› Keskustelut › Puukauppa › Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 701)
1 2 3 4 5 … 69 70 71

  • Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

    Sent on: 29.7.2017, 12:04

    Merkitty: 

    Kerroin tällä palstalla viime vuoden lopulla omia tuloksiani puunkorjuun kustannuksista puun pystykaupassa. On aihetta päivittää silloisia tuloksia.

    Tammikuussa esittelin puunkorjuun Lauri-laskurin, jolla on helppo päivittää aiempia laskelmia. Laskuri löytyy verkosta blogistani:  http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ tai linkillä (https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9kcJLAz744UeIgjg)

    Laskurin antama päätulos on, että vuonna 2013 puun pystykaupoilla tuhlattiin puunmyyjien rahaa ainakin 500 miljoonaa euroa, noin kymmenen euroa kuutiometriä kohden. Siitä oli noin 400 milj. euroa korkeista korjuun ja kuljetuksen kustannuksista johtuvaa tuhlausta, mikä on noin puolet vuoden 2013 korjuun kustannuksista 787 milj. eurosta.

    Se siitä maailman tehokkaimmasta puunkorjuusta!

    Tulos on lähes käsittämätön ja on yllättänyt minutkin. Aiemmin olen arvioinut, että maataloustraktoreiden käyttö korjuun koneina alentaisi kustannuksia noin 20 prosenttia.

    Onkin aihetta kysyä, kuinka paljon vuoden 2013 kustannuksiin sisältyi muita kuin puunkorjuun kustannuksia eli korruption kustannuksia. Metsäyhtiöt maksavat puunmyyjiltä pidätetyillä rahoilla muun muassa metsäyhtiöiden omistaman tutkimuslaitoksen, Metsätehon kustannukset? Sisältyivätkö nämä yleiskustannusten summaan, joka oli 2,50 €/m<sup>3</sup>?

    Tekijä
    Lauri Vaara
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • mehtäukko 3.8.2017, 11:46

    Ja diisseliä tankkiin…

    Kyllä tämän aiheen valmiiksi saaminen on kuin Iisakin kirkon rakentaminen sillä erotuksella ettei toimivuutta tule!

    Tähän kun latjataan vain talvikorjuu…

    Menninkäinen 3.8.2017, 16:31

    Sitä päivässä saakin paljon aikaiseksi kuutioita kun tekee, ajaa ja kuskaa vielä kymmenen kilometrin lähikuljetukset.

    Aina joutuu hakemaan kompromisseja jos aletaan traktorilla enemmän metsässä pyörimään. Metsävarustelusta on haittaa pellolle ja pellolle hyvä ei toimi metsässä. Kyllä ne oman metsän harvennukset voi hankintana tienviereen tuoda mutta ei silläkään kalustolla kukaan lähde kilometrisodalla ajamaan tielle.

    Otetaan vaikka esimerkiksi renkaat. Pellolle hyvät vyörenkaat ovat riskipeliä metsässä. Traktorin metsärenkaat taas ei ole hyvät pellolle. Palarenkaat on hyvä vaihtoehto tielle mutta pelto ja metsäkäyttöön ei. Ketjuilla jotka kestää metsässä ei ole mitään järkeä ajaa tiellä pitempää matkaa. Kevyt ketjut ja nastat ei kestä metsässä. Traktorin normirengas on aika liukas talvella, joten jos meinaa urakkana ajaa siirtoajoa pitää olla joko palarengasta, kevyt ketjua tai nastaa. Nämä eikä muutkaan käytännön ongelmat ei siellä exel taulukossa näy.

    mehtäukko 3.8.2017, 16:35

    On päivän selvää,kuinka mahdottomia on nuokin jatkokuljettelusuunnitelmat!

    Ollakseen edes hajulla kilpailla puu-autoille moisesta, mutta kun se kilpailykykyinen kuorma uuhkiutuu ensimmäiseen mäkeen.Edes neljännestä puu-autonippua ei tuo rattori leimikolta.

    Jatkokuljetuksessa autossa nippuja on paraillaan kolme…

    Se siitä maailman tehottomimmasta puun korjuusta!

    Puuki 3.8.2017, 17:14

    Joo, melko  hankala yhtälö. Varsinkin ketjujen käyttö maantiellä. Hitaasti ajamalla lumisella soratiellä onnistuu, mutta ei saa ajaa asfalttiteillä. Käyttöveron lisämaksu oli 5 €/pv jokin vuosi sitten, se ei olisi suurin ongelma, lisäkulu silti. Metsäperäkärryyn saa pikakiinnityksellä perävalot, mutta aika homma kokonaisuudessaan.

    Vähiin jäisi hankkeet n. 7 m³ kuormilla ajettuna   metsäkuljetusta ja matkarahtia.

