Keskustelut Luonto Puuntuottajan vinkit monimuotoisuuden lisäämiseksi

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 87)
  • Puuntuottajan vinkit monimuotoisuuden lisäämiseksi

    Taustaa eimerkiksi:

    Mitä voitaisiin puuntuottajina tehdä enemmän että sataisiin parannusta tuohon (tai mihin muuhun vaan) monimuotoisuutta, ympäristön tilaa tms. liittyvään aiheeseen?

    Voisi olla hyödyllistä tulevaisuutta ajatellen että, vaikka vain imagosyistä, voitaisiin paukutella henkseleitä että kotipesä on kunnossa tai ainakin tulossa parempaan kuntoon. Siivet poikki helposti leviävän väärän tiedon lennolta ja tietenkin perimmäisenä metsäluonto piirun verran monipuolisemmaksi ts. paremmaksi.

    Aloitan velvoitettuna itse, tässä kohtaa pientä mittakaavaa korostaen.

    Raivasin juuri pari hehtaaria, oikeastaan jo NMH:n puolelle meni. Rankasavottaa polttopuuksi. Melkein jokaiselle aarille jäi miehenmittainen koivupökkelö (siis tekemällä tehty, jos ei luomua sattunut olemaan) pystyyn lahoamista odottamaan. Jokaiselle hehtaarille jäi 5 kuusiturkkimaista -tiheikköpuskaa, kooltaan 2-10 m², olevinaan riistatiheiköksi.

    Mielestäni maisema, puun tuotanto, metsätalouteni tai oikein mikään muukaan ei kärsinyt lainkaan tästä pienimuotoisesta piiperryksestäni.

    yt Gunnar
    pipertävä puuntuottaja, realisti

  • Puuki

    Saostusaltaita, lietekuoppia ja kaivukatkoja on alettu käyttää ojituksissa jo 80-luvulta lähtien.   Imeytyskentät on parhaita sitomaan humusta ja ravinteitakin. Niiden käyttö ei ole aina mahdollista.   Varmaan parantamisen varaakin on vesien suojelussa, varsinkin ojitusmätästys aloilla.    Hakkuualueen ja vesistön välinen suojakaista toimii muuten parhaiten silloin, kun jätetään metsäkaistale rantaan ja suunnilleen yhtä leveä käsittelemätön maakaistale ennen muokkausalaa.  Sen vaikutus on parempi kuin vesistön ja aukon väliin jätetyn leveän metsäkaistaleen. (Sitä oli vaatimassa taannoin joku luonnonsuojeluhenkilö kirjoituksissaan ; en nyt muista kuka).

    mehtäukko

    Väitän, että ylisukupolvista kestävää metsätaloutta junailtu toiminta ei kaipaa kummoisia taikatemppuja. Se on ”sattumoisin” ollutkin just oikeaa ilmastomyönteisen kansantaloudenkin kannalta.

    Siinä valossa metsätalouden mustamaalaus ja uusien velvoitteiden vaatiminen suivauttaa toden teolla. Vaatijoiden hiilen mustat peräpeilit vievät vaatimuksilta viimeisenkin uskottavuuden.

    puunhalaaja

    Hakkuualueen ja vesistön välinen suojakaista toimii muuten parhaiten silloin, kun jätetään metsäkaistale rantaan ja suunnilleen yhtä leveä käsittelemätön maakaistale ennen muokkausalaa.  Sen vaikutus on parempi kuin vesistön ja aukon väliin jätetyn leveän metsäkaistaleen. (Sitä oli vaatimassa taannoin joku luonnonsuojeluhenkilö kirjoituksissaan ; en nyt muista kuka).

    Suojavyöhykkeistä on ollut juttua ainakin täällä, sivut 9 – 27. https://wwf.fi/mediabank/10977.pdf

     

    Puuki

    Keto-Tokoi oli siis tehnyt WWF:lle selvityksen.  Muistan hyvin, että tuon ilmestymisen aikoihin (tai vähän ennen) oli tehty toinen tutkimus rantavyöhykkeen suojelusta ja sen mukaan , perustellusti ed. mainitsemani tapa toimii paremmin kuin se ”30 m leveän käsittelemättömän rantakaistan” jättäminen .   Aukoille 5-10 % puuston tilavuudesta  yli 20 cm rk lpm puiden jättäminenkin kuulostaa hätävarjelun liioittelulta. (PS vaikka olen kyllä itsekin pariin kohteeseen jättänyt melko paljon vanhoja puita hakkaamatta näköalan ja muidenkin syiden vuoksi  . Liiallista kaavamaisuutta kannattaa välttää metsänhoidossa taimikonraivauksista jättöpuiden valintaa asti ja koettaa toimia aina kohteen erityisvaatimusten mukaan) .

    reservuaari-indeksi

    Puunhalaajan linkki sisältää samaa juttua kuin ML:n taannoinen juttu samasta aihepiiristä. (Metsätalouden vesistökuormitus luultua suurempi.)
    https://www.metsalehti.fi/artikkelit/metsatalouden-vesistohaitta-on-luultua-isompi/
    Noista nyt voisi tehdä ainakin sen johtopäätöksen, että huomioon nuo kannattaa ottaa. (Metsätalouden kuormitus ei ollutkaan se 5% vaan enemmän.) Ja että tapauskohtaisesti on otettava olosuhteet huomioon. Kaavamaisuuden välttäminen koskee siis myös suojakaistojen leveyttä. Sanoohan se usein jo useimpien silmäkin, miten kannattaa toimia.

