  Meillä kyllä onnistuu alle 2000 eurolla.   Sen Kujala unohti kertoa, että jatkuvan kasvatuksen metsän taimikoitakin pitää käsitellä.

    Kujala jätti kertomatta, että poimintahakkuupuu hinnoitellaan usein  harvennuspuun hinnalla.  Meillä tämä merkitsisi nykyhinnoin luokkaa 3000 euroa uudistushakkuuhehtaarilta pienempää myyntituloa.  Siis verotettava tulomme on 1000 euroa hehtaarilta enemmän jaksollisessa kasvatuksessa vaikka perustamme ja hoidamme taimikkomme viimeisen päälle.  Kun jatkuvassa kasvatuksessakin taimikoita pitää hoitaa, niin ero jaksollisen eduksi voi olla joskus jopa 2000 euroa hehtaarilta.

    Kujalan mukaan avohakkuupinta-ala voitaisiin supistaa kolmanteen osaan ilman, että puun tuotanto kärsii.  Miksiköhän sekä suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset metsäntutkijat ovat sitä mieltä, että jaksollisen kasvu 20-30 % suurempi.

    Tietysti asiaan kuuluu, että väheksytään kuitupuuta.  Niin tässäkin jutussa.  Kujalan mukaan tukkipuun osuus kokonaiskertymästä pieneni vuoden 2000 50,5 %sta vuoden 2016 42 %:iin.  Tietysti Kujala unohti mainita, että myös hakkuut lisääntyivät.  Siis tukkipuita hakattiin edelleen samaa tahtia.  Kuiduttava teollisuus tarvitsi lisää puuta supistuneen Venäjän tuonnin korvaajaksi.  Mikä on monin tavoin hyvä asia.  Säästyy valuuttaa.  Suomeen maaseudulle tulee rahaa ja ja järeytyvät harvennusmetsät tuottavat entistä enemmän tukkia.  Toisin on jatkuvan kasvatuksen metsissä, jotka jatkuvilla yläharvennukslla surkastuvat.  Näiden ”jätemetsien” joskus pakosta tapahtuva uudistaminenkin on ongelmallista.  Hakkuutuloa tulee vähän ja harvana kasvatetut metsät kyllä lykkäävätkin heinää ja pusikkoa aivan eritahdilla kuin  täystiheät päätehakkuumetsät.

  • Metsäkupsa Metsäkupsa

    Näinhän asia on ,kuten Timppa edellä kirjoittaa.Onhan asia niin,että jaksollisesti hoidetusta metsästä saa kyllä alkuun jatkuvalla kasvatuksella tukkitilin,kun poistaa isoimmat ja komeimmat puut poimimalla pois.Onko Kujala keksinyt polkupyörän uudestaa ?. Männiköt pohjoisessa kyllä varmaankin sopivat jatkuvaan kasvatukseen,koska siellä maan tuottokyky ainakin nykyilmaston lämpösummalla vaatimaton Etelä-Suomen metsiin nähden.

    pölkkypää

    Rehellisyys ei monestikkaan kuulu näiden helppoheikkien vahvimpiin puoliin on sitten kyse mistä taiteenlajista tahansa.

     

    Mäyräkoira

    Kaikki näyttävät unohtavan hakkuujätteestä tulevan n.800€/ha, jolla maksetaan taimet ja muokkaus. Taimet istutetaan tietenkin itse. Jatkuvassa kasvatuksessa tätä tuloa ei tule.

    Planter Planter
    Reima Ranta

    On Timppa eri asia puuhastella perintömetsän kanssa kuin ostaa metsät markkinoilta ja tehdä niillä kannattavaa liiketoimintaa.

     

    Visakallo Visakallo

    Kujala on ollut metsänomistaja vasta 18 vuotta, joten kannatavuus kohdentuu verraten lyhyellä ajalle. Seuraava omistajapolvi ei välttämättä pääse samaan tulokseen, mutta näissä piireissähän ei asioita katsotakaan kestävyyden periaatteella.

    Reima Ranta

    Aiemmin aloittaneilla on ollut aika huomattavia etuja Kujalaan nähden. Eri ajankohdat ja erilaiset olosuhteet vaativat hyvin erilaiset lääkkeet kannattavaan toimintaan. Perintömetsien kanssa jotenkin pärjää kuka hyvänsä, ellei aivan tumpelo ole.

    Timppa

    On myös eri puhua metsän kasvusta ja metsätilabisneksestä.  Tietääkö joku kuinka paljon Kujala on sijoittanut omaa ja pankkien rahaa?   Ja mikä on Kujalan metsien puusto ja kasvu.  Sitten voi ottaa kantaa bisnekseen.

    Metsien kasvuun kyllä pystyy meikäläisen kokemuksella ja faktatiedoilla ottamaan kantaa.

    mehtäukko

    Jaksollisen taimikon perustamisinvestointi kerralla oikein suoritettuna ”kuuluu pelin henkeen”. Kuten aiemminkin todettua, se ei ole mikään ratkaiseva rasite, jossa jatkossa laatua ohjailemalla saavutetaan tukkileimikko. Tavoite on kl 4:ssä joka runko tukkilaatua ja kierto-aika kohtuullinen.

    Tämän tukkileimikon sadonkorjuu ajoitettuna kelirikoon tuo tilin jota jk:ssa voi vain uneksia. Uneksia siksi kun se ei siinä ole mitenkään mahdollista.

    Gla Gla

    Mainoksen puolivälissä oleva kuva harsintakohteesta kertoo paljon toiminnan jatkuvuudesta. Valopuiden alla kasvaa kuusikko. Tuosta saa vielä kerran poimittua ylispuut pois, sen jälkeen käsissä onkin puhdas kuusikko, jota kasvatetaan päätehakkuuseen saakka, uudistetaan se toivottavasti valopuille ja kierros alkaa alusta.

    Miksiköhän Kujala ei ole huolestunut hirvieläinpolitiikasta? Siksikö, että harsintametsät uudisuu kuuselle ja kun joku yrittää uudistaa aukkoa koivulle tai männylle, saa kaveri tuosta ilmaista markkinointimateriaalia.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 52)