Puuntuottajan vinkit monimuotoisuuden lisäämiseksi

Tämä aihe sisältää 87 vastausta, 29 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta, 4 kuukautta sitten sitolkka toimesta.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 87)

1 2 3 … 6 7 8 9

Puuntuottajan vinkit monimuotoisuuden lisäämiseksi

Sent on: 4.12.2018, 10:21
Merkitty: lahopuu monimuotoisuus

Taustaa eimerkiksi:

Säästöpuun määrä laskussa

Mitä voitaisiin puuntuottajina tehdä enemmän että sataisiin parannusta tuohon (tai mihin muuhun vaan) monimuotoisuutta, ympäristön tilaa tms. liittyvään aiheeseen?

Voisi olla hyödyllistä tulevaisuutta ajatellen että, vaikka vain imagosyistä, voitaisiin paukutella henkseleitä että kotipesä on kunnossa tai ainakin tulossa parempaan kuntoon. Siivet poikki helposti leviävän väärän tiedon lennolta ja tietenkin perimmäisenä metsäluonto piirun verran monipuolisemmaksi ts. paremmaksi.

Aloitan velvoitettuna itse, tässä kohtaa pientä mittakaavaa korostaen.

Raivasin juuri pari hehtaaria, oikeastaan jo NMH:n puolelle meni. Rankasavottaa polttopuuksi. Melkein jokaiselle aarille jäi miehenmittainen koivupökkelö (siis tekemällä tehty, jos ei luomua sattunut olemaan) pystyyn lahoamista odottamaan. Jokaiselle hehtaarille jäi 5 kuusiturkkimaista -tiheikköpuskaa, kooltaan 2-10 m², olevinaan riistatiheiköksi.

Mielestäni maisema, puun tuotanto, metsätalouteni tai oikein mikään muukaan ei kärsinyt lainkaan tästä pienimuotoisesta piiperryksestäni.

yt Gunnar
pipertävä puuntuottaja, realisti

Tekijä
reservuaari-indeksi

Theme Luonto

A.Jalkanen 11.12.2018, 22:07

Sinitiainen on kaupunkilintu.

Visakallo 11.12.2018, 22:17

Liito-oravasta on myös tullut kaupunkiasukki. Silloin kun maaseudulla oli vielä asukkaita, se viihtyi sielläkin parhaiten asuntojen lähellä.

wanhajätkä 11.12.2018, 22:43

Nii no joo. Onhan se sinitijainen kaupunkilintu. Kaikkihan me ollaan kohta ”kaupunkilaisia” kuntaliitosten vuoksi. Vaikka täältäkin on kirkkoon 47 km.

Sinitiaisia on ilmestynyt tännekkin kaupungin osaaan vähän p..usti. Ny nekin kai ymmärtävät jotain sivistyksen päälle. Mulle se on kyllä vaikeeta…

Anton Chigurh 11.12.2018, 23:11

Talitiaiskanta on noussut 50%, kuusitiaiskanta on kaksinkertaistunut, mutta hömötiaishavainnot ovat pudonneet neljäsosaan.

Mutta saman laskennan mukaan vuoteen 2008 mennessä riekkohavainnot olivat vähentyneet 90%. Vähentyminen ei riittänyt. Tuosta 2008 havainnosta on enää jäljellä 10%, eli riekkokanta on koko maassa onnistuttu pudottamaan sadasosaan. Tuo viimeinen romahdus johtuu guru henttosen johtamasta kettujen järjestelmällisestä likvidoinnista moottorikelkkoja apuna käyttäen viiden miljoonan hehtaarin alalla norjan, ruotsin ja suomen tuntureilla. Tuo operaatio on olevinaan käynnissä naalikannan elvyttämiseksi. Todellisuudessa kettu ei pysty elämään kylmillä naalialueilla. Naalin aineenvaihdunta kiihtyy vasta -40 asteessa, ketun -10 paikkeilla. Naalit ovat poistuneet liian matalista tuntureista ilmaston lämpenemisen vuoksi. Naali liikkuu helposti 100 kilometriä vuorokaudessa.

Ketun reviirillä myyrät (myös sopulit) pelkäävät kuollakseen. Kettua. Kettu kiertää säännollisesti reviirinsä ja aina myyrän (tai sopulin) syödessään sontii tai kusee. Tuolla hajumerkillä se ohjaa saaliit pienemmälle alalle. Kun kettu tapetaan, jäljelle jäävät vähemmän pelottavat myyränsyöjät, jolloin myyrät uskaltautuvat joka paikkaan. Ketuitta myyriä on kaikkialla, jolloin myös vähäpätöisemmät myyränsyöjät (lumikko ja kärppä) osuvat vahingossa riekkojen pesille ja poikasten seuraan.

sitolkka 11.12.2018, 23:17

Lintujen ruokinnalla on paikoin varmasti suuri vaikutus. Mutta tuntuma on kyllä se, että nykyisissä metsissä on vähemmän elämää lintujen suhteen kuin ennen. Kuukkeli on sellainen jota kaipaa. Se oli ennen melkein joka palstalla. Nyt en edes muista koska on vastaan tullut, vaikka melkein joka päivä metsissä liikkunu.

