› Keskustelut › Metsänomistus › Pystykaupan korruption satoa: väärä tehokkuus, väärät koneet

Viewing 10 replies - 21 through 30 (of 67 total)
1 2 3 4 5 6 7

  • Pystykaupan korruption satoa: väärä tehokkuus, väärät koneet

    Sent on: 23.11.2015 at 10:44

    Pystykauppa on tuonut puunkorjuuseen lähes uskomattoman taloudellisen sokeuden. Tehokkuus ymmärretään määrätehokkuudeksi kustannustehokkuuden sijasta. Kustannusten minimointi ei ole viiteenkymmeneen vuoteen ollut puunkorjuun tehostamisen tavoitteena. Sen sijasta on tavoiteltu korkeaa työn tuottavuutta, jota on mitattu työtunnin kuutiometreillä, työn tuotoksella.

    Määrätehokkuus on neuvostoliittolainen tehokkuuden mittari. Neuvostoliiton 5-vuotissunnitelmissa taloustavaroiden tuotantotavoitteet asetettiin tonneina. Sen tuloksena valmistettiin painavia kattiloita.

    Puunkorjuun tehokkuuden tavoite asetettiin kuutiometreinä. Sen tuloksia ovat raskaat metsäkoneet.

    Työmäärän otti tehokkuuden tavoitteeksi maan johtavista metsänhoitajista koottu komitea. Komitean pääsihteeri oli metsäntutkimuslaitoksen professori.

    Määrätehokkuuden tavoite edellytti maksajan eristämistä korjuusta, sillä maksaja – puunmyyjä – ei valinnut korjuu-urakoitsijaa korkean työmäärän vaan matalien kustannusten perusteella. Maksaja eristettiin puun pystykaupoilla. Siitä alkoi pystykaupan korruptio, metsäyhtiön puunkorjuu isännättömällä rahalla.

    Korjuu-urakoinnin kustannuksissa metsäkone häviää metsävarustetulle maataloustraktorille, vaikka sen tuntituotos on korkeampi. Tehokkuuden mittaaminen työmäärällä ei ota huomioon metsäkoneen hinnan korkoja ja lyhennyksiä eikä lavettikuljetuksen ja puunhankintaorganisaation kustannuksia.

    Määrätehokkuutta alettiin toteuttaa mahtikäskyllä. Tapio antoi vuonna 1968 määräyksen, että kaikkien yksityismetsätalouden laitosten ensisijainen tehtävä on metsätraktoreiden työllistäminen. Myös metsäntutkija Matti Kärkkäinen kantoi huolta samasta asiasta. ”Metsätraktorin pääomakustannukset ovat niin korkeat, että se on pidettävä töissä, kun taas maataloustraktorin pääomakustannukset ovat niin vähäiset, että sitä voidaan seisottaa”.

    Lauri Vaara

    Creator
    Lauri Vaara
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Jätkä pätkät 26.12.2015 at 21:02

    Tänäkin päivänä päästäisiin hyvään ja luultavasti kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun, jos otettaisiin laajemmalti käyttöön meilläpäin MHY:llä olleet käytänteet.
    Elikkä metsänomistajat möivät MHY:n toimihenkilön avustuksella melkomoisia yhteismyyntejä, joissa kaikki mahdolliset puutavaralajit oli hinnoiteltu erikseen.
    Kun ostajina on esim kahdeksan yritystä, jotka ostavat vain määrätyn tavaralajin, mutta ostavat jopa vain muutaman pöllin, löytyy lopullisessa laskelmassa viivan alta pari euroa / kuutio parempi summa, josta on jo vähennetty MHY:n laskuttama puukaupan avustuspalkkio.
    Me ostimme puusepänlaadun sahatavaran saamiseksi järeää koivun tyveä ja samoin järeää mäntyä, joiden minimipituudeksi sovittiin 2,7 metriä. Suurin osa männystä oli siemenpuiden tyviä, jotka jouduttiin lumppaamaan tyvimutkan takia pois suursahojen tukeista.
    Niiden kuutiohinnaksi sovimme 100 € , joka ylitti jopa tukin hinnan merkittävästl. Läpisahattuna hinta oli 300 € (+ ALV)
    Nuo tuotteet myytiin sahatuottoisina, eli lajittelemattomina.
    Tuon tyyppistä palvelua odottaisi myös osuuskunta Metsäliitolta, mutta sieltä saa vain päinvastaista.

    Tolopainen 27.12.2015 at 05:48

    Miksi joku ostaisi nykyisin tyvitukkien lumppeja 100€/kiinto, ei sellaista pölkvistiä olekaan. Jos puusepänteollisuus ei pärjää enää ulkomaisessa kilpailussa, ei se tarvitse raaka-ainettakaan. Pihakalusteetkin tulevat nykyisin Aasiasta ja puu on huomattavasti mäntyä kestävämpää ja kalusteet on siististi tehtyjä.
    Kyllä järeän puun saa aina johonkin myytyä, ongelma on ensiharvennus puussa, josta ei saa enää hintaa, joka peittäisi korjuukulut, vaan siihen tarvitaan valtion tukea. Näyttää tuo energiapuukauppakin hyytyvän, kun korjuu ei kannata. Kivihiili ei maksa juuri mitään ja raakaöljyn hinta on laskenut 70% vuodessa. Markkinaheilunta on isommas käres kuin suomalaisessa metsätaloudessa.
    Turha alkaa koneyrittäjien kalustoa moittimaan liian tehokkaaksi. Onhan se nyt aika naurettavaa alkaa maataloustrakorilla kilpailla metsäkoneita vastaan, eihän niillä pääse metsässä mihinkään, kun siellä on kannikkoa ja kivikkoa. Jos halutaan todella alhaisia yksikkökustannuksia pitäisi palauttaa hevoset metsätöhin. Mutta silloin pitäisi lopettaa puheet elintasosta ja pudottaa palkkoja 90%.

