Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
”Karhu juuttui pyyntirautaan _ Poliisi joutui lopettamaan” Kirjoitti tänään Iltalehti.
Eikö tuota pienpetorauta rautapyyntiä voitaisi lopettaa, näitä käpälänsä vaurioittaneita eläimia on ihan riittämiin. Moniko niistä edes päätyy julkisiksi?
Pienpetojen pyynti täytyy tehdä oikein. Näädän pyynti päättyi kuukausi sitten. Sen pyynnissä käytettävien kokoluokan raudat saattavat jäädä karhun tassun, mutta niitä ei ole saanut olla enää kuukauteen pyynnissä. Minkinpyynnissä käytettävät raudat tuskin jäävät karhuntassuun vaikka niihin laukeaisivatkin.
Olen samaa mieltä. Mutta näädänraudat ovat vireessä silloin, kun karhut ovat talviunilla, paitsi tänä keväänä saattoi joku jo olla hereillä maaliskuun lopulla. Minkinraudat ovat aina suojaputkessa. Ja jos ne ovat laillisesti tehtyjä, niihin harvoin eksyy muuta kuin minkkejä. En ole vuosien varrella saanut niistä mitään muuta kuin minkkejä. Tosin jos haluaa ehdottoman varmasti estää karhun joutumisen rautoihin, ne on pidettävä kassakaapissa. Se on ainoa joka kestää karhun käsittelyn.
Eikö minkin pyynnissä enää käytetä pääasiassa samoja rautoja, kuin näädänkin.🤔 Joskus tullut mieleen, että vanha rauta pyytäjä sairastunut, tai jopa kuollut ja raudat jääneet metsään, kun näitä ikäviä tapauksia on paljastunut. Jokatapauksessa lainvaatimassa laatikossahan niiden on aina oltava, talvellakin
Raudoilla pyytäjän tulisi kokeilla loukkua omiin sormiinsa tai nilkkaansa, on vanha ja tunnettu eettinen periaate metsästyspiireissä. Tällä ”pyynti-idiootin testillä” on muutama keskeinen tarkoitus:
Voiman ymmärtäminen — Se antaa välittömän ja konkreettisen käsityksen siitä, millaisen iskun ja puristuksen eläin kokee. Jos isku tuntuu ihmisen sormessa sietämättömältä tai pidellä viikkoja omassa jalassa, se on sitä varmasti myös eläimelle.
Vaikka periaate ”kokeile itseesi” opettaa kunnioitusta välinettä kohtaan, nykyaikaisilla, voimakkailla heti tappavilla raudoilla (esim. Conibear-tyyppiset) tämän testaaminen omalla paljaalla nilkalla (ettei sukka ja kenkä repeä piikeissä) on vaarallista ja voi johtaa murtumiin tai pysyviin vammoihin. Saalistus vaatii vaivannäön!
Käytän näädänpyynnissä numeroa voimakkaampia rautoja kuin minkille. Pyytäjän lähtö autuaammille metsästysmaille ei lisää eläinten vammoja. Käytössä on vain hetitappavia rautoja. Niiden iskuvoima on niin kova, että eläin kuolee rankamurtumaan silmänräpäyksessä. En tiedä montakaan aktiivista rautapyytäjää, joka ei ole ”testannut” rautoja itseensä. Aina niiden kanssa pelatessa joskus räpsähtää kynsille. On omakin peukalonsyrjä sinertänyt joskus toista viikkoa. Mutta näillä raudoilla ei pyydetä ihmisiä. Väitän, että nykyisin pyyntiin testatuista ja kelpuutetuissa raudoissa eläin ei ehdi kitumaan. Lähtö on erittäin nopea. Hetitappavissa raudoissa ei ole piikkejä, teho perustuu voimakkaaseen iskuun, joka murskaa saaliseläimen selkärangan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään