› Keskustelut › Metsänhoito › Posketonta mainontaa

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 53)
1 2 3 4 5 6

  • Posketonta mainontaa

    Sent on: 26.10.2018, 20:22

    Merkitty: 

    Hesari antoi tänään koko aukeaman verran ilmaista mainostilaa Timo Kujalalle, joka mainosti jatkuvaa kasvatusta ja perustamaansa Arvometsää.  Häveliäisyyden vuoksi oli tosin annettu pieni tila Luken Jari Hynyselle, joka sai sen verran sanoa, ettei menetelmästä ole varmaa tietoa.

    Kujalan mukaan uuden metsän perustaminen heinäyksineen ja taimikonhoitoineen maksaa 3000-4000 euroa hehtaarilta ilman korkoja.  Meillä kyllä onnistuu alle 2000 eurolla.   Sen Kujala unohti kertoa, että jatkuvan kasvatuksen metsän taimikoitakin pitää käsitellä.

    Kujala jätti kertomatta, että poimintahakkuupuu hinnoitellaan usein  harvennuspuun hinnalla.  Meillä tämä merkitsisi nykyhinnoin luokkaa 3000 euroa uudistushakkuuhehtaarilta pienempää myyntituloa.  Siis verotettava tulomme on 1000 euroa hehtaarilta enemmän jaksollisessa kasvatuksessa vaikka perustamme ja hoidamme taimikkomme viimeisen päälle.  Kun jatkuvassa kasvatuksessakin taimikoita pitää hoitaa, niin ero jaksollisen eduksi voi olla joskus jopa 2000 euroa hehtaarilta.

    Kujalan mukaan avohakkuupinta-ala voitaisiin supistaa kolmanteen osaan ilman, että puun tuotanto kärsii.  Miksiköhän sekä suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset metsäntutkijat ovat sitä mieltä, että jaksollisen kasvu 20-30 % suurempi.

    Tietysti asiaan kuuluu, että väheksytään kuitupuuta.  Niin tässäkin jutussa.  Kujalan mukaan tukkipuun osuus kokonaiskertymästä pieneni vuoden 2000 50,5 %sta vuoden 2016 42 %:iin.  Tietysti Kujala unohti mainita, että myös hakkuut lisääntyivät.  Siis tukkipuita hakattiin edelleen samaa tahtia.  Kuiduttava teollisuus tarvitsi lisää puuta supistuneen Venäjän tuonnin korvaajaksi.  Mikä on monin tavoin hyvä asia.  Säästyy valuuttaa.  Suomeen maaseudulle tulee rahaa ja ja järeytyvät harvennusmetsät tuottavat entistä enemmän tukkia.  Toisin on jatkuvan kasvatuksen metsissä, jotka jatkuvilla yläharvennukslla surkastuvat.  Näiden ”jätemetsien” joskus pakosta tapahtuva uudistaminenkin on ongelmallista.  Hakkuutuloa tulee vähän ja harvana kasvatetut metsät kyllä lykkäävätkin heinää ja pusikkoa aivan eritahdilla kuin  täystiheät päätehakkuumetsät.

    Tekijä
    Timppa
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Tolopainen 29.10.2018, 15:57

    Onpa Timpalla kallista metsänuudistamista, kun mätästyksen ja taimet saa 700€/ha ja  istutus omana työnä ei maksa juuri mitään. Eihän tuo jk mitenkään taloudellisesti kannattavaa ole, kun ei koskaan saa tukeista päätehakkuun hintaa. Toiminta on jatkuvaa harvennusta.

    Timppa 29.10.2018, 16:53

    Selvennykseksi Tolopaiselle, että istutuksia ja perkauksia on tehty ulkopuolisten ja omin voimin.  Noista luvuista ei voi päätellä muuta kuin kokonaistilanteen.

    Reima Ranta 4.11.2018, 12:28

    Kirjoituksessa Kujalasta esiintyy kuva Ristijärven hakkuusta, jota mm. Gla arvioi. Ratkaisuja tehdään Gla ajassa. Sadan vuoden kuluttua niitä tehdään (myös ajassa) sellaisella tiedolla, joka silloin tiedetään ja niiden toimesta, jotka silloin elävät.  Metsätalous on kulloinkin vallitsevien mahdollisuuksien taidetta. Asenteisiin ja mielipiteisiin  hirttäytyminen ei johda hyvään tulokseen.

    Markkinatietojen perusteella meidän täytynee olettaa, että Kujala oli juuri ostanut ko. metsän ja oletettavasti sen hankintakustannukset ovat olleet lähes metsässä olevien puiden hinta. Tuollaisen metsä suhteellisen arvokasvun voisi olettaa olevan luokkaa 3%. Realistista lienee myös ajatella, että ostoon käytettävälle rahallekin on laskettava korkoa tuo 3 %.

    Kritisoijat voisivat nyt kertoa, kuinka Kujalan olisi pitänyt hakkuussa toimia, selviytyäkseen taloudellisesti paremmin ja millä perusteella.

    Timppahan ei olisi missään nimessä metsää ostanut, koska se hänen käsityksillään metsänhoidosta olisi ollut aivan liian kallis. Siitäkin huolimatta, että hänelle korolla ei ole mitään merkitystä.

    Puuki 4.11.2018, 14:01

    Yläharvennus ko.kuvan männikköön on ihan hyvä valinta ja luultavasti paras vaihtoehto. Ei alaharvennusta ole mikään pakko tehdä muuten kuin jk:n markkinointipuheissa tasaikäisissäkään metsissä.