    Jätkä pätkät 27.12.2015 at 08:05

    Männyn ja koivun laatutyvet maksavat aina yli sata euroa kuutio.
    Niitä viedään esim saksaan sellaisenaan ja siellä hinta on moninkertainen.
    Tavallista mäntytukkia ostettaessa puusepältä kuluu aikaa ja hylkyyn menee yli puolet lajittelemattomasta mäntylankusta.
    Kun sahaat tyvilumppia ja myyt sen kaiken puusepille hintaan 300 euroa /motti, niin vaikka tukista maksaa satasen, ei valmis tuote maksa kuin 150 ja siitä saa voittoa saman verran.
    Suomalainen idioottiyrittäjä ei halua maksaa kunnollisesta raaka-aineesta kunnon hintaa, vaan latjaa paskaa yötä/päivää jopa tappiolla.
    Me vertasimme aikaisemman toimittajan lankkuja ja hintaa, ostaja lupasi oitis lähes kolminkertaisen hinnan meidän lankusta.

    Tolopainen 27.12.2015 at 08:57

    Taitaa tuo markkina vain olla niin pieni, että siitä ei kovin monelle metsänomistajille riitä. Saan parhaan hinnan tyvitukin lumpista kun pienin takkapuiksi ja pienennän sähkölaskua. Tulee kiinnolle hintaa reilusti yli sata euroa.
    Pienien tukkierien myyminen on nykyisin ongelma, ei niitä ainakaan nämä kolme isoa osta, koska ne eivät osta hankintatukia nyt lainkaan.
    Ei auta vaikka olisi kuinka hyviä tyvitukkeja. Tarvittaisiin tietoja niistä ostajista, mutta mistä rekisteristä ne löytyy.?

    Visakallo 27.12.2015 at 09:10

    Paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä löytyy tiedot erikoispuun ostajista ja aika hyvin täältä netistä myös.

    Jovain 28.12.2015 at 20:03

    Teollisuuden puuhuollon vapautuessa kilpailulle, metsänomistajilla on samat mahdollisuudet toimittaa puuta, kuin muillakin toimijoilla. On mahdollisuus koneisiin, mittaukseen, yhtäläiseen puiden vastaanottoon jne. Ja tietenkin yhtäläiseen puun hintaan!

    jees h-valta 28.12.2015 at 21:58

    Jovain, kaikki on mahdollista ja mitä jää tuon kaiken jälkeen käteen?
    Ehkä himpun rajumpi määrä velkaa eikä mitään muuta kuin hirmuinen sähläys ja tuhtaus muutaman tukin tähden.

    Tolopainen 29.12.2015 at 05:20

    Aivan turha spekuloida tehokkuutta vastaan, kun puusta maksettava hinta on alhainen, ei auta, jos metsään tuodaan vanhoja koneita. Onhan lapio halpa kaivuuväline, mutta ei kukaan vakavissaan väitä, että sillä voi kaivaa ojaa halvemmalla kuin kaivinkoneella.
    Jokainen jolla on metsäajoon sopiva maataloustrakori ja metsäkärry voi kokeilla millaisiin tuntipalkkoihin pääsee metsätöissä omassa metsästään. Aiemmin mainittu 35€/h jää haaveeksi isännänlinjan koneilla, kun tekee hakkuun ja ajon itse. Puusta saatava hinta ei edes riitä noihin palkkoihin tai sitten itsellä on aika heikko työteho.

    Jovain 29.12.2015 at 07:10

    Täällä keskustellaan kahdesta eri asiasta ja siitäkin menneessä ajassa. No onhan se vielä nykyistä aikaa. Pystykaupan korruptio tarkoittaa kustannukset ylös ja puun hinta alas. Mhy:n yhteismyynnit ei tarkoita vielä korruptiovapaata puukauppaa. Ei myöskään viittaus: Metsätalous palvelee Suomessa kansantaloutta, jossa metsänomistajalla on vain sivurooli. Mennään sosialisoinnin, ainakin osittaisen kansallistamisen tielle. Sitä korruptoitunut pystykaupan järjestelmä on toteuttanut kirjaimellisesti. Päästään isännättömään rahaan ja valtaisiin tulonsiirtoihin, metsänomistajilta pystykaupanjärjestelmän hyväksi.

    jees h-valta 29.12.2015 at 08:05

    Jovain aivan oikeassa, metsänomistajalla on vain sivurooli. Mutta aivan muussa kuin hän tarkoittaa. Metsä kasvaa ihan luonnossa itekseen sen jälkeen kun se alkuun on saatettu sivuroolin haltijan toimesta. Ja kun sitä vähän auttelee sivuroolissa on luonnollista että sivuroolissa katsellaan metsän kasvua sadon korjuuseen ja siitä saatavaan kassan kilinään. Mukava sitä on tilitiedoista katella kun sivuroolissa nappaa pääpotin. Ei se kuitenkaan mikään auvoinen tuo vaikean kaavan mukainen tuhtaus/vehtauspalkinto ole jota Jovain ajaa. Kuten ei L.Vaarankaan metodeilla.

Viewing 10 replies - 21 through 30 (of 67 total)
1 2 3 4 5 6 7