Keskustelut Puukauppa Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 701)
  • Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

    Kerroin tällä palstalla viime vuoden lopulla omia tuloksiani puunkorjuun kustannuksista puun pystykaupassa. On aihetta päivittää silloisia tuloksia.

    Tammikuussa esittelin puunkorjuun Lauri-laskurin, jolla on helppo päivittää aiempia laskelmia. Laskuri löytyy verkosta blogistani:  http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ tai linkillä (https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9kcJLAz744UeIgjg)

    Laskurin antama päätulos on, että vuonna 2013 puun pystykaupoilla tuhlattiin puunmyyjien rahaa ainakin 500 miljoonaa euroa, noin kymmenen euroa kuutiometriä kohden. Siitä oli noin 400 milj. euroa korkeista korjuun ja kuljetuksen kustannuksista johtuvaa tuhlausta, mikä on noin puolet vuoden 2013 korjuun kustannuksista 787 milj. eurosta.

    Se siitä maailman tehokkaimmasta puunkorjuusta!

    Tulos on lähes käsittämätön ja on yllättänyt minutkin. Aiemmin olen arvioinut, että maataloustraktoreiden käyttö korjuun koneina alentaisi kustannuksia noin 20 prosenttia.

    Onkin aihetta kysyä, kuinka paljon vuoden 2013 kustannuksiin sisältyi muita kuin puunkorjuun kustannuksia eli korruption kustannuksia. Metsäyhtiöt maksavat puunmyyjiltä pidätetyillä rahoilla muun muassa metsäyhtiöiden omistaman tutkimuslaitoksen, Metsätehon kustannukset? Sisältyivätkö nämä yleiskustannusten summaan, joka oli 2,50 €/m<sup>3</sup>?

  • kuusessa ollaan

    Koko ajanhan niistä keskustellaan?

    Et vaan ole pystynyt realistisesti esittämään mistä kulurakennetta kevennetään logistiikassa, ilman että puuvirran kulku pätkisi tai että rahaa makaa katkotussa puutavarassa.

    Visakallo Visakallo

    Korjuukaluston kulut ovat aivan samat riippumatta siitä kuka ne omistaa. Ainoa, mikä voisi toimituskaupassa olla pienempi, on metsänomistajan korjuutyöstä saama palkka. Siinä ei taas olisi mitään järkeä. Se jos mikä olisi itsensä pettämistä.

    Jätkä

    Se, että korjuukustannukset ovat suhteessa nousseet niin suuriksi puun tehdashinnasta ei johdu korjuukustannusten voimakkaasta noususta, vaan kantohintojen romahtamisesta.

    Kun kantohinnat ovat samalla tasolla euromääräisesti, kuin ne olivat parikymmentä vuotta sitten, on ne todellisuudessa lähes puolittuneet verrattuna muiden hintojen kehittymiseen.

    Syykin lienee se ihan tavanomainen, eli puusta on jo ylitarjontaa, niinpä teollisuus voi rellestää kuin siat vatukossa ja kahmia hirmutuloksia.

    Nyt on tehtaanpatruunoiden aika, ei suinkaan metsänomistajien.

    mehtäukko

    Joovain; ..”Eihän tässä ole mitään uutta, näinhän se kuuluu ollakin, toimiva logistiikka on olemassa, se kehittyy ja sitä kehitetään edelleen. Ei täällä kukaan ole esittänyt, että palataan menneeseen. Korkeintaan vastustajat sitä tekevät…”

    Siinäpä sitä ollaan??!

    Doktori Vaaralla kuplii mitään tekemättömiä päännousemia joita Joovain vatukosta (ei metsästä ainakaan ) urmakasti viimeiseen puolustaa ja inttää.Molemmat eivät osaa perustella tässä asiassa yhtään mitään!

    Sama kuin houkuttelisi keskustelijat sontakorilla kuumatkalle.

    Jovain

    Sinä voit mehtäukko mennä sinne kuumatkalle aivan vapaasti ja ottaa nuo toverisi mukaan. Vatukoissanne kyllä riittää selvittelemistä. Sillä esim.  metsänomistajien mukaantulo ei tarkoita puuvirran kulun pätkimistä tai rahan makuuttamista katkotussa puutavarassa. Ei myöskään pienempää palkkaa metsänomistajalle ja itsensä pettämistä, vaan päinvastaista, työtilaisuuksia ja parempaa toimeentuloa, joka nykyisessä kakun jakautumisessa on oleellista. Korjuun kokonaiskustannukset ovat jo ohittaneet puunhinnan ja loput voidaan vähentää metsän kasvattamisen ym. kustannuksista. Siitä vaan ei päästä minnekään, että päähuomio ja metsätalouden kannattavuus on palveluissa.

