› Keskustelut › Metsänomistus › Pystykaupan korruption satoa: väärä tehokkuus, väärät koneet

Viewing 10 replies - 41 through 50 (of 67 total)
1 2 3 4 5 6 7

  • Pystykaupan korruption satoa: väärä tehokkuus, väärät koneet

    Sent on: 23.11.2015 at 10:44

    Pystykauppa on tuonut puunkorjuuseen lähes uskomattoman taloudellisen sokeuden. Tehokkuus ymmärretään määrätehokkuudeksi kustannustehokkuuden sijasta. Kustannusten minimointi ei ole viiteenkymmeneen vuoteen ollut puunkorjuun tehostamisen tavoitteena. Sen sijasta on tavoiteltu korkeaa työn tuottavuutta, jota on mitattu työtunnin kuutiometreillä, työn tuotoksella.

    Määrätehokkuus on neuvostoliittolainen tehokkuuden mittari. Neuvostoliiton 5-vuotissunnitelmissa taloustavaroiden tuotantotavoitteet asetettiin tonneina. Sen tuloksena valmistettiin painavia kattiloita.

    Puunkorjuun tehokkuuden tavoite asetettiin kuutiometreinä. Sen tuloksia ovat raskaat metsäkoneet.

    Työmäärän otti tehokkuuden tavoitteeksi maan johtavista metsänhoitajista koottu komitea. Komitean pääsihteeri oli metsäntutkimuslaitoksen professori.

    Määrätehokkuuden tavoite edellytti maksajan eristämistä korjuusta, sillä maksaja – puunmyyjä – ei valinnut korjuu-urakoitsijaa korkean työmäärän vaan matalien kustannusten perusteella. Maksaja eristettiin puun pystykaupoilla. Siitä alkoi pystykaupan korruptio, metsäyhtiön puunkorjuu isännättömällä rahalla.

    Korjuu-urakoinnin kustannuksissa metsäkone häviää metsävarustetulle maataloustraktorille, vaikka sen tuntituotos on korkeampi. Tehokkuuden mittaaminen työmäärällä ei ota huomioon metsäkoneen hinnan korkoja ja lyhennyksiä eikä lavettikuljetuksen ja puunhankintaorganisaation kustannuksia.

    Määrätehokkuutta alettiin toteuttaa mahtikäskyllä. Tapio antoi vuonna 1968 määräyksen, että kaikkien yksityismetsätalouden laitosten ensisijainen tehtävä on metsätraktoreiden työllistäminen. Myös metsäntutkija Matti Kärkkäinen kantoi huolta samasta asiasta. ”Metsätraktorin pääomakustannukset ovat niin korkeat, että se on pidettävä töissä, kun taas maataloustraktorin pääomakustannukset ovat niin vähäiset, että sitä voidaan seisottaa”.

    Lauri Vaara

    Creator
    Lauri Vaara
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Ammatti Raivooja 30.12.2015 at 12:17

    No nyt on kaikki palaset kasassa.

    Metsuri motokuski 30.12.2015 at 15:47

    En ymmärrä. Miten tämä puukauppa on niin vaikeaa ? Jos haluaa puuta myydä niin yhteys ostajiin. Itse hoidan kolmen tilan metsiä ja olen käyttänyt yhteyksiä niin mhy:een kuin yhtiöihinkin. Sähköpostia vain firmoihin ja tarvittaessa puhelimella perään.

    Jos olen halunnut pystykauppa puuta niin olen ilmoittanut ostajille että pystykauppalla tehdään. Uskon että pystykaupan ainoa este on huonolaatuinen (raakki) tukki ja se että toimitusajat eivät päde tehtaille.Puut eivät ole tienvarressa silloin kun pitää eikä laatu ole tarpeeksi hyvää. En usko että pystykauppana toimitettava kuitukauppa on kenenkään firman esteenä.

    Itse jos haluan että joku urakoitsija hakkaa jonkin tietyn metsäkuvion niin siihen kyllä joudun sitoutumaan että kyseiselle firmalle myyn että saan toivomani työntekijät leimikoon. Onko tämä sitten korruptiota tai jotain muuta. Ei minusta.

    Olisihan se ihan p….stä os metsäkoneyritykset olisivat kuin taksiyrittäjiä. Ne odottaisvat soittoja myyjiltä ja tekisivät tarjouksia leimikoista. Miten sellaiseen yritykseen voi ostaa satojen tuhansien koneita kun ei ole mitään tietoa töistä tai palkata työntekijöitä. Miten teollisuus osaa varautua raaka-aineen saantiin ja tehdä investointeja tai tehdä kauppoja tuotteista kun raaka-aineen osto on kiven takana eikä mitään varmuutta saannista ole. Sitäkö Vaara oikein kaipaa ?

    Jätkä pätkät 30.12.2015 at 19:00

    Edellä olevasta näyttäisi hieman siltä, että et tajua pystykaupan ideologiaa, etkä niin ollen myöskään ole käsittänyt hankintakaupan käsitettä.
    Vai olenko ymmärtänyt väärin lukemani?

    Metsuri motokuski 31.12.2015 at 14:25

    En ole sinun juttuja lukenut tässä ketjussa jos et ole sitten ketjun aloittaja.

    jees h-valta 31.12.2015 at 18:42

    Näyttäisi kyllä että metsuri motokuski nimenomaan on tajunnut pystykaupan luonteen ja tärkeyden aivan toisin kuin eräät joiden tajunta on hevosvetoista.

