On nuo Jessen jutut aika kovia. Nyt hirviongelma on taas hansakassa välillä ei sitten mitenkään.  Välillä harituksesta on turha murehtia ja taas välillä sekin on tarkistettava. Sitten terääkään ei tarvii teroittaa kun kerran päivässä ja sitten kevyt pyyhkäisy tankkauksen välissä riittää ( kai sekin on teroittamista). Bensaakaan ei tunnu tilhissä kuluvan kun kolme tuntia pääsee tankilla. Käviköhän tuo ukko metsässä ollenkaan ? Tai mitä se mulle kuuluu. Saahan sitä kirjoitella.

Mm, hirviongelma on hanskassa vain tuolla nyt raivaamallani pohjois-satakunnan palstalla. Juuri raivaamalla saa paranneltua vaikutelmaa. Eli ei suuria vahingoita, pieniä kyllä senkin edestä. (H-vallassa sensijaan hirviongelma päivittäistä). Harituksesta tosiaan on turha murehtia, se kyllä alkaa hiljalleen tuntua tukkoisena katkona mutta ei ole tarpeen joka päiväisenä huoltona. Terän teroitus on tosiaan kevyt pyyhkäisy joka kestää alle viisi minsaa koko terän osalta. Ei sitä terää ole rouhimaan tarkoitus alkaa. Ja aivan tosi on että tankillinen Stihlin raivurissa minulla kestää 2,5-3h. Että ilmeisesti laite on hyvässä tekoiskussa ja työtekniikka vielä paremmassa. Uskon asia tai ei. Näin se vain on.

Paljon ja paljon-ko se työtehoa parantaa että puulta puulle juostessa saha huutaa täysillä kierroksilla? Saha käy kierroksilla silloin kun se haukkaa puuta, ei muuta. On täällä outoja asenteita koneen käyttöön. Moottorisahassa-ko pitää myös koneen liipaisin olla aina pohjassa sahasit tai et? Raivaussahassa tuo on jo turvallisuusriskikin. Kun maasto ei p-satakunnassakaan ole kovin siloista on syytä hiukan katsoa jalkoihinsa mihin astuu ja hakea muutenkin hyvä kulkusuunta. Koska kannonnoston jäljiltä voi pudota jalka pieniin hotteloihin kun juuret ovat kaivurin käsittelyssä lähteneet. Mutta ammattiraivooja sitten vissiin vain juoksee saha edessä pientä hölkkää. Minun on pakko käyttää raivaussahaa vain raivaamiseen, en koneen turhaan huudatukseen. Niitä kyllä kuulee tämän tästä.

Leikkikalu-Tilhissä vain on kahden kilowatin teho ja sitten on tämä c eli ryntäyskierrosteho otettu elektroniikalla avitukseksi. Kone on kevyt joten siitä olen kiitollinen että se on siinä asiassa nimenomaan leikin tekoa tuo sahailu. Kallishan tuo on nykyäänkin, oli silloinkin kun päästin pojan sen vapaasti oman makunsa mukaan Tilhi-kauppaan ostamaan. Sillä saa kyllä isohörppyisempääkin konetta. Kestovoideltu kulmavaihde on myös erinomainen juttu. On tuo kytkin jo muutaman vuoden kestänyt vaikka käyttäjiäkin on ollut monensorttisia. Mutta parasta että löytyi vielä kyliltä takaisin oikeisiin töihin. Ehjänä. Eli kun päivä valkenee kohti työmaata.

Niin, videolla saha käyttäytyy aivan kuten omani eli alkuun kylmiltään kulma hiukan pitää rahinaa. Ja vapisee rungoltaan enemmän kuin pienen ajan kuluttua kun rasva kuumenevan teräksen myötä notkistuu ja alkaa seinämiltä varista hammastukseen. Minusta koko kestovoitelun idea pilataan jos sinne laittaa esim. vääränlaista vaseliinia joka on esim. jämäkämpää kuin alkuperäinen. Koska AINA rasva on muutaman varvin jälkeen putken seinämillä. Senverran tehokas hammastus on siirtämään rasvat syrjään. Mutta idea kait onkin siinä että notkistunut alkuperärasva elää siellä putkessa lämmetessään ja voitelee riittävästi hammastusta. Jos putki on kovalla pakkasella kylmä pitempään se tuskin on nykymetalleille kovinkaan kova haaste. En ainakaan meinaa alkaa rasvata. Katsotaan kuinka käy.