Etusivu Keskustelut Luonto Puuntuottajan vinkit monimuotoisuuden lisäämiseksi

Tämä aihe sisältää 87 vastausta, 29 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi sitolkka 3 päivää sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 87)
  • Puuntuottajan vinkit monimuotoisuuden lisäämiseksi

    Taustaa eimerkiksi:

    Mitä voitaisiin puuntuottajina tehdä enemmän että sataisiin parannusta tuohon (tai mihin muuhun vaan) monimuotoisuutta, ympäristön tilaa tms. liittyvään aiheeseen?

    Voisi olla hyödyllistä tulevaisuutta ajatellen että, vaikka vain imagosyistä, voitaisiin paukutella henkseleitä että kotipesä on kunnossa tai ainakin tulossa parempaan kuntoon. Siivet poikki helposti leviävän väärän tiedon lennolta ja tietenkin perimmäisenä metsäluonto piirun verran monipuolisemmaksi ts. paremmaksi.

    Aloitan velvoitettuna itse, tässä kohtaa pientä mittakaavaa korostaen.

    Raivasin juuri pari hehtaaria, oikeastaan jo NMH:n puolelle meni. Rankasavottaa polttopuuksi. Melkein jokaiselle aarille jäi miehenmittainen koivupökkelö (siis tekemällä tehty, jos ei luomua sattunut olemaan) pystyyn lahoamista odottamaan. Jokaiselle hehtaarille jäi 5 kuusiturkkimaista -tiheikköpuskaa, kooltaan 2-10 m², olevinaan riistatiheiköksi.

    Mielestäni maisema, puun tuotanto, metsätalouteni tai oikein mikään muukaan ei kärsinyt lainkaan tästä pienimuotoisesta piiperryksestäni.

    yt Gunnar
    pipertävä puuntuottaja, realisti

  • Gla Gla

    Täytyy paremmalla ajalla perehtyä tuohon säästöpuutilastoon ja mitä se tarkoittaa. Onko kyse tosiaankin vain säästöpuista vai ylipäätään metsässä olevasta kuollesta puusta.

    Monimuotoisuuden vinkkini painottuu sekametsän suosimiseen. Pääpuulajiksi koivua ja mäntyä nykyistä useammin ja kuusi joko samaan jaksoon viljeltynä tai alempaan jaksoon luontaisena. Muita lajeja sitten sekapuustona. Gunnarin raivausnäkökulma täydentää tätä kehystä myöhemmässä vaiheessa.

    Luontoarvokeskusteluun sorkkaeläimet tasaveroiseksi vaikuttajaksi lahopuun rinnalle.

    mehtäukko

    Aloitus on ihan ajankohtainen. Mutta se, että esim. PKunttu väittää mustat lasit silmillä lahopuumäärän vähyyteen tms. Ajelin ees taas reissun Rovaniemelle ja en voinut olla ihmettelemättä sitä rojun paljoutta, joka jo vallantien varressa mätänee! Mitä se on sitten metsäteitten sokkeloissa ja tiettömissä maisemissa?

    Säästöpuuryhmät rötkähtelevät toinen toisensa jälkeen toukkien ruuaksi, ja uusia kuitenkin pykätään joka avolta.Harvennuksille euro-kantoja.

    Mitä vielä?

    Scientist

    Itse aikanaan 1997 hakkautin vanhan metsäkuvion siten, että neuvoin jättämään kaikki lehtipuut pystyyn (lähinnä koivua ja haapaa). Koivu uusiutuu luontaisesti aukkoon hyvin ja haapoja on mielestäni turha kaataa, jos niille ei ole ostajaa. Sitäpaitsi yksi kaadettu haapa lykkää kymmeniä uusia juurivesoista. Sitten myöhemmin olen istutellut aukkopaikkoihin kuusia. Nyt paikalla lähinnä koivu-kuusi sekametsä. Joukossa on jonkun verran tammeakin.

    Gla Gla

    Mehtäukko: ”Mutta se, että esim. PKunttu väittää mustat lasit silmillä lahopuumäärän vähyyteen tms. ”

    Täytyy olla tarkkana vertailukohdan kanssa. Johonkin täytyy aina verrata tai suhteuttaa, jos sanoo jotain olevan paljon tai vähän. Usein talousmetsiä kritisoivissa kommenteissa on kyse talousmetsän vertaamisesta luonnontilaiseen metsään. Se on kuitenkin täysin kestämätön asetelma, kun metsätaloutta kuitenkin pitää harjoittaa. Ellei harjoiteta, pitää esittää vaihtoehto, jolla uusiutuvan raaka-aineen määrän väheneminen kompensoidaan. Sitä ei hakkuiden vähentäjät ole tietääkseni tehneet.

