Keskustelut Metsänhoito Posketonta mainontaa

Viewing 10 replies - 21 through 30 (of 53 total)
  • Posketonta mainontaa

    Hesari antoi tänään koko aukeaman verran ilmaista mainostilaa Timo Kujalalle, joka mainosti jatkuvaa kasvatusta ja perustamaansa Arvometsää.  Häveliäisyyden vuoksi oli tosin annettu pieni tila Luken Jari Hynyselle, joka sai sen verran sanoa, ettei menetelmästä ole varmaa tietoa.

    Kujalan mukaan uuden metsän perustaminen heinäyksineen ja taimikonhoitoineen maksaa 3000-4000 euroa hehtaarilta ilman korkoja.  Meillä kyllä onnistuu alle 2000 eurolla.   Sen Kujala unohti kertoa, että jatkuvan kasvatuksen metsän taimikoitakin pitää käsitellä.

    Kujala jätti kertomatta, että poimintahakkuupuu hinnoitellaan usein  harvennuspuun hinnalla.  Meillä tämä merkitsisi nykyhinnoin luokkaa 3000 euroa uudistushakkuuhehtaarilta pienempää myyntituloa.  Siis verotettava tulomme on 1000 euroa hehtaarilta enemmän jaksollisessa kasvatuksessa vaikka perustamme ja hoidamme taimikkomme viimeisen päälle.  Kun jatkuvassa kasvatuksessakin taimikoita pitää hoitaa, niin ero jaksollisen eduksi voi olla joskus jopa 2000 euroa hehtaarilta.

    Kujalan mukaan avohakkuupinta-ala voitaisiin supistaa kolmanteen osaan ilman, että puun tuotanto kärsii.  Miksiköhän sekä suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset metsäntutkijat ovat sitä mieltä, että jaksollisen kasvu 20-30 % suurempi.

    Tietysti asiaan kuuluu, että väheksytään kuitupuuta.  Niin tässäkin jutussa.  Kujalan mukaan tukkipuun osuus kokonaiskertymästä pieneni vuoden 2000 50,5 %sta vuoden 2016 42 %:iin.  Tietysti Kujala unohti mainita, että myös hakkuut lisääntyivät.  Siis tukkipuita hakattiin edelleen samaa tahtia.  Kuiduttava teollisuus tarvitsi lisää puuta supistuneen Venäjän tuonnin korvaajaksi.  Mikä on monin tavoin hyvä asia.  Säästyy valuuttaa.  Suomeen maaseudulle tulee rahaa ja ja järeytyvät harvennusmetsät tuottavat entistä enemmän tukkia.  Toisin on jatkuvan kasvatuksen metsissä, jotka jatkuvilla yläharvennukslla surkastuvat.  Näiden ”jätemetsien” joskus pakosta tapahtuva uudistaminenkin on ongelmallista.  Hakkuutuloa tulee vähän ja harvana kasvatetut metsät kyllä lykkäävätkin heinää ja pusikkoa aivan eritahdilla kuin  täystiheät päätehakkuumetsät.

  • A.Jalkanen

    Kiitos ”kuusessa ollaan” asiapitoisesta kirjoituksesta. Jännä nähdä mihin suuntaan yhteisen metsäomaisuutemme hoito kehittyy.

    reservuaari-indeksi

    Tuosta yhteisetä metsäomiaisuudestamme en nyt osaa sanoa. Kai nyt jokainen omistaaj itse päättää.

    Ihmetystä herättää, miten Kujalan muutaman tuhannen hehtaarin kokeilut aiheuttaa muutamille noin kovia tunneryöppyjä. Mitä väliä kokonaisuuden kannalta?

    Luulisi tuon menetelmän lisäävan jollain tasolla monimuotoisuutta ja muitakin arvoja. Niitä arvoja, johon suuntaan ollaan menossa joka tapauksessa. Halusipa Maalisliitto tai ei.

    Reva
    puun tuotannon, mutta myös luontoarvojen puolesta

    kuusessa ollaan

    Eihän Kujalan ”kokeiluissa” mitään vikaa ole, mutta ajoittain epäterveessä Arvometsän markkinoinnissa on -valitettavasti- helpoheikkimäistä menoa ja tiedotusvälineet tekevät kohuotsikoita siitä…jk:ta nyt on alettu tuputtaa muidenkin toimesta ainoaksi oikeaksi ratkaisuksi. Nyt kun keskustelu rönsyilee ilmastopaneelin ansiosta kiihkeänä, voivat politiikot tehdä pahoja virheitä päätöksissään.

    Minäkin itse asiassa käytän jatkuvaa kasvatusta 100 %:sti – koko tilan metsät huomioiden, puut vaan sijaitsevat koon mukaisina alueina ja uudistaminen tapahtuu omilla alueillaan. ”Puhdasoppisessa” jk:ssa nämä alueet on mosaiikkina ja hankalammin hoidettavina.

    Visakallo

    On aika mielenkiintoista, miksi ne ihmiset, jotka tuomitsevat poliittisen populismin, saattavatkin olla itse innokkaita metsäpopulisteja. Osaisiko joku selittää tämän?

