Keskustelut Metsänhoito Puuntuottajan edunvalvontaohje MTK:lle

  • This topic has 212 vastausta, 23 kirjoittajaa, and was last updated , sitten by AvatarRemie.
Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 212)
  • Puuntuottajan edunvalvontaohje MTK:lle

    Merkitty: 

    Taustaa

    Metsästylaki 26 § Hirvieläimen pyyntilupa

    Edellä 1 momentissa tarkoitetun pyyntiluvan myöntää Suomen riistakeskus. Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Liikenne-, maatalous-ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä.

    Riistahallintolaki 2 § (19.12.2017/968)
    Suomen riistakeskuksen tehtävät
    5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen

    Mikä on ”kohtuullinen vahinko”?

    Otetaan pohjaksi Tapion Metsänhoidon suositukset.

    Metsänhoidon suosituksiin kootaan metsänhoidon parhaat keinot ja toimintamallit laajassa yhteistyössä toimijoiden kanssa. Metsänhoidon suositukset ovat riippumattomia, tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuvia suosituksia. Niillä kannustetaan metsänomistajia metsien aktiiviseen, monipuoliseen ja kestävään käyttöön.

    https://www.metsanhoitosuositukset.fi/taustat-ja-tekijat/laadintaprosessi/johto-ja-ohjausryhmien-jasenet/

    Tapion Metsänhoidon suositukset opastaa näin:
    Säädellään hirvieläinkantaa, jotta puustoon kohdistuvat tuhot pysyvät kohtuullisina mahdollistaen männyn, rauduskoivun ja muiden lehtipuiden (esim. jalot lehtipuut) kasvatuksen.

    https://www.metsanhoitosuositukset.fi/wp-content/uploads/2019/09/Metsanhoidon_suositukset_Tapio_2019_verkko_1.2.pdf

    On selvästi sanottu mitä tarkoittaa, että vahingot ovat kohtuullisia, kaikkien metsäalan toimijoiden hyväksymänä, myös Riistakeskuksen.
    Se tarkoittaa, että männyn, rauduskoivun ja muiden lehtipuiden (esim. jalot lehtipuut) kasvatus on mahdollista.

    Käytännössä edellä mainittujen kasvatus ei ole monin paikoin lainkaan mahdollista ja käydään jo kuusienkin kimppuun. Tämän valossa näyttää täysin selvältä, että Riistakeskus ei noudata metsästys-ja riistahallintolakia.

    MTK:n kentällä kyllä tiedetään, että tilanne taimikoissa on täysin kestämätön.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.346434

    Jokin aika sitten kuulin, että TV:n ajankohtaisohjelmassa keskustellaan aiheesta ”onko valkohäntäpeuroja jo liikaa”. Ajattelin, että vihdoin MTK on nostanut asian kunnolla esille ja sille saadaan ruutuaikaa. Pettymys oli suuri kun huomasin, että vanha rouva Vantaalta, jonka pihan kukat on syöty saa äänensä kuuluville tiedotusvälineissä paremmin kuin MTK!

    Tätä asiaa on viivytelty ja vatuloitu järkyttävän pitkään. Metsiä uudistetaan väärin, tulevien sukupolvien metsiä on jo pilattu ollaan pilaamassa lisää, kun hyviä metsänhoidon suosituksia ei voi noudattaa. Asia on niin tärkeä, että se olisi syytä selvittää päivänvalossa, kravatti suorassa, sivistyneesti, oikeuslaitoksessa, julkisuutta kaihtamatta.

    Muualla ammattiyhdistyskentässä vaikkapa luottamusmiehen hiukankin kyseenalaistettavissa oleva irtisanominen on uutisten pääaihe, lyödään välittömästi ”persettä penkkiin” ja käräjillä katsotaan, kuka on oikeassa. Puuntuottajan eduvalvojana MTK:sta tulee mielikuva, että se on viljalaarin viimeisessä nurkassa piileskelevä hiirulainen.

    Löytyisikö MTK:sta selkärangan tynkää tyrkätä prosessi liikkeelle? Asiaa voisi vauhdittaa vahingonkorvausvaatimuksella. Vaikkapa Luken äärimaltillisella vahinko-arviolla, esimerkiksi 10 vuoden ajalta eli 300-500 miljoonaa euroa.

    https://www.slideshare.net/Metsakeskus/metstuhot-miten-eteenpin

    Toiminta on ollut tahallista. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa sidosryhmien kantaa ei ole otettu huomioon (metsästyslain mukaan pitää ottaa huomioon) ja hirvitiheystavoitteiksi on asetettu yli 4 / 1000 ha tiheyksiä, jotka edellä esitetyn (Tapion määritelmä) mukaan johtavat kohtuuttomiin vahinkoihin ja ovat siten lainvastaisia.

