› Keskustelut › Metsänhoito › Puuntuottajan edunvalvontaohje MTK:lle

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 212)
1 2 3 … 9 10 11 … 20 21 22

  • Puuntuottajan edunvalvontaohje MTK:lle

    Sent on: 7.10.2019, 16:04

    Merkitty: 

    Taustaa

    Metsästylaki 26 § Hirvieläimen pyyntilupa

    Edellä 1 momentissa tarkoitetun pyyntiluvan myöntää Suomen riistakeskus. Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Liikenne-, maatalous-ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä.

    Riistahallintolaki 2 § (19.12.2017/968)
    Suomen riistakeskuksen tehtävät
    5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen

    Mikä on ”kohtuullinen vahinko”?

    Otetaan pohjaksi Tapion Metsänhoidon suositukset.

    Metsänhoidon suosituksiin kootaan metsänhoidon parhaat keinot ja toimintamallit laajassa yhteistyössä toimijoiden kanssa. Metsänhoidon suositukset ovat riippumattomia, tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuvia suosituksia. Niillä kannustetaan metsänomistajia metsien aktiiviseen, monipuoliseen ja kestävään käyttöön.

    https://www.metsanhoitosuositukset.fi/taustat-ja-tekijat/laadintaprosessi/johto-ja-ohjausryhmien-jasenet/

    Tapion Metsänhoidon suositukset opastaa näin:
    Säädellään hirvieläinkantaa, jotta puustoon kohdistuvat tuhot pysyvät kohtuullisina mahdollistaen männyn, rauduskoivun ja muiden lehtipuiden (esim. jalot lehtipuut) kasvatuksen.

    https://www.metsanhoitosuositukset.fi/wp-content/uploads/2019/09/Metsanhoidon_suositukset_Tapio_2019_verkko_1.2.pdf

    On selvästi sanottu mitä tarkoittaa, että vahingot ovat kohtuullisia, kaikkien metsäalan toimijoiden hyväksymänä, myös Riistakeskuksen.
    Se tarkoittaa, että männyn, rauduskoivun ja muiden lehtipuiden (esim. jalot lehtipuut) kasvatus on mahdollista.

    Käytännössä edellä mainittujen kasvatus ei ole monin paikoin lainkaan mahdollista ja käydään jo kuusienkin kimppuun. Tämän valossa näyttää täysin selvältä, että Riistakeskus ei noudata metsästys-ja riistahallintolakia.

    MTK:n kentällä kyllä tiedetään, että tilanne taimikoissa on täysin kestämätön.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.346434

    Jokin aika sitten kuulin, että TV:n ajankohtaisohjelmassa keskustellaan aiheesta ”onko valkohäntäpeuroja jo liikaa”. Ajattelin, että vihdoin MTK on nostanut asian kunnolla esille ja sille saadaan ruutuaikaa. Pettymys oli suuri kun huomasin, että vanha rouva Vantaalta, jonka pihan kukat on syöty saa äänensä kuuluville tiedotusvälineissä paremmin kuin MTK!

    Tätä asiaa on viivytelty ja vatuloitu järkyttävän pitkään. Metsiä uudistetaan väärin, tulevien sukupolvien metsiä on jo pilattu ollaan pilaamassa lisää, kun hyviä metsänhoidon suosituksia ei voi noudattaa. Asia on niin tärkeä, että se olisi syytä selvittää päivänvalossa, kravatti suorassa, sivistyneesti, oikeuslaitoksessa, julkisuutta kaihtamatta.

    Muualla ammattiyhdistyskentässä vaikkapa luottamusmiehen hiukankin kyseenalaistettavissa oleva irtisanominen on uutisten pääaihe, lyödään välittömästi ”persettä penkkiin” ja käräjillä katsotaan, kuka on oikeassa. Puuntuottajan eduvalvojana MTK:sta tulee mielikuva, että se on viljalaarin viimeisessä nurkassa piileskelevä hiirulainen.

    Löytyisikö MTK:sta selkärangan tynkää tyrkätä prosessi liikkeelle? Asiaa voisi vauhdittaa vahingonkorvausvaatimuksella. Vaikkapa Luken äärimaltillisella vahinko-arviolla, esimerkiksi 10 vuoden ajalta eli 300-500 miljoonaa euroa.

    https://www.slideshare.net/Metsakeskus/metstuhot-miten-eteenpin

    Toiminta on ollut tahallista. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa sidosryhmien kantaa ei ole otettu huomioon (metsästyslain mukaan pitää ottaa huomioon) ja hirvitiheystavoitteiksi on asetettu yli 4 / 1000 ha tiheyksiä, jotka edellä esitetyn (Tapion määritelmä) mukaan johtavat kohtuuttomiin vahinkoihin ja ovat siten lainvastaisia.

    Tekijä
    Planter Planter
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Remie 9.10.2019, 22:52

    sitolkka, sama täällä , hirviä ei ole näkynyt moniin vuosiin. Peuroja ihan sairaasti, jos ei olisi niin söpö eläin niin ottaisin kiinni verkolla. Hirven kiinni ottaminen on jo iso juttu.