    Timppa

    Laskeskelin, että viimeisten 7 vuoden aikana tilinpäätöksessä näkyvät taimistojen perustamis ja hoitokulut ovat keskimäärin 1410 euroa uudistettavaa hehtaaria kohden.  Ostajan antamilla bonuksilla on teetetty lisäksi em töitä noin 200 euron arvosta hehtaarilta.  Oman työn arvo käyvillä hinnoilla on lisäksi ollut enintään 500 euroa hehtaarilta.  Jos oletetaan, että Kemeraa saataisiin 160 euroa/ha, tulisi taimikkojen perustaminen ja hoito maksamaan meillä 1950 euroa aukkom2 kohden.

    Vastaavasti viime syyskuun hinnoilla saisimme hehtaarilta tukeista 180×10=1800 euroa vähemmän.  Kuitupuista 70×2,35=165 euroa vähemmän ja haavoista sekä lahokuusista 10×2=20 euroa vähemmän.

    Lastvusmassasta saisimme lisäksi 85 euroa/ha.    Eli saisimme yhteensä 2070 euroa enemmän enemmän hehtaarilta.

    Metsissämme on poimintakauden jäljiltä vielä aika runsaasti kuitukoivua ja haapaa.   Tavoite on, että uudistushakkuumäärä hehtaarilta olisi nykyisissä kasvatusmetsissä keskimäärin luokkaa 330 m3/ha.  (meillä on aika runsaasti männiköitä, mikä laskee kasvua).   Tällöin jaksollisen kasvatuksen hintaero jatkuvaan kasvatukseen olisi 265×10+85×2,3=2850 euroa/ha.  Puhtaissa kuusikoissa parempi hintamme olisi esimerkiksi 288×10+72×2,5+360×1=3420 euroa/ha nykyhinnoilla.

     

     

    Metsäukki

    Nykyään tiedotusvälineissä, etenkin Hesarissa ja Ylessä, on unohtunut monipuolinen, eri osapuolia huomioon ottava uutisointi. Asiantuntijaksi kelpaa kuka tahansa, jonka sanoma tukee toimittajan mielipidettä. Mielenkiintoista on myös juttujen kuvavalinta. Usein kuvassa on avohakkuu, vaikka juttu käsittelisi aivan muuta asiaa. Keskustelu vaihtoehdoista on ihan hyväksyttävää, mutta odottaisin siltä tasapuolisuutta.

     

    Reima Ranta

    Metsäkeskustelu on metsätalouden pakkopaitavuosista huomattavasti monipuolistunut ja se on ilman muuta hyvä asia. Ymmärrys metsätaloudesta on tämän keskustelun seurauksena huomattavasti lisääntynyt.

    Pidän nykytilannetta, metsätalouden takavuosien yhden totuuden pakkopaitavuosia merkittävästi parempana metsänomistajan näkökulmasta.

    Mitä ihmettä te itkette, kun jokainen saa toimia parhaaksi ymmärtämällään tavalla. Aivan toisin kuin takavuosina. Olosuhteita on vaikka minkä laisia, eikä yhtä totuutta ole olemassa. Takavuosien yksi totuus on ollut ilman muuta suuri hölmöys!

    kuusessa ollaan

    Reima:Ei uusissa kasvatustavoissa ole vikaa, mutta niiden pakkokäytön hysteriassa on. Nyt esimerkiksi innostuneet ovat saaneet kirkon kellarin herätyskokousesta kovat kierrokset ja vaalit on tulossa. Entäpä jos seuraava hallitus tekeekin poliittisen päätöksen ja repii uudistetun metsälain ilmastovastaisena hajalle?

     

    Tässä lainaus yhden ”herätyksen kokeneen helsinkiläisen” kommentista, kun erään luonnonsuojelujärjestön edustaja oli vaatinut enemmän jatkuvaa kasvatusta käyttöön (eikö metsänomistaja tee enää oikeita päätöksiä, vaikka metsälait sen mahdollistavat???) :

     

    ”Kiitos kaikille meidänmetsämme – tilaisuuden järjestäjille. Taidetta ja tietoa upeassa tilassa, tällaista lisää! Tilaisuus kosketti ja voimaannutti. Suomen metsät on kriisissä, nyt tarvitaan todella suunnanmuutosta.”

    Gla

    Minustakin on huolestuttavaa, että metsiä käytetään suomalaisen yhteiskunnan kannalta vahingollisen politiikan tekoon. Yleistä mielipidettä koitetaan kääntää suuntaan, joka ei metsässä vastaa todellisuutta. Tämä ei ole yhtään pakkopaitavuosia parempi tilanne. Vai mitä pidät uutisoinista, jossa kerrotaan Kujalan uudistamiskustannusta koskeva näkemys?

    Puuki

    Jatkuvan kasvatuksen yksi osio, joka on metsätaloudessa yleensä se tärkein, eli taloudellinen kannattavuus yritetään nähdä parempana kuin se käytännössä yleensä onkaan.

    NNA -laskuissa uudistuskuluja vastaa jk:ssa pystyyn jäävän puuston arvo ja korjuukulujen erotus suhteessa päätehakkuuseen, jos lähtötilanne on se. Kun myös ne otetaan huomioon , vain melko harvoin saadaan jk kannattavammaksi normaalikoroilla laskettaessa pohjoisinta Suomea ja karuimpia maita lukuunottamatta.

Viewing 10 replies - 21 through 30 (of 53 total)