Peoleo 11.12.2018, 23:25

Sinitiaisia käy tässäkin kaupunginosassa päivittäin parikymmentä kappaletta ruokintapaikalla. Hyvähän on käydä, kun ei ole naapureita näköpiirissä häiritsemässä ja yhtenäinen laaja metsäalue ympärillä. Myös kuusitiaisia, hömötiaisia ja talitiaisia pyörii ruokintapaikalla.

Visakallo 12.12.2018, 06:00

Minua on monesti hämmentänyt väitteet, että joidenkin lintukantojen väheneminen johtuisi metsien raivauksesta. Mihin tämä perustuu? Silloin kun suomamaiset asuivat vielä maalla maita viljellen ja karjaa kasvatten, metsät olivat raivattu paljon puhtaammiksi, koska tarvittiin vuosittain valtavat määrät poltto- ja tarvepuuta, ja kaiken lisäksi karja oli kesät metsälaitumilla.

Gla 12.12.2018, 08:08

Jälleen kerran luontoasioissa pitää olla tarkkana, mihin verrataan. Puhutaanko talousmetsistä nyt ja 30 vuotta sitten vai verrataanko nykyisiä talousmetsiä luonnontilaiseen metsään ja onko se reilu asetelma.

Ihminen muistaa ajat muutaman vuoden tai vuosikymmenen päähän. Metsät taas oli raivattu puhtaaksi ja puustonkin määrä selvästi nykyistä alempi paljon kauemmin sitten. Itse olen sukupolvea, joka muistaa vain pusikkoisia metsiä.

Peltojen salaojitus ja karjan määrä on varmasti yksi ympäristöön vaikuttava tekijä. Puuston määrän kasvu toinen. Metsissä pusikot vaikuttavat asiaan, jokainen varmasti on huomannut niiden merkityksen linnuille. Ainakin tiheuden kuusituppaiden. Raivaamaton T2 koivuvitelikkö on ehkä vähemmän tärkeä. Eri asia kuitenkin on se, onko pusikot yms. linnuille tarpeelliset ympäristöt vähentyneet eli onko tällä asialla merkitystä, kun puhutaan muutoksen suunnasta ja määrästä.

Itseäni ei omaan metsätalouteen liittyen niinkään kiinnosta muutos kansallisella tasolla vaan se, että omissa metsissäni on luontoarvot huomioitu niin hyvin, kuin ne kohtuudella voi huomioida.

Puuki 12.12.2018, 09:15

Onhan siihen lintukantojen muutokseen muitakin syitä kuin metsäluonnon muutoksista johtuvat. Peltolinnuista ainakin leivoset ja peltopyyt on hävinneet, samoin pihalinnuista kottaraiset, ja varpusetkin on vähissä. Viljelmillä salaojitukset ja kemikaalien käyttö varsinkin Suomea etelämpänä. Haara-ja räystäspääskys kannat on myös romahtaneet . Melko suuri syy on pikkulintujen pyydystäminen verkoilla gourmet-ruoaksi muualla Euroopassa.

Kuukkelit on hävinneet täältäkin ; joskus 80-luvun lopulla viimeksi näin . Ne karttaa aukeita paikkoja heikohkon lentokykynsä vuoksi.

Linkolan Penttikin juo punaista maitoa paljon ja kannattaa lehmänlihan syöntiä (muista vihreistä poiketen), pikkulintukantojen vuoksi. Lehmien laiduntamisen väheneminen köyhdyttää lajistoa. Sitä on tehnyt varmaan myös metsälaiduntamisen loppuminen.

A.Jalkanen 12.12.2018, 11:54

Antonille kiitos tutkivasta journalismista: tilastojen mukaan suuri osa tiaislajeista olisikin runsastunut eikä taantunut. Tilasto onkin aina parempi lähtökohta keskustelulle kuin mutu-tieto.

Suomen lajitietokeskus -portaali lajit.fi tietää kertoa, että maamme tiaislajeista vain hömö- ja töyhtötiainen ovat uhanalaisluokitukseltaan ”vaarantunut”, muut ovat luokassa ”elinvoimainen”.

Wikipedia:

”Suomen hömötiaiskanta pieneni huomattavasti 1940–1950-luvuilta 1980-luvulle. Yhdeksi taantumisen syyksi on esitetty tehometsätaloutta, jonka takia metsien lahopuun määrä on pienentynyt. 1980-luvulta lähtien Suomen hömötiaiskanta on kuitenkin pysynyt vakaana.” ”Hömötiainen pesii kaikenlaisissa metsissä, mutta se suosii varttuneita havu- ja sekametsiä. Nuoremmat metsätkin kelpaavat sille, kunhan se vain löytää sopivan pökkelön pesäpaikaksi.”

”Töyhtötiaisia esiintyy havupuuvaltaisissa metsissä. Suosittuja ovat varsinkin vanhat kalliomänniköt, joissa muuten on niukasti lintuja. Edellytyksenä on pesäpuiksi soveltuvien lahopuiden olemassaolo. Laji karttaa laajoja aukeita eikä muutenkaan juuri liiku kotiuduttuaan kerran johonkin paikkaan.”

Näitä molempia lajeja auttaa siis suuresti, jos kaikenlaisiin metsiin jätetään lehtipuupökkelöitä ruoka- ja pesäpaikoiksi.