    Ristijärvellä vuosikasvu on sen verran hidasta , että ei sitä voi suoraan verrata esim. Keski- Suomen alueella olevaan metsään.

    Kokonaiskasvu heikkenee siinä vaiheessa kun uudistumisen varmistamiseksi metsän PPA lasketaan sopivan alas. Varsinkin kuusikko kärsii siitä myös tuulituhojen lisääntymisen vuoksi.

    Pienaukkojen tekeminen tarpeen mukaan aiheuttaa lisää kasvun hidastumista ja joutuu niissä taimikonhoitojakin tekemään vaikka sitä ei noteerata kannattavuuslaskelmissa mitenkään. Mutta saattaa olla silti toimiva ratkaisu joskus sekin , kun kasvupaikat ei ole kovin tuottavia ja maaperä on tarpeeksi karu jotta uudistuminen onnistuu ilman muokkausta ja viljelyä.

    Gla Gla 4.11.2018, 21:50

    Oliko Reima puheet uudistamisen kuluista realistisia?

    Tietysti päätökset tehdään ajassa, mutta jos markkinoi jotain kasvatusketjua ja kuten metsätaloudessa muutenkin aina, mielessä on ajatus tulevasta puuston kehityksestä. Siihenhän hakkuut ja hoito tähtää. Ei nyt metsästä revittävään kassavirtaan. Jos jo nyt on syytä epäillä, ettei jatkuvuutta ole, on jatkuvuuden mainostamiseen syytä suhtautua yhtä kriittisesti kuin paperilla tehtäviin sormiharjoituksiin.

    Timppa 6.11.2018, 15:18

    En kyllä tajua sitä, mitä ihmeellistä tuossa Ristijärven yläharvennuksessa on, jotta sitä piti mainostaa noin kovin. Oleelista on vain se millaiset latvukset jäävillä puilla on.  Sen mukaan harvennetaan lopulliseen kasvatustiheyteen.  Normaalisti meillä poistetaan suurimmat ja pienimmät.  Jos tilanne on sopiva, niin sitten yläharvennus.  Joskus taas alaharvennus, jos se näyttää sopivalta.

    Tietysti Kujalan pitää jotain yrittää.

    Reima Ranta 6.11.2018, 16:07

    Minulle olosuhteista johtuen ei realistisia Gla, mutta kirjoituksiasi lukeneena, sinun uudistuskuluistasi en todella menisi takuuseen.

    Sinun mielipiteitäsi ohjaa taloudellisessa mielessä aivan liiaksi reaalimaailmassa perustelematon usko mottikasvun autuuteen. Se johtaa esittämässänikin esimerkissä taloudelliseen tappioon ja Kujalan mittakaavassa toimien konkurssiin, ellei käytössä ole jostakin nollakorkoista ulkopuolista rahaa. En siis mitenkään ihmettele, että pidät metsiä aivan liian kalliina. Toki reaalikorot ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen matalia, mutta se ei liene kiveen hakattu totuus.

    Puhut usein jostakin sormiharjoituksista. Kujalan tapauksessa puhutaan mitä suurimmassa määrin reaalimaailmassa toimimisesta, eikä mistään sinun sormiharjoituksistasi.

    Timppa nyt ei edes käsitä, mistä me keskustelemme.

     

    Gla Gla 6.11.2018, 17:51

    Kujala puhui uudistamisen kuluista noin yleensä. Antaako hän siinä todellisen kuvan jaksollisen menetelmän kuluista? Älä takerru siihen, mitä kuvittelet minun uudistamisen kuluni olevan.

    Kun puhun sormiharjoituksista, tarkoitan niillä teoreettisia laskelmia, joiden yhteys reaalimaailmaan on hatara. Tämä johtuu siitä, että eräs metsäalan talouspuolen kaveri sanoi tehneensä sellaisia, mutta joita mm. sinä aloit käyttää esimerkkinä kannattavuuslaskennasta ja tietyn kasvatusketjun paremmuuden mittarina. Kritisoin siis sitä, että koulutetun ihmisen työtä käytetään tarkoitukseen, johon sitä ei ole tarkoitettu. Jos tällaista väärinkäyttöä tapaa, siihen on mielestäni syytä suhtautua kriittisesti. Samoin siitä, että yrittäjä mainostaa tuotettaan kilpailevaa paremmaksi. Siitä oli tuossa edellä kyse. Ei minun sormiharjoituksistani.

    Perusteletko vielä, miksi mielestäsi mottikasvuun perustuvan uskoni on taloudellisessa mielessä liiallista.

    Reima Ranta 6.11.2018, 21:05

    Maksimaaliseen mottikasvuun pyrkiminen on perusteltua, kun oletetaan koron olevan nolla. Tämä oli esim. silloin, kun minä olen metsiä hankkinut, metsäneuvonnassa kritiikittömästi vallitseva näkemys. Olen todennutkin, että tuolloin orjallisesti metsäneuvonnan mukaan toimimisesta olisi  seurannut konkurssi, kun toiminta perustui puhtaasti metsätaloudesta saataviin tuloihin.

    Jos toimii metsätaloudessa siten, että olettaa koron olevan nolla ja se todellisuudessa onkin, kuten em. esimerkissä 3 %, seurauksena on metsätalouden konkurssi.

     

    Gla Gla 6.11.2018, 21:51

    Liittyykö kommenttisi jollain tavalla minuun? Jos Kujalan lehtijutusta puhutaan, totesin kuvassa olevan kaksijaksoisen puuston. Eikö ole hyvä, että sillä säästää yhden uudistamiskierroksen, joka muuten maksaa korkeintaan puolet Kujalan väittämästä.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 53)
1 2 3 4 5 6