Keskustelut Metsänomistus Pystykaupan korruption satoa: väärä tehokkuus, väärät koneet

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 67)
  • Pystykaupan korruption satoa: väärä tehokkuus, väärät koneet

    Pystykauppa on tuonut puunkorjuuseen lähes uskomattoman taloudellisen sokeuden. Tehokkuus ymmärretään määrätehokkuudeksi kustannustehokkuuden sijasta. Kustannusten minimointi ei ole viiteenkymmeneen vuoteen ollut puunkorjuun tehostamisen tavoitteena. Sen sijasta on tavoiteltu korkeaa työn tuottavuutta, jota on mitattu työtunnin kuutiometreillä, työn tuotoksella.

    Määrätehokkuus on neuvostoliittolainen tehokkuuden mittari. Neuvostoliiton 5-vuotissunnitelmissa taloustavaroiden tuotantotavoitteet asetettiin tonneina. Sen tuloksena valmistettiin painavia kattiloita.

    Puunkorjuun tehokkuuden tavoite asetettiin kuutiometreinä. Sen tuloksia ovat raskaat metsäkoneet.

    Työmäärän otti tehokkuuden tavoitteeksi maan johtavista metsänhoitajista koottu komitea. Komitean pääsihteeri oli metsäntutkimuslaitoksen professori.

    Määrätehokkuuden tavoite edellytti maksajan eristämistä korjuusta, sillä maksaja – puunmyyjä – ei valinnut korjuu-urakoitsijaa korkean työmäärän vaan matalien kustannusten perusteella. Maksaja eristettiin puun pystykaupoilla. Siitä alkoi pystykaupan korruptio, metsäyhtiön puunkorjuu isännättömällä rahalla.

    Korjuu-urakoinnin kustannuksissa metsäkone häviää metsävarustetulle maataloustraktorille, vaikka sen tuntituotos on korkeampi. Tehokkuuden mittaaminen työmäärällä ei ota huomioon metsäkoneen hinnan korkoja ja lyhennyksiä eikä lavettikuljetuksen ja puunhankintaorganisaation kustannuksia.

    Määrätehokkuutta alettiin toteuttaa mahtikäskyllä. Tapio antoi vuonna 1968 määräyksen, että kaikkien yksityismetsätalouden laitosten ensisijainen tehtävä on metsätraktoreiden työllistäminen. Myös metsäntutkija Matti Kärkkäinen kantoi huolta samasta asiasta. ”Metsätraktorin pääomakustannukset ovat niin korkeat, että se on pidettävä töissä, kun taas maataloustraktorin pääomakustannukset ovat niin vähäiset, että sitä voidaan seisottaa”.

    Lauri Vaara

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mitäpä Lauri ehdotat että pitäisi nyt korjata? Olisiko se hankintalisän suuruus, mikä on pielessä, eikä niinkään kustannuslaskennan osaamattomuus puunkorjuun organisaatioissa? Jos hankintalisä olisi reilu, kannattaisi omatoiminen puunkorjuu, vaikka teettäisi ajon ulkopuolisella.

    Metsuri motokuski

    Onhan LV siinä oikeassa että jos puun teosta maksetaan tietyn suuruinen maksu ja sitä kilpailutetaan parin – kolmen vuoden välein eri yrittäjien kesken niin hintakilpailuhan siitä syntyy. Tätä yritetään kompensoida tehokkaammilla koneilla jotta ansiotaso säilyy.

    En usko että yksikään urakoitsija laittaa hantiin että siirrytään takaisin traktorikauteen ja urakka taksa vähintään kolmin kertaistetaan nykyisestään. Siinä olen LV:n kanssa myös samaa mieltä että traktorikalustolla on halvemmat käyttökulut hyvissä maastoissa. Mutta kun korjuu tehdäänkin louhikoissa tai jyrkillä rinteillä niin käyttökulut ja korjauskulut moninkertaistuvat.