    Tolopainen 10.10.2019, 06:16

    Mitä nyt ahmaa olen muutaman kerran ristikon läpi katsonut, ei tuo nyt kovin äkäiseltä näytä. Syksyisin viedään hirvien luita niille ja hyvin kelpaa. Aslakan jutut ahmoista on lähinnä petovahinkojen kalastelua, papereiden mukaan pedot tappaa lapissa  satoja poroja, tuskin kuitenkaan käytännössä montakaan. Poronhoitoalueella ei ole yhtään susilaumaa, eikä taatusti pääse syntymäänkään.

    jees h-valta 10.10.2019, 08:03

    Niin kauan kun et Toloppa ahman peto-ominaisuuksia tiedä älä höpötä turhaa luuloa. Mutta se nyt vain oli jutun sivujuonne tuo ahman leviäminen. Suorittava vaan ei tarttunut siihen täkyyn että ammuttaisiin ensin hirvieläimet niin vähiin että saadaan ripustaa pyssyt naftaliiniin lopullisesti. Kyllä peto/hirvieläimet on mahdollista saada hyvinkin suotuisaan kanssaelämiseen ja kun ihminen lakkaa siellä sortteeraamasta on aivan selvää että luonto tasapainottaa lopun edestä automaattisesti. Asia jota tietysti ei metsästäjä hyväksy mutta eihän meidän maanomistajienkaan tarvitse nykyisenkaltaista tilannetta hyväksyä. Itse olen lähtenyt aitaamisen linjalle ja onnistunut kohtalaisen tyydyttävästi ja pienellä työllä pitämään asian hallinnassa. Jos näitä halutaan riittävästi on Riistakeskuksen alettava oikeasti alentaa hirvikantaa koska aidat estävät myös metsästyksen. Ainakin hankaloittavat suuresti. Sitäpaitsi myös hirvien ruokatilanne huononee aitaamisten myötä. Toinen mahdollisuus ja vielä helpompi on lakata maanvuokraus joka myös nykyisellään lopettaa metsästyksen. Jos vahingot liikenteessä alkavat tämän myötä nousta kuten käynee on silloinkin Riistakeskuksen otettava nöyrempi suhtautuminen ja alettava kannan alennustoimiin. Siihen ei tarvita metsästystä tässä perinteisessä merkityksessä. Otetaan esim. venäjän tavat ja ammutaan laumoja kasoihin ilmasta käsin. Samalla saadaan koville talville pedoille haaskoja luontoon.

    Tolopainen 10.10.2019, 08:13

    Laitapa joskus kuva haaskasta, jossa näkyy ahman tappama hirvi, sellaista ei löydy taatusti. Sehän olisi vuoden luontokuva.

    jees h-valta 10.10.2019, 08:21

    Enpä kait niin väittänytkään Toloppa? Mutta kun lähdet keväällä luontoon saatat löytää vasan jäänteitä kyllä jos osaat etsiä. Ei nekään välttämättä sinun ulkohuusin polulla ole.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.10.2019, 08:59

    Veikkaisin että haluamamme uudistukset on helpompi saada läpi, jos niihin ei sisälly sitä, että metsätalous- tai metsästäjäjärjestöiltä tai valtion riistakonsernilta vedetään pallia alta. Lisätään vain puristusta niin kauan kuin on tarpeen sinne missä se on tarpeen… 😆

    Planter Planter 10.10.2019, 10:00

    Nonnii, susi nostettiin tähänkin ketjuun, siirretään se  omaansa!

    Remie 10.10.2019, 11:06

    Taktiika puree aikanaan, pikaisesti ei synny kuin  susia. Kuten JV uudistus.

    Metsuri motokuski 10.10.2019, 11:50

    Nyt AJ kirjoittaa asiaa. Lisätkää puristusta ja puristus ei lisäänny pelkästään sillä että täällä kirjoitellaan ja haukutaan suuntaan tai toiseen ketä mieleen juolahtaa. Kun käytte siellä mhy:ssä palaverissa tai missä käyttekin niin ottakaa asia esille.

    Yksi eläin puuttuu vielä tästä kirjoittelusta. Metsäpeura. Senhän kanta on kasvamassa ja siirtoistutuksia tapahtuu. Eikös nämäkin voisi jo laittaa ”lahtipenkkiin”.

    sitolkka 10.10.2019, 13:37

    Metsäpeura on uhanalainen eläin, jonka kanta on taantunut kovasti Venäjälläkin. Kainuussakin kanta on pienentynyt susien takia. Metsäpeura kuuluu Suomen luontoon ja on aikanaan asuttanut koko maata. Pieni metsäpeurakanta olisi suotava siksi koko maahan.  Ei vain ole niin helposti lisääntyvä laji kuin haitallinen vieraslaji valkohäntäpeura, joka ei maahamme kuulu ja tulisi siksi heti hävittää.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 212)
1 2 3 … 9 10 11 … 20 21 22