    Menninkäinen 3.8.2017, 18:17

    Valot on helppo homma rakentaa nykyään. Ledit ei vaadi paljoa tilaa ja kestää tärinää. Johdotus vaan aisasta rungon sisään ja hitsaa sopivat kotelot valoille. Tai väliaikaiskäyttöön saa sarjan jossa on magneetit ja pitkä johto. Menee pari minuuttia kun nappaa kiinni. Nykyään valottomia kärrejä/työkoneita on hankala perustella millään tekosyyllä. Valitettavasti niitä vaan tie päällä näkyy. Samahan se on henkilöauton perävaunutkin joissa tuntuu valovikoja olevan hyvinkin paljon.

    mehtäukko 3.8.2017, 19:29

    Mutta ennen kuin alatta valoja naplata…!!

    Jätkä 3.8.2017, 19:46

    Kyllä jatkokuljetus maataloustraktorilla edellyttää aikamoista panostusta kalustoon, jos vielä lähdetään kannolta oikei kunnon kuormilla, niin siellä rypee niin Joovain kuin lauri-Vaarikin.  Onhan tuossa sahalle ajamassa lähimatkoilla kaksi liikennetraktoria pitkillä perävaunuilla, mutta eivät ne hae puita metsästä.

    Kauempaa tuodaan tukit puutavara-autoilla, eikä takuulla sahaaja pistä mitään ehtoja siitä, kuka tukit tuo – ja millä, kunhan tuo.

    Jovain 3.8.2017, 20:28

    Kyllähän metsäkonemiehet jaksavat jauhaa jatketusta lähikuljetuksesta, onhan ymmärrettävää, mutta ei ajankohtaan ja esillä olleisiin suunnitelmiin sopivaa ja on vain pieni juonne korjuun ja kuljetuksen kokonaiskustannuksista. Eipäs aloituksen metsänomistajan rahojen tuhlaus anna aihetta, onhan se kuitenkin noin kymmenen euroa kuutiometriä kohden.

    suorittava porras suorittava porras 3.8.2017, 20:54

    Voi teitä. Laurin teesit vanhenivat jo 30 vuotta sitten . Tämän kerron omasta kokemuksesta .

    Taisi olla vuonna 1986 , kun herrat Lähde ja Vaara saapastelivat  hakkuutyömaalla , jossa puut erilliskaadettiin , puitiin traktorimotolla ja ajettiin tien varteen hyvin varustellulla maataloustraktorilla . Oli herrojen suut muikeina .

    Tilanne eteni  alle viidessä vuodessa siihen , että puut hakanneella oli oikea moto ja  lähikuljetuksen tehneellä pari koneketjua . Meikäläinenkin on komentanut hakkuukonetta 80-luvun lopulta lähtien . Kukaan meistä ei ole haikaillut 80-lukua ja maataloustraktoreita .

    Lähdekin tuli jossakin vaiheessa järkiinsä ja hyväksyi jk-metsiin motot ja ajokoneet edellyttäen , että vehkeet ovat tarpeeksi isoja tekemään työn siististi . Lauri ilmeisesti nukahti 30 vuodeksi ruususenuneen , eikä herättyään ole huomannut vuosituhannen vaihtuneen .

    Puiden kuljettamisesta käyttöpaikalle vielä sen verran , että moni ”läpivetävän” ketjun omistaja on palannut askeleen taaksepäin ja luopunut  kaukokuljetuksesta ja pölliautoista kokonaan . Ovat katsoneet viisaimmaksi keskittyä vain hakkuutyöhön ja lähikuljetukseen . Voisi olla yksittäiselle mo:lle vaikeaa tehdä edes yksi työvaihe kunnolla , puhumattakaan siitä ,että sovittu määrä tietynkokoisia kalikoita olisi oikealla  kellonlyömällä käyttöpaikalla .

    Jovain 3.8.2017, 22:00

    Eihän tässä ole mitään uutta, näinhän se kuuluu ollakin, toimiva logistiikka on olemassa, se kehittyy ja sitä kehitetään edelleen. Ei täällä kukaan ole esittänyt, että palataan menneeseen. Korkeintaan vastustajat sitä tekevät ja tekevät sen omista lähtökohdistaan, ja kokevat uuden kehittämisen jopa uhkaksi omalle toiminnalleen.

    Jo 80 luvulla kiinnitettiin vakavaa huomiota kustannusten kalleuteen ja onhan tälläkin hetkellä teollisuuden oma tutkimuslaitos Metsäteho ilmoittaa korjuun kustannuksien olevan jo yli puolet puunhinnasta.

    Esille nousevatkin kaksi seikkaa, toinen on kustannusten kalleus ja toinen metsänomistajien osallistuminen. Väitän metsänomistajien osallistumisella olevan ratkaisevan vaikutuksen kustannusrakenteeseen. On vaikutusta myös logistiikan kehittämiseen, mutta nämähän ovat aiheita, joista ei haluta keskustella.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 701)
1 2 3 4 5 … 69 70 71