Keskustelut Luonto Riistatiheiköt, hyötyä, haittaa vai ei mitään vaikutusta?

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 153)
  • Riistatiheiköt, hyötyä, haittaa vai ei mitään vaikutusta?

    Merkitty: 

    Uutisosiossa kerrotaan, että PEFC-sertin kriteereitä ollaan muuttamassa ja pyydettiin kommentteja.  Eräs vahvasti esillä ollut uusi asia oli riistatiheiköt.  Vaikutti, että jopa niiden pakollisuutta harkitaan.  Siis onko niillä jotain hyödyllistä vaikutusta?  Vaiko päinvastoin?

    Jänikset eivät näytä niitä tarvitsevan.  Yleinen tieto on, että jänisemo hajasijoittaa poikueensa, jottei se kerralla tuhoutuisi esimerkiksi ketun suuhun.  Golfin pelaajat saattavat aika usein nähdä väylällä jänön pojan odottelemassa emoa syöttämään.  Sama tilanne on meillä Keski-Suomessa pihapiirissä.  Poikanen odottaa emoaan tyynen rauhalliseti leikatulla nurmikolla vaikka melkein vieressä olisi suojainen pusikko.  Onko emo näin toimiessaan tyhmä vai viisas?  Ehkä viisas.  Emo sijoittaa poikasensa sinne missä saalistava kettu harvemmin liikkuu.

    Entä sitten kanalinnuilla?  Vaatii melkoista uhkarohkeutta teeriemolta johdattaa poikueensa avoimen maaston poikki johonkin kuusipuskaan.  Saalistavan kanahaukan on helppo havaita poikue avoimessa maastossa.  Kun haukka nappaa emon, niin koko poikue tuhoutuu.  Parempi on poikueen pysytellä sellaisessa maastossa, jossa ruokailevat heinikön, varpujen ja taimikon suojassa ja levätä aina eri paikassa, jolloin ei synny ulostekeskittymiä, jotka kauempaakin hajullaan antaisivat saalistaville maapedoille vihjeen poikueesta.

    Komiikan puolelle menee serttiesiesityksessä mielestäni se, että jättöpuuryhmät muodostaisivat samalla riistatiheikön.  Olen teettänyt useammankin mäntyjättöpuuryhmän.  Eihän niiden alle synny mitään alikasvullisuutta, kun niitä alustoja ei saa muokatakaan.  Muutama vuosi hakkuusta koko aukko on yhtä riistatiheikköä paitsi siis se virallinen riistatiheikkö.

    Olen siis sitä mieltä, että tämä riistatiheikköhömppä on tyypillistä viherpesua, millä metsästäjät pyrkivät nostamaan profiilaan.  Mitään hyötyä ei niistä ole riistakannoille.   Luonnollisestikin olen sitä mieltä, että erilaisia pensasryhmiä kannattaa jättää sopiviin paikkoihin lisäämään luonnon monimuotoisuutta, mutta ei pakolla siten, ettei niistä ole mitään hyötyä.

  • Makarov

    Ojanpenkereillä puut parhaiten kasvaa joten itse kyllä jätän tiheiköt muualle jos jätän. Tämän näkee jo ihan kun kävelee metsässä joka on ojitettu niin järeimmät puut kasvavat ojien reunoilla.

    Visakallo Visakallo

    Asia on täsmälleen kuten Makarov tuossa edellä kirjoitti. – Ja ajouralle joutilain paikka on siinä saran keskellä, sillä siinä puut kasvavat huonoiten.

    suorittava porras suorittava porras

    Voin yhtyä edellisten kuoroon. Ihmettelin aikanaan harvennuksia tehdessäni, kun kuusentureikon annettiin hidastaa ojamaiden päällä kasvavien laadukkaampien puiden kehitystä eikä sitä tureikkoa raskittu kaataa edes ennakkoraivauksen yhteydessä. Sahaketjuja lenteli ja öljyä valui maastoon ,kun katkenneet kepit turmelivat hakkuukalustoa, kun yritti poimia puita ryteikön seasta.

    Visakallo Visakallo

    Aivan jokainen, joka on raivannut ojanpekkoja puhtaaksi niistä todella sakeista kuusitureikoista, tienlaidoista, rajalinjoista, pellonlaidoista, erittäin sakeista rehevien pohjien lehtipuuvesaikoista, yms. tietää vallan hyvin siinä bensaa kuluvan, vaikka raivaus ei ole yhtään myöhässä. Vielä kun sitä tekee itselle, se tulee tehtyä tarkemmin. Bensaa kuluu, mutta hehtaareita tulee vähän. Monestihan tällainen työ joudutaan rehevimillä pohjilla vielä toistamaan aina 1-3 vuoden kuluttua. Mikä näitä aivan yksinkertaisia perusasioita on joidenkin niin mahdotonta täällä myöntää?

    Visakallo Visakallo

    Tänään huomattii yhdellä rantamökillämme, että lintu oli tehnyt pesän mökin kuistin kulmassa, aivan kulkureitin varessa kasvavaan 2,5 metrin korkuiseen katajaan. Eipä siinä sen kummempaa suojatiheikköä tarvittu. Vakituisen asuinpaikkani tontilla pidän kymmentä linnunpönyttöä. Varmin pesintä on koko 22 vuoden aikana ollut aina asuintalon seinissä olevissa pöntöissä. Jos pöntöjä on jäänyt tyhjäksi, ne ovat aina olleet puissa.

    Metsuri motokuski

    Jos ojanvarressa on selvästi ylispuiksi kasvaneita puita niin onhan se järjetöntä puhdistaa ojat täysin puhtaaksi . Yleensä raivasin vain sen verran että harvennuksessa pääsi moto niihin puihin kiinni. Loput risukot vain hidastaa työtä ja lisää kohtuuttomasti kuluja mutta hyöty on vähäinen. Enemmänkin näkökysymys. Pari metriä ojan pankaa voi jättää hyvällä syyllä raivaamatta kunhan isompien puiden ympäristön puhdistaa.

    Tietenkin tästä täytyi sopia metsänomistajan kanssa.

    PetriJokinen

    nykyään aavistus raivaan ojan penkat- erityisen tarkasti

    vielä ei pakoteta jättämään 10% koskematta

    Visakallo Visakallo

    Eihän nyt Metsuri motokuski kukaan selkeitä ylispuita ojanpenkoista sentään poista, niistähän niitä myyntipuita aikoinaan tulee! Petri Jokisen linjoilla olen. Aavistushakkuut ja -raivaukset ovat välttämättömiä, jos haluaa pitää metsistään täyden tuoton voimassa. Lähes kaikki aavistukset ovat toteutuneet näiden vuosikymmenten aikana, mitä olen tätä showta pyörittänyt.

    Visakallo Visakallo

    Tuoretta tilastoa kesäraivauksilta: Pinta-ala 1,4 ha, kolme vuotta sitten kylvetyn männyntaimikon varhaisperkaus. Poistettiin pelkästään lehtipuusto, joka alle ihmisen korkuista. Bensakulutus yht. 12 litraa, eli 8,6 litraa/ha.

    suorittava porras suorittava porras

    Huomaa, että toimenpide on ollut tarpeellinen. Oliko alueelta nostettu kannot ?

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 153)