Keskustelut Metsänhoito Posketonta mainontaa

Esillä 3 vastausta, 51 - 53 (kaikkiaan 53)
  • Posketonta mainontaa

    Hesari antoi tänään koko aukeaman verran ilmaista mainostilaa Timo Kujalalle, joka mainosti jatkuvaa kasvatusta ja perustamaansa Arvometsää.  Häveliäisyyden vuoksi oli tosin annettu pieni tila Luken Jari Hynyselle, joka sai sen verran sanoa, ettei menetelmästä ole varmaa tietoa.

    Kujalan mukaan uuden metsän perustaminen heinäyksineen ja taimikonhoitoineen maksaa 3000-4000 euroa hehtaarilta ilman korkoja.  Meillä kyllä onnistuu alle 2000 eurolla.   Sen Kujala unohti kertoa, että jatkuvan kasvatuksen metsän taimikoitakin pitää käsitellä.

    Kujala jätti kertomatta, että poimintahakkuupuu hinnoitellaan usein  harvennuspuun hinnalla.  Meillä tämä merkitsisi nykyhinnoin luokkaa 3000 euroa uudistushakkuuhehtaarilta pienempää myyntituloa.  Siis verotettava tulomme on 1000 euroa hehtaarilta enemmän jaksollisessa kasvatuksessa vaikka perustamme ja hoidamme taimikkomme viimeisen päälle.  Kun jatkuvassa kasvatuksessakin taimikoita pitää hoitaa, niin ero jaksollisen eduksi voi olla joskus jopa 2000 euroa hehtaarilta.

    Kujalan mukaan avohakkuupinta-ala voitaisiin supistaa kolmanteen osaan ilman, että puun tuotanto kärsii.  Miksiköhän sekä suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset metsäntutkijat ovat sitä mieltä, että jaksollisen kasvu 20-30 % suurempi.

    Tietysti asiaan kuuluu, että väheksytään kuitupuuta.  Niin tässäkin jutussa.  Kujalan mukaan tukkipuun osuus kokonaiskertymästä pieneni vuoden 2000 50,5 %sta vuoden 2016 42 %:iin.  Tietysti Kujala unohti mainita, että myös hakkuut lisääntyivät.  Siis tukkipuita hakattiin edelleen samaa tahtia.  Kuiduttava teollisuus tarvitsi lisää puuta supistuneen Venäjän tuonnin korvaajaksi.  Mikä on monin tavoin hyvä asia.  Säästyy valuuttaa.  Suomeen maaseudulle tulee rahaa ja ja järeytyvät harvennusmetsät tuottavat entistä enemmän tukkia.  Toisin on jatkuvan kasvatuksen metsissä, jotka jatkuvilla yläharvennukslla surkastuvat.  Näiden ”jätemetsien” joskus pakosta tapahtuva uudistaminenkin on ongelmallista.  Hakkuutuloa tulee vähän ja harvana kasvatetut metsät kyllä lykkäävätkin heinää ja pusikkoa aivan eritahdilla kuin  täystiheät päätehakkuumetsät.

  • Gla

    Tulikohan sanottua jotain sopimatonta, kun moderaattori on poistanut puolet kommentistani.

    En minä ala vastailla noihin kysymyksiisi tai haluusi vääntää sanani joksikin muuksi ja sitten ihmetellä niitä, ellet laita konkreettisia esimerkkejä. Molemmat tiedämme, mistä on kyse.

    Editoidussa osassa tekstä totesin, että kun olen sinua nuorempi, en ole törmännyt mihinkään yhden totuuden politiikkaan tai korottomaan laskentamalliin. Siksi sinäkin voisit jo päästää noista ajoista irti.

    Puuki

    Muistaakseni Tahvonenkin kertoi ainakin jälkeenpäin, että ko. laskentatapa sisältää muutamia epävarmuustekijöitä, jotka pitäisi ottaa huomioon tapaa sovellettaessa.  Mutta sitten voi olla, että jotkut ei ota niitä huomioon, jos on kova tarve todistaa jokin kasvatusketju toista paremmaksi.

    puunhalaaja

    ”Mainoksen puolivälissä oleva kuva harsintakohteesta kertoo paljon toiminnan jatkuvuudesta. Valopuiden alla kasvaa kuusikko. Tuosta saa vielä kerran poimittua ylispuut pois, sen jälkeen käsissä onkin puhdas kuusikko, jota kasvatetaan päätehakkuuseen saakka, uudistetaan se toivottavasti valopuille ja kierros alkaa alusta.”

    Olin pari päivää tuon jutun jälkeen kuuntelemassa Kujalaa luontoväen järjestämässä tapahtumassa. Puku päällä taloudellisuudesta puhunut Kujala oli ihan virkistävä poikkeus tuossa seurassa. Teki harvinaisen selväksi, että hän ei ole avohakkuita vastaan. Hänen mielestään avohakkuun tulee pysyä metsänomistajan toimintapaletissa. Kujala ilmoitti, että ei hän voi tietää miten pitkään missäkin kohteessa voi hänen mallillaan toimia. Sitten kun se ei enää toimi, niin tehdään avohakkuu. Jos oikein muistan niin hän vahvisti sanomaansa kurkunleikkausliikkeellä.

Esillä 3 vastausta, 51 - 53 (kaikkiaan 53)