    Samalla ne suojakaistat toimii usein omalta osaltaan esim. lahopuun suhteen.

    Itselläni noita ei ole sattunut kuin yhdessä kohteessa. Siinä poikkeuksellisen hyvä puro menee niin syvällä jyrkässä jontkassa, että sinne nyt ei ollut/ole mitään järkeä mennä millään vehkeellä sörkkimään. Suojakaista jäi luonnollisista syistä ainakin tarpeeksi leveäksi. Pienilmastovaikutus onkin helposti huomattavissa kun ei sinne meinaa oikein päiväkään paistaa rotkomaisuuden ja tiheän kuusikon ansiosta. Selvääkin selvempi 10-kohde, mutta ei sitä minnekään ole kai kirjattu.

    ystävällisesti Gunnar
    ympäristotietoisen metsänhoidon dosentti, vihertävä puuntuottaja

    Uusmetsäläinen

    Gunnarin tavoin raivasin viime viikolla loppuun viiden hehtaarin rehevän taimikkokuvion Kemeran nuoren metsän hoidon vaatimukset täyttäväksi. Hyvin mielellään jätin perkaamattomia riistatiheikköjä maksimimäärän eli niukasti alle 10 prosentin kuvion kokonaisalasta. Rehevällä OMT-kuviolla oli nimittäin noin 18 000 koivua ja lähes 2000 istutettua kuusta hehtaarilla. Koivujen vähentäminen 17 000:lla per hehtaari oli ihan riittävä urakka, joten riistatiheiköt olivat enemmän kuin tarpeen. – Edelliseltä omistajalta ja  tunnetulta metsäpalveluyritykseltä oli jäänyt varsinainen taimikon hoito tekemättä.

    Gunnarilla oli hyvä idea  tuo koivupökkelöiden teko ja jättäminen. Kas kun itse keksinyt?

    Mikä on muuten nykyinen oppisuunta kaksi- tai useampihaaraisten koivujen suhteen? Jos tilaa on voiko ne jättää odottamaan ensiharvennusta vaiko poistetaan kokonaan tai jätetään paras haara?

    tamperelainen

    kuinkas korkeita(katkaistuja) pökkelöitä gunnar sai manumenetelmillä aikaiseksi vai aisaamalla,kaulaamalla tehtiin  ??

    motolle nuo kaksihaaraiset vaikeita,toinen haara NMH:ssa pois

    Pete

    Kyllä ne tulevat säästöpuut kannattaa huomioida jo taimikonhoidoissa ja viimeistään ensiharvennuksessa. Itse koitan toimia niin että jo harvennuksessa jätetään muutama lehtipuuryhmä kokonaan käsittelemättä. Toisaalta jos kuvio on tasaista, ja joidenkin kavahtamaa, puupeltoa niin kunnianhimoa voi säästää niille kuvioille joissa potentiaalia aidosti on enemmän. Tällä tarkoitan tilanteita kun tulee omistajaksi tilalle jolla löytyy näitä hyvin monotonisia kuvioita. Näitä ei tosin yleensä ole, päinvastoin hoitamattomuutta ja lehtipuuta piisaa.

    Tekopökkelöt ovat hyvä konsti ja säästöpuuryhmien poltto kanssa. Ne vaativat suunnittelua etukäteen ja helpompaa on kun ulkoistaa niiden toteutuksen. Metsäfirmoilla on säästöpuuryhmien polton suhteen kunnianhimoisia tavoitteita, kentän ihmiset eivät ole niin innoissaan. Vaatimalla saa tällaistakin palvelua.

    puunhalaaja

    Tuossa linkkaamassani WWF:n tutkimuksessa on monia hyviä ideoita monimuotoisuuden huomioimiseen. Monet niistä ovat kyllä jo sen kokoluokan toimia, että moni joutuu miettimään myös taloudellisuusnäkökulmaa.

    Suojavyöhykkeistä raportissa runoiltiin minusta juuri kuten joku edellä jo sanoi, eli että parasta olisi tilanteenmukainen toiminta. Kategorinen tietyn metrimäärän noudattaminen ei ole järkevin ratkaisu. Lisäksi pitää vielä painottaa sitä, että eihän suojavyöhykkeillä tavoitella vain rehevöitymisen estämistä. Näin ollen avohakattu mutta muokkaamaton kaistale ei automaattisesti ole paras ratkaisu.

    Teköpökkelöistä kyselisin samaa kuin tamperelainen yllä. En ole itse uskaltanut alkaa tukkipuukokoista koivua sahaamaan pään päältä, on jäänyt pökkelöt aika lyhyiksi. Yhden pitkän tein vahingossa kun katkaisin tuulenkaataman männyn, se poukkasi pystyyn ja tuli komea korkea tekopökkelö.

    reservuaari-indeksi

    Yritin kuvata pökkelöiden pituuksia avaukseni kohdassa: ”miehen mittaisia..”.

    Tukkipuukokoisia ei osunut kohdalle, enkä olisi niistä uskaltanut yrittäkkään. Parhaiten menee kun alle tai n. 20cm paksun sahaa m-sahalla niin korkeelta kun yltää. Sen jo tintille ja kääville luulisi riittävän. Gunnar 193 cm, kädet suoraksi ylös sahauskohtaan +50cm. Isommat kaulaamalla niinkuin joku arveli, niitä jäi harvempaan kuin lyhyempiä.

    yt Gunnar

    luontoystävällinen puuntuottaja

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 87)