› Keskustelut › Metsänomistus › Pystykaupan korruption satoa: väärä tehokkuus, väärät koneet

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 67 total)
1 2 3 … 5 6 7

  • Pystykaupan korruption satoa: väärä tehokkuus, väärät koneet

    Sent on: 23.11.2015 at 10:44

    Pystykauppa on tuonut puunkorjuuseen lähes uskomattoman taloudellisen sokeuden. Tehokkuus ymmärretään määrätehokkuudeksi kustannustehokkuuden sijasta. Kustannusten minimointi ei ole viiteenkymmeneen vuoteen ollut puunkorjuun tehostamisen tavoitteena. Sen sijasta on tavoiteltu korkeaa työn tuottavuutta, jota on mitattu työtunnin kuutiometreillä, työn tuotoksella.

    Määrätehokkuus on neuvostoliittolainen tehokkuuden mittari. Neuvostoliiton 5-vuotissunnitelmissa taloustavaroiden tuotantotavoitteet asetettiin tonneina. Sen tuloksena valmistettiin painavia kattiloita.

    Puunkorjuun tehokkuuden tavoite asetettiin kuutiometreinä. Sen tuloksia ovat raskaat metsäkoneet.

    Työmäärän otti tehokkuuden tavoitteeksi maan johtavista metsänhoitajista koottu komitea. Komitean pääsihteeri oli metsäntutkimuslaitoksen professori.

    Määrätehokkuuden tavoite edellytti maksajan eristämistä korjuusta, sillä maksaja – puunmyyjä – ei valinnut korjuu-urakoitsijaa korkean työmäärän vaan matalien kustannusten perusteella. Maksaja eristettiin puun pystykaupoilla. Siitä alkoi pystykaupan korruptio, metsäyhtiön puunkorjuu isännättömällä rahalla.

    Korjuu-urakoinnin kustannuksissa metsäkone häviää metsävarustetulle maataloustraktorille, vaikka sen tuntituotos on korkeampi. Tehokkuuden mittaaminen työmäärällä ei ota huomioon metsäkoneen hinnan korkoja ja lyhennyksiä eikä lavettikuljetuksen ja puunhankintaorganisaation kustannuksia.

    Määrätehokkuutta alettiin toteuttaa mahtikäskyllä. Tapio antoi vuonna 1968 määräyksen, että kaikkien yksityismetsätalouden laitosten ensisijainen tehtävä on metsätraktoreiden työllistäminen. Myös metsäntutkija Matti Kärkkäinen kantoi huolta samasta asiasta. ”Metsätraktorin pääomakustannukset ovat niin korkeat, että se on pidettävä töissä, kun taas maataloustraktorin pääomakustannukset ovat niin vähäiset, että sitä voidaan seisottaa”.

    Lauri Vaara

    Creator
    Lauri Vaara
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • kuusessa ollaan 1.12.2015 at 21:18

    Kyllä tänä vuonna on tullut suurimmat taksojen putoamiset vuosikausiin. Aivan käsittämättömiä tarjouksia tehty ja niillä voitettu tarjkuskilpailuja.
    Lienevätkö sitten yrittäjät lähteneet hetkellisesti miinusmerkkiseen kannattavuuteen, jotta tulevaisuuden metsäteollisuuden investointien käynnistyessä olisivat varmemman leivän ääressä. Ja yllättävän paljon on kalustoa myynnissä, sekä lopettavia yrittäjiä tullut kuuloon.

    Jätkä pätkät 1.12.2015 at 21:52

    Kun koneketju joutuu seisomaan puukaupan hiljentyessä, kokeilee moni yrittäjä viimeisenä keinonaan polkea taksat niin alas, että saa sopimuksen. Se auttaa ehkä muutaman vekselin ajan, mutta yhtiöt eivät maksa ennakkoa.
    Lomautetut kuskit ostavat pankkilainalla koneet pois, kun saavat ”halvalla”. Ajavat, kunnes pankki kyllästyy odottamaan lyhennyksiä ja kierre jatkuu.
    Tuossa kilpailutuksessa firmat ampuvat omaan jalkaansa.
    Tuttu urakoitsija kertoi taannoin, että hävisi tarjouskilpailun kolmen vuoden sopimuksesta. Erotus voittoisaan tarjoukseen oli 1 promille. Sopimuksen suuruusluokka oli 15 miljoonaa.
    Voittaja tuli kaukaa asuntovaunuineen, kolmen kuukauden päästä he palasivat Kainuuseen.
    Vanha urakpoitsija teki uuden sopimuksen ja osti uuden koneketjun kolme vuotta vanhan tilalle.

