› Keskustelut › Luonto › Riistatiheiköt, hyötyä, haittaa vai ei mitään vaikutusta?

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 189)
1 2 3 … 15 16 17 18 19

  • Riistatiheiköt, hyötyä, haittaa vai ei mitään vaikutusta?

    Lähetetty: 18.2.2020, 09:58

    Merkitty: 

    Uutisosiossa kerrotaan, että PEFC-sertin kriteereitä ollaan muuttamassa ja pyydettiin kommentteja.  Eräs vahvasti esillä ollut uusi asia oli riistatiheiköt.  Vaikutti, että jopa niiden pakollisuutta harkitaan.  Siis onko niillä jotain hyödyllistä vaikutusta?  Vaiko päinvastoin?

    Jänikset eivät näytä niitä tarvitsevan.  Yleinen tieto on, että jänisemo hajasijoittaa poikueensa, jottei se kerralla tuhoutuisi esimerkiksi ketun suuhun.  Golfin pelaajat saattavat aika usein nähdä väylällä jänön pojan odottelemassa emoa syöttämään.  Sama tilanne on meillä Keski-Suomessa pihapiirissä.  Poikanen odottaa emoaan tyynen rauhalliseti leikatulla nurmikolla vaikka melkein vieressä olisi suojainen pusikko.  Onko emo näin toimiessaan tyhmä vai viisas?  Ehkä viisas.  Emo sijoittaa poikasensa sinne missä saalistava kettu harvemmin liikkuu.

    Entä sitten kanalinnuilla?  Vaatii melkoista uhkarohkeutta teeriemolta johdattaa poikueensa avoimen maaston poikki johonkin kuusipuskaan.  Saalistavan kanahaukan on helppo havaita poikue avoimessa maastossa.  Kun haukka nappaa emon, niin koko poikue tuhoutuu.  Parempi on poikueen pysytellä sellaisessa maastossa, jossa ruokailevat heinikön, varpujen ja taimikon suojassa ja levätä aina eri paikassa, jolloin ei synny ulostekeskittymiä, jotka kauempaakin hajullaan antaisivat saalistaville maapedoille vihjeen poikueesta.

    Komiikan puolelle menee serttiesiesityksessä mielestäni se, että jättöpuuryhmät muodostaisivat samalla riistatiheikön.  Olen teettänyt useammankin mäntyjättöpuuryhmän.  Eihän niiden alle synny mitään alikasvullisuutta, kun niitä alustoja ei saa muokatakaan.  Muutama vuosi hakkuusta koko aukko on yhtä riistatiheikköä paitsi siis se virallinen riistatiheikkö.

    Olen siis sitä mieltä, että tämä riistatiheikköhömppä on tyypillistä viherpesua, millä metsästäjät pyrkivät nostamaan profiilaan.  Mitään hyötyä ei niistä ole riistakannoille.   Luonnollisestikin olen sitä mieltä, että erilaisia pensasryhmiä kannattaa jättää sopiviin paikkoihin lisäämään luonnon monimuotoisuutta, mutta ei pakolla siten, ettei niistä ole mitään hyötyä.

    Tekijä
    Timppa Timppa
    Teema Luonto Luonto
  • Visakallo Visakallo 8.7.2026, 07:39

    Kannot oli tässä kohteella nostettu, kuten suurimmalta osalta täällä kuusikoiden päätehakkuissa. Tämä ei kuitenkaan ollut ns, ”kauhutiheikkö”.

    Metsuri motokuski 8.7.2026, 08:38

    Visa ymmärsi kirjoitukseni toisin kun yritin kertoa. Kokeillaanpa uudestaan.  Jos ojan varressa on selkeä ylispuu puusto niin tarkka ojanpenkkojen raivaus on minusta turhaa. Sen verran raivaa että tarvittaessa niitä ylispuita voi harventaa jos on tarve. Ajatukseni on että tiheä kuusentusseikko ei juuri vaikuta ylispuiden kasvuun vaan on enemmänkin esteettinen kysymys.

    Hyvin on visalla polttoainetta kulunut kun hehtaarille reilu 8 litraa. On kyllä ollut raivauksen tarvetta.

    Visakallo Visakallo 8.7.2026, 09:16

    Tämä männikön varhaisperkaus oli kuitenkin ns. helppo kohde. Seuraavaksi saan dataa myöskin helposta, varttuneemman kuusentaimikon  raivauksesta.