    Toisaalta maaseudulla ei tänäpäivänä ole sellaista traktorikalustoa joka pystyisi puun korjuuseen eikä siellä ole tekijöitä. On myös niin että tilakokojen kasvettua ei traktorit enää jouda niin metsätöihin kuin ennen. Jokainen sen tietää että tarktori kalustolla ei päästä lähellekkään samaa kuutiomäärää tienvarteen toimitettuna joten tekijöitä tarvitaan myös enemmän. Mistähän nämä tekijät löytyy ja onko tekijöille töitä suuremmilla korjuukuluilla.

    Nykyaikaisen traktorin metsävarustuksella ja ajokoneen hintaero ei ole enää suuri: Uusi komatsun ajokone maksaa noin 245 000 euroa ja uusi traktori tarvittavilla varustuksilla menee samaan hintaluokkaan. Ihan samanlaiset korko ja lyhennykset siinä on kuin muissakin koneissa. Tuleeko ne korot metsä tai maatalouspuolelle lienee ihan sama. Metsäosuus traktorista tulee kuitenkin metsäpuolelle. Lavettikuljetukset eivät ole enää kovinkaan merkittävä kustannus joka tuskin ongelmaksi muodostuu.

    Jätkä pätkät

    Traktorikaluston vertailu oikeaan metsäkoneeseen loppuu hyvin lyhyeen, jos lähdetään tosiaan maataloustraktorista ja siihen hankitusta metsävarustuksesta.
    On toki tuntikustannus huomattavan paljon pienempi traktorilla kuin metsäkoneella.
    Mutta jos traktorikalustolla esim ajaa 5 kuutiota tunnissa ja urakoitsija ajaa puut 6 €: lla / motti, niin yksinkertainen laskutoimitus kertoo Bruton olevan 30 €.
    Jos taas ihmetellään sitä, että kuinka ihmeessä tuo urakoitsija ajaa NIIIN halvalla, niin TIETO, että oikea konemies ajaa jopa 4 kuormaa tunnissa ja ne ovat keskikooltaan 15 kiintoa, eli hän ajaa jopa 60 kiintoa tunnissa.
    Vaikka käyttökustannus olisi neljä kertaa enemmän / tunti, niin urakoitsijalle jää palkan lisäksi vielä rahaa lyhennyksiinkin.

    pihkatappi pihkatappi

    Kyllä ne lavettikustannukset voi pari sataa ottaa leimikkoa kohti. Ja yksikkökustannusten takiahan sitä leimikkokokoa pyritään pystykaupoissa kasvattamaan mahdollisimman suuriksi ja siirtämään kalustoa järkevästi. Ja sitten puidaan ensiharvennukset, ylispuiden poistot, avohakkuut ja kaikki mahdolliset samalla kertaa. En kritisoi käytäntöjä, kustannusten monimointi on ihan järkevää.

    rame

    En väitä mitään kun ei ole siihen tarpeeksi alan tietämystä mutta tuossa mietiskelin että traktoriin 15 tn metsäkärri + kuormain 9m puomilla maksaa 30te, niin eikö sillä tuo puolet tuosta ajokoneen siirtämästä määrästä jos kenttäolosuhteet ovat traktorille kelvolliset?

