Keskustelut Metsänhoito Posketonta mainontaa

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 53)
  • Posketonta mainontaa

    Hesari antoi tänään koko aukeaman verran ilmaista mainostilaa Timo Kujalalle, joka mainosti jatkuvaa kasvatusta ja perustamaansa Arvometsää.  Häveliäisyyden vuoksi oli tosin annettu pieni tila Luken Jari Hynyselle, joka sai sen verran sanoa, ettei menetelmästä ole varmaa tietoa.

    Kujalan mukaan uuden metsän perustaminen heinäyksineen ja taimikonhoitoineen maksaa 3000-4000 euroa hehtaarilta ilman korkoja.  Meillä kyllä onnistuu alle 2000 eurolla.   Sen Kujala unohti kertoa, että jatkuvan kasvatuksen metsän taimikoitakin pitää käsitellä.

    Kujala jätti kertomatta, että poimintahakkuupuu hinnoitellaan usein  harvennuspuun hinnalla.  Meillä tämä merkitsisi nykyhinnoin luokkaa 3000 euroa uudistushakkuuhehtaarilta pienempää myyntituloa.  Siis verotettava tulomme on 1000 euroa hehtaarilta enemmän jaksollisessa kasvatuksessa vaikka perustamme ja hoidamme taimikkomme viimeisen päälle.  Kun jatkuvassa kasvatuksessakin taimikoita pitää hoitaa, niin ero jaksollisen eduksi voi olla joskus jopa 2000 euroa hehtaarilta.

    Kujalan mukaan avohakkuupinta-ala voitaisiin supistaa kolmanteen osaan ilman, että puun tuotanto kärsii.  Miksiköhän sekä suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset metsäntutkijat ovat sitä mieltä, että jaksollisen kasvu 20-30 % suurempi.

    Tietysti asiaan kuuluu, että väheksytään kuitupuuta.  Niin tässäkin jutussa.  Kujalan mukaan tukkipuun osuus kokonaiskertymästä pieneni vuoden 2000 50,5 %sta vuoden 2016 42 %:iin.  Tietysti Kujala unohti mainita, että myös hakkuut lisääntyivät.  Siis tukkipuita hakattiin edelleen samaa tahtia.  Kuiduttava teollisuus tarvitsi lisää puuta supistuneen Venäjän tuonnin korvaajaksi.  Mikä on monin tavoin hyvä asia.  Säästyy valuuttaa.  Suomeen maaseudulle tulee rahaa ja ja järeytyvät harvennusmetsät tuottavat entistä enemmän tukkia.  Toisin on jatkuvan kasvatuksen metsissä, jotka jatkuvilla yläharvennukslla surkastuvat.  Näiden ”jätemetsien” joskus pakosta tapahtuva uudistaminenkin on ongelmallista.  Hakkuutuloa tulee vähän ja harvana kasvatetut metsät kyllä lykkäävätkin heinää ja pusikkoa aivan eritahdilla kuin  täystiheät päätehakkuumetsät.

  • Puuki

    Kujalan metsänkasvatuksen kannattavuus on kytköksissä Arvometsä-firman tulokseen.

    Ei jk:sta ole vielä pitkän aikavälin tuloksia Suomessa olemassa. Siinä mielessä ”aikaisemmin aloittaneet” on varmemmalla pohjalla, koska tutkimus- ja kokemusperäistä tietoa on paljon olemassa tasaikäisen kasvatuksen puolella.  Tosin jk:stakin on olemassa tutkimuksia mutta suurin osa niistä ei puolla jk:sta pidemmällä aikavälillä (mm. kuusettumisen ja lisääntyvän juurikääpäriskin takia).

    Kannattavuusero jk:n hyväksi johtuu usein esityksissä siitä, että verrataan epätasapuolisesti tasaikäistä, jossa tehdään vain alaharvennuksia ja uudistetaan kaikkein kalleimpien kulujen mukaan, kuten Kujalakin artikkelissa tekee.

    derHorst

    Mainontaa tai ei, ja ottamatta kantaa artikkelissa esitettyihin kasvatustapoihin tai lukuarvoihin, niin tuossa nostetaan esiin kannattavuuden näkökulmasta oleellinen pointti. Metsänviljelyketjun kulut tulevat kiertoajan alussa ja tulot lopussa. Yhtälö ei siedä mitään säädyllistä laskentakorkoa, jottei valahdettaisi tappiolle. Istutukseen sijoitetulle pääomalle saa paremman tuoton muualta tekemättä mitään. Tämä jos laajasti metsänomistajakunnassa tajuttaisiin, niin ehkä jonakin päivänä teollisuudella olisi motivaatiota maksaa pikkuisen enemmän harvennuskuidusta. Teollisuus ja mhyn uudistuspalveluiden myynti korjaavat potin nykytilanteessa, ei metsänomistaja resurssin omistajana.