  • Planter Planter

    ”Valkohäntäpeurojen määrän arvioiminen on osoittautunut haastavaksi muille paitsi Planterille .”

    Erittäin valitettava tosiasia on, että muut eivät ”osaa”. Sitä voi tosiaan ihmetellä miten harrastepohjalla pari tuntia viikossa kannanarvíointiin käyttämällä voi lyödä 100 000-päisen metsästäjäjoukon tietojen perusteella arvioita tuottavan kokopäivätoimisen virkamiesporukan . Onko sen todella tarkoituskaan tuottaa oikeaa tietoa?

    Esimerkki vuoden 2016 hirvijahdin jälkeisen kannan arvioinnista. Silloin 2017 julkaistut arviot olivat antoivat ymmärtää, että kanta oli laskenut lähelle 80 000. Itse laskin hyvin yksinkertaisin menetelmin, että ei pidä paikkaansa, kanta on yli 100 000. Vuoden 2019 hirvitietotaulukosta voi laskea, että vuoden 2016 hirvikanta on jälkeenpäin tarkentunut ylöspäin ja on nyt se  105 000, johon määrään pääsin itse reaaliaikaisesti jo kolme vuotta sitten.

    https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/hirvia-120-000/

    ”Hän tuntuu tietävän tarkkaan otusten määrän jo nyt. Metsästäjät ja riistaviranomaiset riittävällä varmuudella vasta kolmen vuoden kuluttua. Valitettavasti nykyistä parempaa keinoa kannan arvioimiseen ei löydy mistään maailmasta , joten sen kolme vuotta joudumme odottelemaan , jotta tiedämme oliko Planter arvauksineen oikeassa.”

    Valitettavasti olen oikeassa, eikä kyseessä ole arvaus!

    Valkohäntäpeuran osalta tässä ketjussa aikaisemmin perustelin jo miksi nyt puolestaan se arvioidaan väärin. Niitä on nyt metsästyskauden alussa yli 200 000.

    ”Eläinten sukupuolirakennettakin ohjataan suositusten avulla vähemmän tuottavaan suuntaan. Mitä vielä pitäisi tehdä?”

    ”Urjalan sanomissa oli juttu, jonka mukaan metsästys on lähtenyt hyvin käyntiin. Saaliiksi saaduista aikuisista oli naaraita kaksi kolmasosaa, mikä on erinomaista. Juttu jatkui sitten lauseella: ”tällä vauhdilla verotus on jo yläkantissa.”

    Eikä kannan tuottavuuden alentamisen perusteet ehkä ole hallinnassa. Ei lähtökohta ole se, että populaatiossa olisi yhtä paljon naaraita ja uroksia, jolloin automaattisesti naarasvoittoinen verotus johtaisi kannan tuottavuuden alenemiseen. Jos lähtötilanne on vahvasti naarasvoittoinen, voi lopputulos olla yllättävä.

    Urjalan tilannetta en tiedä, mutta täällä kun liikun teillä tai luonnossa on kiikari mukana ja peuroja nähdessä kiikaroin mistä laumaa koostuu. Aika vähän on sellaisia, joilla on sarvet päässä tai pallit jalkojen välissä. Hyvä jos aikuisista viidesosa on uroksia.

    Mitä jos Urjalassa onkin sama tilanne, jolloin 15 yksilön laumassa olisi 3 urosta ja 12 naarasta.

    Ammutaan siitä Urjalan verotusmallin mukaan yksi uros ja kaksi naarasta. Jäljelle jää 2 urosta ja 10 naarasta.
    Eli edelleen on yksi uros viittä naarasta kohti.

    Ammuttaan samasta laumasta taas yksi yksi uros ja kaksi naarasta. Jäljelle jää yksi uros ja kahdeksan naarasta.
    Nyt naaraita on kahdeksan yhtä urosta kohti, voimakkaasta naarasvoittoisesta verotuksesta huolimatta naaraiden suhteellinen osuus kasvoi.

    ”Vuodesta 2015 alkaen verotus naarasvoittoinen”
    Riistaweb:in viimeisimmän 2017, tiedon mukaan koko maan saaliin urososuus oli 52,4% ja vasoilla 51,1%, ei ole kovin naarasvoittoinen.