    Visakallo Visakallo 16.7.2026, 20:24

    Nyt on tietoa 2007 istutetun kuusikon raivauksesta. Ala oli 3,14 ha, jossa ojia yht. yli 600 metriä. Kohde oli muuten helppo, mutta ojien kummatkin varret olivat yhtenäistä, todella tiheää ”suojatiheikköä”. Alueen taimikonhoito teetettiin aikoinaan firmalla. Kaikki ojanvarret jätettiin silloin raivaamatta, keskimäärin viisi metriä kummallakin puolella ojaa, eli yhteensä 0,6 ha. Nyt nämä ojanlaidat veivät lähes yhtä paljon aikaa kuin koko muu alue, jota jäi tehtäväksi 2,54 ha. Bensaa ja aikaa kului… Sen verran tuli raivaajilta kommenttia, että ainoat eläimet, mitä ojien penkoista löytyi, olivat todella äkäiset maa-ampiaiset, ja että niitä oli runsaasti ja monessa kohtaa!

    Panu Panu 16.7.2026, 20:37

    Kävin raivailemassa suojatiheiköitä ja jätin niihin parhaita koivuja pystyyn. Muualle ei huolellinen raivaaja juuri koivuja ollut jättänyt tähän männyntaimikkoon. Ojanpenkat ja tien varret oli raivattu esimerkillisesti.

    Ampiaiset ovat kyllä tulleet tutuiksi tämän kesän raivauksilla. Yksi pesä oli koivun oksallakin, hetkisen luulin sitä linnunpesäksi mutta pistoja alkoi tulemaan samantien.

    Nostokoukku 16.7.2026, 20:54

    Tuttuja ovat Visan kokemukset metsurin ajalta. Muuten palsta saattoi mennä rallatellen, mutta tienvarsikaistalla ja ojien varsilla eteneminen tyssäsi kuin seinään. Erityisen työläitä olivat vanhalla tyylillä tehdyt metsäteiden varret. Aikoinaan kun kivet ja kannot lykättiin kasoihin tienvarteen ojan taakse. Palstan raja oli kuitenkin ojassa. Vaati vähän kiipeilyäkin, että palstan reunan sai siistiksi. Tuohon aikaan kun riistatiheiköt olivat tuntematon käsite. Pirullisia raivattavia olivat myös aikoinaan syväauratut taimikot. Ei oikein tiennyt kulkisiko palteen päällä vai ”jätkänpolulla”. Aina oli hankala asento.

    Puustola 16.7.2026, 21:43

    Raivailin tässä alkukesästä reilun 1,5 ha kannonostoalan. Kuuset istutettu ilman muokkausta noin 7 v sitten. Sen jälkeen ei tehty mitään. Kostean perkaista maata, pari ojaa. Bensaa meni 35 l, eli 22,5 l/ha. Runkoluku yli 100 000:sta noin 3000:een. Muutaman vuoden päästä vielä harvennettava. Yksi laulurastan pesä pelastettu. Tiltaltti, lehtokerttu, metsäkirvinen, punarinta lauleli alalla, mutta maasta pesiä on melko mahdoton havaita. Hirvi alalle ainakin oli pesiytynyt, kaikki männyt oli syöty. Yksi pihlaja ja yksi haapa jäi.

    Puustola 16.7.2026, 21:50

    Ja raivuualan vieressä on kuvio, joka 30 v sitten avohakattu ja istutettu kuuselle. Sen jälkeen hoitamaton. Siinä oli hömötiaisen pesä, mistä lähti 5 poikasta ja lentelivät raivuualallakin. Eiköhän noita tiheiköitä riitä ihan luonnostaan.

    Visakallo Visakallo 26.7.2026, 11:10

    Kirjasin tuolla edellä kertomani 3,14 ha alueen raivuksen bensakulun. Ainetta meni 26,5 litraa, eli 8,4 litraa/ha. Työtä helpotti alueen keskiosan. n. hehtaarin ala, jossa kallio on niin pinnassa, ettei raivattavaa juuri ollut. Ojien ja teiden varret puolestaan teettivät enennän töitä. Keskimäärin oli kuitenkin helppo kohde.

    Nostokoukku 26.7.2026, 11:26

    Jäitkö koristetiheikköjä ( ns. riistatiheikköjä )? Riistahan ei niitä kaipaa eikä tarvitse. Niillä on sama tarkoitus kuin suosituilla keraamisilla  puutarhatontuilla. Miellyttävät joittenkin ihmisen silmää.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 189)
1 2 3 … 15 16 17 18 19