    uudehko metsänomistaja 24.12.2015 at 14:41

    On esitetty laskelmia ja väitteitä metsäkoneen ja traktorin työn hinnoista metsätöissä. Suuri tehokas metsäkone väitetään kaikissa suhteissa ylivoimaiseksi suhteessa tuotantoon.

    Kuitenkaan asiaan vaikuttavia seikkoja ei käytännössä ole päästy kokeilemaan, koska hankinnan hinnoittelu tähtää vain ammattimaiseen metsäkonekorjuuseen. Ja sekin huomioidaan puun oston hinnoittelussa virheellisesti. miten muuten on selitettävissä se, että hankintapuun hinta on ollut alle pystykauppahinnan.

    Olisi hyväksyttävä se, että metsän korjuussa on monenlaisia olosuhteita. Kaikkien metsät eivät sijaitse sellaisilla jyrkänteillä, jotka estävät metsätraktorin käytön. Joillakin myyjillä on traktori ja ajomies vajaassa käytössä. Tässä tilanteessa ei traktorin katteen tarvitse olla täysimääräinen. Riittää, että katetta saadaan edes hieman juoksevien kustannusten yli. Joku metsän myyjä laskee paljon sille, että saa itse tehdä korjuun ja huolehtia omasta metsästään.Tällöin itse on myös syyllinen mahdollisiin hakkuuvirheisiin tai vahinkoihin. Joidenkin metsäalat ovat niin pieniä, tai sijaitsevat etäällä, että jo erillisen hakkuukaluston kuljetus vie toiminnan kannattavuuden huonoksi.

    Ostajat vastustavat jyrkästi tälläistä omatoimisuutta. Osittain ehkä sen pelossa, että alalle syntyy uusia hakkuuorganisatioita kilpailijoiksi ostajien omille organisatioille. Siksi hankintakauppoja ei synny, eikä käytännön kokemuksia nykyisten metsätraktorien käytöstä hakkuissa saada.

    Metsuri motokuski 25.12.2015 at 09:26

    Minun tietääkseni ostajat ostavat hankintapuuta koko ajan. Ainakin meillä UPM ja MG tekee näin. Ymmärrän ostajien kannan silloin kun puusta tehdä tukkia ja pikkutukkia niin omatoimi hakkaajilla tahtoo tuo laatutietoisuus olla niin huono että raakkiprosentti muodostuu turhan suureksi.

    Jovain 25.12.2015 at 19:07

    Pystykaupan aiheuttamat korruptionongelmat eivät ratkea, ennen kuin pystykaupanjärjestelmä avataan vapaalle kilpailulle. Kilpailua rajoittaa puukaupan ja korjuutyön kytkykauppa, joka on sulkenut metsänomistajat ja muut vapaat yrittäjät tähän asti ulkopuolelle. Lauri Vaara puhuu korjuun isännättömästä rahasta, joka on miljardi luokkaa ja on tulonsiirtoina koitunut metsänomistajien tappioksi.

    Jätkä pätkät 26.12.2015 at 12:04

    Omatoiminen puunkorjuu on nykyaikaan todella vaikeaa ajoittaa niin, että puunjalostajat saavat jatkuvasti ja ympäri vuoden puun tuoreena ja sinistymättömänä tehtaalle.Ainoa ajanjakso, jolloin hakattu puu ei kuivu liikaa, eikä siihen tule värivikaa, on talven pakkaskausi. Sulan puun aikaan hakkuu tulee tehdä nopeasti niin, että puu on kahden viikon sisään tehtaalla.
    Siinä on Fortson – miehille tietämistä, kun muutaman sata mottia vuodessa pitäisi hakata ja ajaa parin viikon syklillä.