    Remie

    Eihän ruusut haittaa muita kuin rannoilla vetelhtijöitä, milloin rantaelämä on kiivennyt ansiolistalla numero 1 sijalle. Eivät mitään noista ole myrkyllisiä eikä yksikään levitä punkkeja eikä matoja, ei myöskään estää puustoa kasvamasta. Veljelyksillä ei ole mitään haittaa mistään 8 kasvista. Liikenteelle ei aiheudu kustannuksia eikä vaaraa. Mitä kasveja nuo kasvit uhkaavat suomen luonnossa jos ne kasvavat vain kasvustosta vapaalla hiekalla, eivät taatusti leviä savisille maille. Noita kakkia on ollut 100 vuotta eikä ole levinnyt mihinkään kun ei niitä kerran esiinny missään. Kaipunkien puutarhurit pitää laittaa telkien taakse, hehän niitä istuttavat, Tarvontien väli on täynnä ruusuja mutta muualla ei ole. Luulisi että pellolta voisi myydä ruusuja äitienpäivänä mutta eipä ole ruusun ruusua. Jätti balsami ja jätti putki , leviää sen olen nähnyt , ja poistanut mailtani viimeistä kortta myöten. Nuo molemmat on uhkia. Jättibalssami on myös kaunis mutta kamala leviämään. Tätä ei tuoda lainkaan esille.

    Remie

    Jättiputki tappaa puuntaimet, maa ei kasva yhtään muuta kuin tuota hiton moista ronttia. Maa on täysin multaa kasvin juurelta. Lubiini ja ruusu ei ole sellaisia.

    sitolkka

    Juuri noin. Kanta on vahvasti naarasvoittoinen mikä johtaa exponentiaaliseen kasvuun. Ei mene enää kauan niin peuroja on 500 000.

    Remie

    Kun katson ikkunasta niin tuo määrä on reilusti jo ylitetty. Luulen ettei miljoonasta puutu montaa päätä.  Näin vai kun vertasin hirvien lukumäärään ja niiden esiintymiseen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kylmiä väreitä kulkee kun noita Planterin laskelmia lukee. En voi väittää vastaankaan. Tulevaisuus näyttää todella synkältä. Nyt olisi syytä virkamiesten ja politiikkojen herätä. Onko meillä maa- ja metsätalousministeriö vai onko tosiaan ’metsästystalousministeriö’?

    jees h-valta

    Metsästysministeriö on ollut ja on vielä pitkään. Kepun klaani on sitkeää porukkaa pitämään asemistaan kiinni ja kestää vielä kotvan ennenkuin poliittiset valtasuhteet heittävät pihalle moiset. Kun harrastus vie ja silloin kansan vikinät ei paljon vaivaa. Pitää tulla Postin kaltainen äkkirysähdys ja julkisuushäväistys kuten innokkaalle postin golffarille. Ero oli pakko ottaa kun ei kehtaa enää julkisesti esiintyä missään. Toivotaan kuitenkin ettei kyse ole esim. isosta hirvieläinten aiheuttamasta liikenneturmasta. Niissä voi joku taho alkaa painaa kovaa päälle vastuuasioista.

    suorittava porras suorittava porras

    Planterin kommenttiin totean ,että käsittelin tilannetta Varsinais-Suomessa ,jossa vuoden 2015 jälkeen on metsästetty enemmän naaraita ,kun uroksia.  Kyseessä  ei ollut koko maan tilanne. Pyyntilupien määräkin on kivunnut 7000:sta 17 000 :een tälle kaudelle ko alueella.Selvästi näkee ,että suosituksia on annettu ja niitä on pyritty noudattamaan. Tosin kaikki seurat eivät ole hakeneet pyyntilupia suositusten edellyttämää määrää.

    puunhalaaja

    Sitolkka, sanoin että tuo vähän rahaa kansantalouteen. Niinhän se tekee. Pieni määrä ihmisiä on kaupallistanut metsästyksen, mikä tuo rahaa. Lisäksi voidaan ajatella, että metsästäjien harrastukseen pistämät rahat kasvattavat taloutta. Mutta paljon enemmän tulee suoria ja epäsuoria kuluja.

    nuori isäntä

    Tämän viikon ”saalis” auton ikkunasta työmatkalla bongattuna. Joka  aamu näkyi hirviä tai peuroja tien varressa. Neljänä iltana myös bongaus onnistui.

    Saldo yhteensä tältä viikolta (arkipäivät) 42 peuraa ja kaksi hirveä. Täytyisiköhän tehdä jotain…

    Kyseessä ei siis ole myöskään mikään metsätie.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 212)