     

    Puuki

    Korjuun kulut on nousseet mm. palkkakustannusten nousun takia. Kantohinnat on laskeneet.  Ja korjuukulut pienentää osaltaan kantohintoja. Se on totta.

    Mutta tuo ap:n väite (n. puolet korjuukuluista ilmaa) ja sen epäkohdan korjautuminen mo:n oman korjuun mukaan ottamisella. Eihän se ole käytännössä mahdollista mitenkään.

     

    kuusessa ollaan

    Eli siis…

    Ongelma on se, että metsänomistajien tekemää korjuuta pitäisi suosia jollain tavalla? Sehän kävisi näppärästi poistamalla hankintahakkuun työn verottomuuden 125 kuution raja. Samalla siis korjuukustannuksesta tuleva kuluerä olisi vähennyskelpoinen kuluerä…jos on riittävästi vähennyksiä kerättynä, suoranaista rahaa ei jää käteen enempää…ulkopuolisille tehty hakkuutyö olisi kuitenkin normaalia verotuksen alaista tuloa. Aivan kuin kaikilla muillakin yrittämisen sektoreilla. Mitenkähän valtiovalta korjaa tilanteen, kun huomataan verotulojen kadottua?

    Perimmäinen kysymys lienee se, mikä sitten muuttuu? Metsänomistajista tulee tosiasiassa metsäkoneyrittäjiä, joilla on metsää. Yrittämisen pyörittäminen nykyaikana nimittäin on melkoisen sitovaa hommaa, sitä ei huiskita vasemmalla kädellä. Pitää markkinoida palveluitaan, hoitaa työmaiden järjestelyt ja palkata vielä suurella todennäköisyydellä vähintään yksi työntekijä ketjun toiseen koneeseen. Ja nää pitäisi sitten hoitaa myös mahdollisen maatilan pyörittämisen siinä ohessa?

    Korjuun kustannusten nousu ei johdu ainakaan palkkakuluista, sillä alan palkkataso on laahannut samaa tahtia puun hintojen kanssa. Alan ”työvoimapula” on enemmänkin heikoista palkoista johtuvaa. Ajokonekuskeille maksetaan 10-12 € ja motokuskeille hieman enemmän, mikä on homman vaativuuden ja vastuiden suhteen vähän.

    Puuki

    Koneyrittäjien kustannusten jakautumista on sivullisten tietysti vaikea selvittää, mutta esim. palkkojen sivukulut lienee ainakin nousseet viime aikoina.

    Konetyön hinta on kuitenkin noussut tämän vuosikymmenen alusta melko paljon. Samaan aikaan  on nousseet myös esim. huoltokulut. Mm. nekin kulut koskee myös maataloustraktoreita joiden käyttökulut vaikka metsätöissä on yhtälailla nousseet.

    Jätkä

    Mitä hienompia maataloustraktoreita metään viedään, sitä enemmän tulee käyttökustannuksia, jos aikoo pitää kalustonsa hyvässä kunnossa.

    Jos pitää traktoriaan metsässä ”kuin kukkaa kämmenellä”, jää touhu näpertelyn asteelle.

    Varsinaisena ajokoneena pärjää aika pienelläkin koneteholla, koska maataloustraktorien metsäperävaunuihin ei kertakaikkiaan saa kovin isoa lastia, eikä siinä ole mitään järkeäkään.

    kuusessa ollaan

    ”Konetyön hinta on kuitenkin noussut tämän vuosikymmenen alusta melko paljon. Samaan aikaan on nousseet myös esim. huoltokulut. Mm. nekin kulut koskee myös maataloustraktoreita joiden käyttökulut vaikka metsätöissä on yhtälailla nousseet.”

    Koneiden huoltokustannukset ovat jopa halpenemassa, huoltovälit ovat pidentyneet lähes tuplaksi ja vihdoin tekniikkakin alkaa olemaan hieman vähemmän vaurioherkkää.

    Polttoainekustannus sen sijaan on noussut reilusti, tehokkaammat ja isommat koneet kuluttavat rutkasti polttoainetta ja hinnat nousseet.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 701)