     

    anttik anttik

    Täällä saa haavan panna koivupinoon.

    mehtäukko

    Tyhjäntoimittajatkin ”vertailevat” mihin sattuu, ja kun heillä itsellään ei ole mitään liossa, vaatia voi loputtomasti.Niinhän suojelu-alueitakin vaaditaan vuosi vuoden jälkeen vain lisää. Valtavat lumituho,- ja entisiäkin myrskypuita on rytökasoina metsissä ja sinne jäävät. Mutta onko kukaan vihervouhka edes maininnut, että nyt on ruokapöytää moneksikin vuodeksi? Ja keiden pusseista?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsätalouden kannalta hankalat tai vähäarvoiset pienialaiset kohteet voi jättää kokonaan käsittelemättä. Vesistöjen yhteydessä ne toimivat myös ravinteita pidättävinä puskurivyöhykkeinä.

    puunhalaaja

    Mainitut pökkelöt on pieni vaiva metsänomistajalle.

    Riistametsästä kuuntelin syksyllä tutkija Markus Melinin esityksen, tässä taitaa olla pitkälti samat slidet esillä: https://www.slideshare.net/LukeFinland/markus-melin-kanalintupoikueiden-elinympristt-laserkeilauksen-valossa Erityisesti slide seitsemän on informatiivinen. Vaikka ei riistaa saisikaan, niin kyllähän niissä kuusitiheikössä usein on jonkin muun linnun pesä.

    Ettei tämäkin keskustelu mene vääntämiseksi jatkuvasta kasvatuksesta, muotoilen seuraavan ajatuksen varovasti: Jatkuvan kasvatuksen hyödyntäminen siellä missä se on taloudellisesti kannattavaa.

    Mahdollisuuksien mukaan voi koettaa jättää pystyyn raitoja. Se on suuri luontoteko.

    reservuaari-indeksi

    Hyvää pohdintaa. Tuo sekametsä on Gunnarinkin agendalla. Tosin se usein toteutuu laiskuudenkin ansiosta. Hoitoa kaipaavat hehtaarit ja käyettävissä oleva aika ei oikein kohtaa ja väkisin meinaa sekametsää pukata. No, onhan se ainakin monimuotoisemman näköistä.

    Isommassa kuvassa tuli mieleen turhan järeiden maanmuokkausmenetelmien tai vähemmän tarpeellisten ojitusten välttäminen. Noissa usein euro konsultoi ja ne jää tekemättä jos yhtään menopuolesta huolta kantaa. Ei kai kukaan turhaan/liiaksi lannoitakaan, samasta syystä.

    Gla, ei kai tuossa isoksi jääneessä linkissä jättöpuun määrää luonnontilaiseen verrattu. Verrokkikohteena mainittiin ”10 v sitten”.

    Luulen, että tuota on ihan tutkittu, eikä Roviksen tien varsia katselemalla päätelty.

    Tuo A. Jalkasen suojavyhyke vesistöön -ajatus liittyy maanmuokkauksiin ja ojituksiinkin. Lehtitietojen varassa olen, mutta noihin saostusaltaisiin ym. on kai nykyisin jo kiinnitettävä huomiota. Paljon silti metsämaan vesistöpäästöissä on vielä tehtävää.

    Halaaja, ne kaatuneet raidat ne vasta kuulemma tärkeitä on. Meinasin ryhtyä mökkitontin reunalta kolmea isoa tuulen kaatamaa korjaamaan, mutta asian tarkistettuani ne pitikin jättää sinne.

    Gunnar
    Reva-ryhmän vaaleanvihreä puuntuottaja (ei väit.)

    Gla Gla

    En tarkoittanut jättöpuiden vertaamista luontaiseen tilaan, vaan luontoväen puheita monimuotoisuudesta. Usein noissa vertauksissa harhaanjohtavasti korostetaan jaksollisen kasvatuksen huonoutta ja vaihtoehtoisten metsänkäsittelymenetelmien paremmuutta, vaikka verrokkina ei ole talousmetsä ollenkaan.

    Minäkään en halua aloittaa kinaa jaksollisen ja jatkuvan eroista. Totean vain, että jaksollisen keräämiä moitteita voi taklata tässä keskustelussa mainituilla asioilla, jolloin menetelmän valinta tässä suhteessa ei ole kiinnostava kysymys. Kiinnostavaa on se, miten valitulla menetelmällä ottaa luontoarvot huomioon.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 87)