    Jovain 1.1.2016 at 10:57

    Metsäosastojen ja palveluyritysten varaan rakennettu malli ei vielä takaa vapaata kilpailua metsänomistajille. Jos metsänomistajat hyväksytään puun ja korjuupalvelujen markkinoille, muodostuu mittaus ongelmaksi. Puun hinnoittelun ohella, mittauksen rajoituksilla metsänomistajat on pidetty vapaan kilpailun ja puun tarjonnan ulkopuolella. Hakkuukonemittausta ei ole hyväksytty metsänomistajien vastaanottomitaksi. Miten turvata luottamus, että hakkuukonemittaus voidaan hyväksyä viralliseksi mitaksi myös metsänomistajien puun tarjonnan osalta.

    kuusessa ollaan 1.1.2016 at 13:26

    Ruotsissahan taitaa olla oma, riippumaton mittausorganisaatio, joka suorittaa tehdasmittauksia. Heillä motomitta ei ole ollutkaan niin kiinnostava, juurikin tästä syystä.
    Sinänsä metsäyhtiöille motomitassa ei ole mitään hävittävää hankintapuun mittauksessakaan, jos vain mittalaite on uusien määräysten mukainen (ainoa hyväksytty menetelmä 2016 lopun jälkeen ja uusissa koneissa ollut 2007 alkaen). Siihen kuuluu konekuljettajan omavalvontapykälä ja mittalaiteen tarkistus pitää tapahtua satunnaisotannalla. Nämä kirjautuvat lokitiedostoihin ja ovat jälkikäteen luettavissa. Pitäisi olla aikalailla vedenpitävä menetelmä.
    Mutta vanhemmissa mittalaitteissa tätä ominaisuutta ei ole ja niiden mittaustulosta ei saa käyttää mihinkään vuoden kuluttua, ei edes työmittaukseen.

    Jätkä pätkät 1.1.2016 at 14:22

    ”Jos olen halunnut pystykauppa puuta niin olen ilmoittanut ostajille että pystykauppalla tehdään. Uskon että pystykaupan ainoa este on huonolaatuinen (raakki) tukki ja se että toimitusajat eivät päde tehtaille.Puut eivät ole tienvarressa silloin kun pitää eikä laatu ole tarpeeksi hyvää. En usko että pystykauppana toimitettava kuitukauppa on kenenkään firman esteenä. ”
    Jos tuossa on ulostettu kaikki luulo pystykaupasta, niin takaan, että metsuri motokuski ja Jeesmies ovat aiheesta ulkona kuin pyykkinarut.
    Huonolaatuiset tukit ja pitämättömät aikataulut ovat kautta aikojen olleet hankintakauppojen riesana.
    Kun ostaja ostaa tukkileimikon pystyyn ja hakkaa sieltä perkeleesti raakkitukkeja, niin kai se on ostajan päänsärky – ei myyjän!

    Jovain 2.1.2016 at 07:08

    Puukaupan ja korjuun eriyttäminen, joka tarkoittaa mm. siirtymistä laskutusmalliin, ei pitäisi olla mikään ongelma. Ongelma ei pitäisi olla myöskään mittauksen yhtäläistäminen. Hakkuukonemittauksen hyväksyminen myös metsänomistajien omatoimisen puuntarjonnan vastaanottomitaksi. Onhan se aika uskomatonta, että teollisuus mittauksen toinen osapuoli pidättää hakkuukonemittauksen omaksi toimialakseen ja ei hyväksy sitä toisen mittausosapuolen metsänomistajien puuntarjonnan vastaanottomitaksi.

    Jätkä pätkät 2.1.2016 at 10:32

    Pystykaupoissa on heikkoutena yleensä ainakin se, että kaikki puut menevät samalle ostajalle ja sen laitoksille.
    Hiemankin isompi puukauppa sisältää yleensä useampia puulajeja, joista olisi mahdollista tehdä useita erilaisia puutavaralajeja, mutta vastaavaa jalostuskapasiteettia ei ostajana olevalla yhtiöllä ole.
    Esim piensahurit ovat jossain vaiheessa kokeilleet ikkunakantellin sahaamista ulkomaan vientiin. Puutavaralaji on siitä veikeä, että sen sahaaminen ei oikein onnistu muulla, kuin yksiteräisellä sahalla. Sirkkeli – ja vannesahurit ovat ostaneet laadukkaita tyvitukkeja, joista sitten sahataan pintaa myötäillen Ikkunanpoka-aihioita. Sahatavaraa tulee saman verran kuin perinteisellä ytimen suuntaisella sahauksella, pintakasaan vain tulee myös sydänpuuta.
    Ikkunakantellin vientihinta on kuitenkin 2 – 3 kertaa parempi kuin tavallisen sahatavaran.
    Olisi pähkäilyn paikka, miksi suomalainen puusepänteollisuus tekee ikkunanpokat bulkkitavarasta, eikä ne pokat kestä kuin muutaman kymmenen vuotta. Mutta kun sakemanni tekee ikkunanpokat suomalaisesta kantellista, ne kestävät satoja vuosia – ilman kyllästysaineita, vain ammattitaito välineenään.
    samoin nuo veistosahat ostavat parrua parempaan hintaan kuin suurpuunjalostus maksaa kuitupuusta.
    Koivun käyttäjät maksaisivat mielellään suoraan puuntuottajille koivitukkien laadun mukaan jne. – Mutta ei, metsänomistajat haluavat myydä puunsa yhdelle vakiintuneen käytännön mukaan ja tuo yksi hakkaa vain kuitua ja tukkia.
    Esim ylisuuret mäntytukit ajetaan suursahalla sinne laanin peräkulmaan lahoamaan, vaikka niistä olisi saanut hyvän hinnan metsäautotien varressakin.

Viewing 10 replies - 41 through 50 (of 67 total)
1 2 3 4 5 6 7