    Metsuri motokuski 26.12.2015 at 15:53

    Samaa mieltä jätkän kanssa tuosta toimitusajoista. Täytyy muistaa että nuo tehtaat syövät sitä vauhtia puuta että logistiikan on toimittava. Noissa hankintapuissa tahtoo olla niin että joko niitä on tulossa liikaa kerralla tai sitten on toimitusvaikeuksia puun vähyydestä.

    Nykyisenkaltaiset hankintaerät eivät vaikuta tehtaan toimitukseen mitenkään, mutta jos kovinkin voimallisesti muutetaan metsäkonekalusto traktorikalustoksi niin ongelmia tulee.

    Rane 26.12.2015 at 16:16

    Nimenomaan talvikorjuuharvennusten teossahan tulee se yhtiöiden ja hankintamiesten yhteinen etu.Yhtiöiden korjuuorganisaatiot eivät kerkiä lyhyen pakkaskauden aikana tehdä kaikkia talvileimikoita ja siksi niitä hyljeksitään ostossa.Jos ne saadaan hankintana tienvarteen ja vielä halvempaan hintaan kuin yhtiöiden omana työnä niin kyseessä on klassinen win-win-tilanne.

    Lauri Vaara 26.12.2015 at 18:30

    Metsätalouden kehittämisestä vastaava metsänhoitajakunta ei ole koskaan ymmärtänyt metsätaloutta yritysten harjoittamaksi puutavaroiden tuotannoksi. Yritystalouden vaihtoehto ja omistajan oikeudet metsänsä käyttöön on kitketty käytännöstä niin tarkkaan, etteivät ihmiset edes tiedä, mitä niillä tarkoitetaan.

    Tilanne on verrattavissa entisen Neuvostoliiton tilanteeseen. Kun Neuvostoliitossa ruvettiin puhumaan vapauden ja demokratian puutteesta, niin ihmiset eivät ymmärtäneet, mitä vapaus ja demokratia tarkoittavat. Vasta kun ihmiset saivat passit, pääsivät vapaasti matkustamaan ja saivat oikeuden erota työpaikasta oma-aloitteisesti, he alkoivat ymmärtää eläneensä orjuudessa Stalinin kaudella .

    Suomessakin ymmärretään metsätalouden nykyiset vääristymät vasta sitten, kun on toteutettu yrittäjiin ja kilpailuun perustuva metsätalous. Vasta vaihtoehtojen tultua näkyville havaittaisiin, millaisessa vaihtoehdottomuuden tilassa metsätaloutta on harjoitettu vuosikymmeniä .

    Kilpailun tuomia vaihtoehtoja ei voida ennalta tietää. Vain se tiedetään, että kilpailu aina tehostaa tuotantoa. Asenteiden avartamiseksi tarvitaan visioita mahdollisesta kehityksestä. Olen ETLAn kustantamassa tutkimuksessa ”Tehottomuutta, terroria ja tiedotusta” esittänyt vision markkinataloutta soveltavasta metsäalasta (s. 112) ja kopioinutv sen blogiini, johon linkki tässä (http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205153-visio-metsataloudesta-markkinataloutena). Visiossa kuvaan metsätaloutta tilanteessa, jossa metsänvuokraus (pystykauppa) olisi lopetettu ja siirrytty tuotantolähtöisistä massatuotteista kysyntälähtöisiin tilaustuotteisiin ja massapalveluista asiakaspalveluihin.

    Tolopainen 26.12.2015 at 19:27

    Metsätalous palveleekin Suomessa kansantaloutta, eikä yksittäistä metsänomistajaa kuin välillisesti. Kun hakataan 50miljm3 puuta, se ei voi perustua mihinkään tilaustuotteisiin. Se on aika mahdotonta päästä samaan myyntimääriin ja kokonaisliikevaihtoon millään tilaustuotteilla. Ne tulevat massatuotannon ohella, ei puusepänvertailla ole raaka-aine pulaa. Jokaisella on mahdollisuus perustaa puutuotetehdas, jos on kykyjä tehdä ja hoitaa markkinointi raaka-ainetta riittää kaikille.

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 67 total)
1 2 3 … 5 6 7