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Meidän kylältä on lehmät hävinneet aika tavalla, siinä Neuvostoliiton hajoamisen aikaan. Yksi miljoona navetta on tehty tänne. Naapuri laitto lehmät pois 2000-luvulle tultaessa. Siitä jäi jäljelle yksi 4×4 traktori, jolla jotenkuten mettässä pääsee. Enpä usko, että siihenkään torppaan enää kunnollista traktoria tulee, millä senkään enää kuoletat, ei ainakaan puunajolla. Vähän jos jotain linkoaa ni ei silläkään juhlita. Sitten ku sillä jotain ajattaa ni ku kaikki paikat on huolella ojitettu ja aurattu ni onse kulkeminen vaikeeta. Harvennuksilta saa mättää ihan huolella puita ojiin ja kaiva sit ne pois sieltä ku ajettu ni aika ikävää. Eiköhän tää maailma ole jo mennyttä elämää. Lehmien viljely loppuu ja uusia traktoreita ei enää näy. Sit taas jos joku miljoonanavetan tekee ja on isoja pelejä ni onko heilläkään enää aikaa alkaa tupsamaan puita ja särkemään laitteita metsään. Pitää olla etukuormaajaa ja huhhuh jo ajatus niitten kanssa puljaamisesta hirvittää vaikka mitään lehmien viljelystä ymmärräkkään.

    Visakallo Visakallo

    Maatalouskoneet ovat maatalouskoneita ja metsäkoneet ovat metsäkoneita.
    Leikkuupuimurilla ei tee metsässä mitään, eikä motolla pellolla.
    Puuta korjataan Suomessa hyvin paljon myös korjuupalveluna, jossa puukauppa ja puunkorjuu on eriytetty.
    Jostain syystä silloinkin korjuu tehdään koneilla jotka on metsään suunniteltu.

    Jansson

    Olenko ymmärtänyt jotain väärin kun en oikein ymmärtänyt.
    Pystykauppaa kai tehdään sen takia että saadaan sitä tavaraa mettästä mitä sahalla (sellutehtaalla) tarvitaan. Jossain kohtaa se voi olla ostajan etu.
    Jokainen voi tehdä itse metsäkaupan ja myydä tukin sille joka ostaa lyhyimmän ja pienimmän läpimitan tukkia. Eli tekee itse tai teettää yrittäjällä joka osaa katkoa.
    Näin ollen siis tulee paras tili MO:lle, vai tuleeko?.
    Minkäs takia sitä pitää vinkua että pystykaupan ja hankintakaupan ero on niin pieni. Ei myydä sitten pystykaupalla. Tekee se MHY:kin hakkuupalvelua ja välittää puuta.(onko sekin pystykauppaa)
    Suuri osa metsänomistajista on tyytyväisiä kun tulee raha tilille. Se joka liiketoimintaa harrastaa, tekee töitä sen rahan eteen.

    Miten tämä yhtälö voisi toimia paremmin husku-valmet-isäntä linjalla kuin koneyrittäjällä teetettynä? Jos jotain palkkaa lasket ittelle ja kattot sitä mitä puusta markkinoilla saa?

    suorittava porras suorittava porras

    koneyrittäjät :

    ”Puunkorjuussa on odotettavissa poikkeuksellisen huono työtilanne ja koneiden käyttöaste on huomattavan vajaa, mikä merkitsee monille koneyrityksille tarvetta lomauttaa kuljettajia. Asiakastahoittain koneiden käyttöaste vaihtelee 40–70 prosentissa.

    Tuoreen selvityksen mukaan metsäkoneyritysten tulokset mataavat nollatasolla ja metsäteollisuus on jyrännyt urakointisopimusneuvotteluissa yrittäjille miinusmerkkisiä sopimuksia. ”

    Ja tälle alalleko pitäisi houkutella lisää työväkeä , koneista puhumattakaan ??

    jees h-valta

    Eipä varmaan liene yllätys jos koneurakoijat tekevät metsäpuolella miinusmerkkistä tulosta nyt. On tantuma-aikaa ja koneinvestoinneilla on helppo pitää todella lähes joka vuosi miinusmerkkistä. Sehän verotuksellisesti on se ainoa ”oikea” tapa toimia yrittäjänä. Jos aletaan taksoittaa sitä silmälläpitäen on aika hurja pomppaus taksoissa. Se ei varmasti ole edes koneurakoijien tarkoitus joten rengit pysykööt ”lestissään” eikä murehdi isoisten leikeistä tuon kummemmin.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 67)