    Puuki

    Mitä olen laskenut eri koroilla vertailuja, niin ihan hyvin pärjää tasaikäinen+istutus jk:lle n. 4 %;n korolla (Keskisen -Suomen alueella /tuore-/lehtomainen kangas).  Kasvatuskuluihin voi saada säästöä muutenkin kuin jättämällä ne kokonaan tekemättä.  Korkolaskuihin pitää lisätä aina myös riskilisä, joka ei ole sama kaikissa sijoituksissa.

    Kuitupuun liian halpaa hintaa voi kompensoida kasvattamalla niitä vähemmän/ha . Ei siihen tarvita välttämättä jatkuvaakasvatusta.

    Vielä yksi pointti korkolaskuista :  Jos esmes 100 €:n korkotuotto on  6 % , niin 200 €:n tuotto 4 % :n korolla on enemmän.  Se harha voi syntyä jos liiaksi tuijotetaan pelkkään laskentakorkoon metsänkasvatuksen tuottojen arvioinnissakin.

    kuusessa ollaan

    Jostain käsittämättömästä syystä oli Kujala ja toinen arvometsäläinen mukana kommentaattoreina Ylen aastudiossa, kun aiheena oli metsähallituksen uudistushakkuut entistä PIENEMMISSÄ metsissä…ja siellä potkiskeltiin kantoja, kommentoiden ”tääkin on vielä kasvanut”. Ja syy todettiin selvästi, metsähallituksen tulostavoitteet yritetään täyttää maksimikoron käytöllä – syy on siis aivan liian kovat tuottotavoite, jonka ministeri Tiilikainen totesi olevan eduskunnan päätös.

    Siis miksi Arvometsä sai kaksi pyörittäjäänsä mukaan keskusteluun, jossa ei mitenkään edes keskusteltu jatkuvasta kasvatuksesta? Eikä maastokohteella ollut mh edustajaa mukana, joka olisi paljastanut että ko. metsäkuvio oli jo 102 vuotiasta (tämän näin eräässä somen keskustelussa aiheesta). Puhuttiin vain puun koosta…ei kaikkialla männyt kasva neljän tukin rungoiksi edes 120 vuodessa, etenkin jos niitä ei riittävästi harvenneta.

    Ylen toimittajilla on kyllä nyt hieman ote irtoamassa lapasesta.

    oksapuu

    Jep …

    Juttu nyt metsäuutisten sivulla kaksi. Kovasti tuntui 4% korkovaatimus olevan pahasta…

    A.Jalkanen

    SMY.fi:ssä asiallinen artikkeli jatkuvasta kasvatuksesta.

    Metsähallituksen tuottotavoitteita voitaisiin pudottaa, ja eduskunta voi sen tehdä. Vähemmän rahaa valtion budjettiin ja alempi korko laskentajärjestelmään?

    Mistä muuten johtuu että Metsähallitus ei ole siirtynyt kokonaan jatkuvaan kasvatukseen jos se kerran tuottaa korkeamman koron? Ehkä Metsähallitus ottaa ko. menetelmän riskit huomioon?

    Nimetön

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.321262

    Pitäskö harkita kirkosta eroamista? Kirkon järjestämässä tilaisuudessa pääpuhujat Sini Harkki ja Emma Kari. No ainakin omassa seurakunnassa isoimmat aukot seurakunnan metsässä.

    A.Jalkanen

    Ei ollut kirkon tilaisuus, vaan tarjosivat vain tilat. Ei kannata hätiköidä eroamisen kanssa.

    Planter
    kuusessa ollaan

    Anneli: MH ei käytä jk kasvatusta suuremmassa mittakaavassa sen vuoksi, että harsintametsien korjaushakkuissa käytännössä mukana olleet työntekijät ovat vasta eläköityneet ja nykyiset ovat kuulleet asian käytännön ongemmakohdista. Tulevaisuudessa kun tämä hiljainen tieto katoaa, voi hörhöily saada valtaa.

    Ja MH tuloutusvastimuksen korkeus on jäänne 90 luvun laman ajoilta, kun valtion kassaa paikattiin puun myynnillä. Muutamassa vuodessa siirryttiin suunnitelmissa vuosien etukulkuun, joskus 94 hakattiin 96 leimikoilta. Sitten tämä jäi päälle ja metsien parantunut kasvu kunnollisten uudistusten myötä sen salli. Arvasin ongelmia ja muutoksia tulevan, kun Tiilikainen tiedotti MH tuloutusvaatimusta nostettavan, valtionvarainministeriön vaatimuksesta. Samaan aikaan valtion metsiä on siirtynyt entistä enemmän suojelualueiksi ja erilaisiksi suoja-alueiksi.

    Valtion metsien kasvu on varmasti suurentunut eniten kaikista metsänomistaryhmistä, tehokkaasti tehtyjen uudistusten ansiosta. Nyt siitä ollaan lipsumassa, taimikonhoitoja ja ensiharvennuksia on taimikoiden nopeiden kasvuunlähtöjen vuoksi rästissä, eikä seutanta näytä silmämääräisesti havaittuna toimivan. Tilanne oli aivan toinen 90-luvulla, kun hoitoalueiden koot olivat järkeviä ja metsätyönjohtajilla oli omat alueensa, joita seurasivat tarkasti.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 53)