Keskustelut Luonto Riistatiheiköt, hyötyä, haittaa vai ei mitään vaikutusta?

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 50)
  • Riistatiheiköt, hyötyä, haittaa vai ei mitään vaikutusta?

    Merkitty: 

    Uutisosiossa kerrotaan, että PEFC-sertin kriteereitä ollaan muuttamassa ja pyydettiin kommentteja.  Eräs vahvasti esillä ollut uusi asia oli riistatiheiköt.  Vaikutti, että jopa niiden pakollisuutta harkitaan.  Siis onko niillä jotain hyödyllistä vaikutusta?  Vaiko päinvastoin?

    Jänikset eivät näytä niitä tarvitsevan.  Yleinen tieto on, että jänisemo hajasijoittaa poikueensa, jottei se kerralla tuhoutuisi esimerkiksi ketun suuhun.  Golfin pelaajat saattavat aika usein nähdä väylällä jänön pojan odottelemassa emoa syöttämään.  Sama tilanne on meillä Keski-Suomessa pihapiirissä.  Poikanen odottaa emoaan tyynen rauhalliseti leikatulla nurmikolla vaikka melkein vieressä olisi suojainen pusikko.  Onko emo näin toimiessaan tyhmä vai viisas?  Ehkä viisas.  Emo sijoittaa poikasensa sinne missä saalistava kettu harvemmin liikkuu.

    Entä sitten kanalinnuilla?  Vaatii melkoista uhkarohkeutta teeriemolta johdattaa poikueensa avoimen maaston poikki johonkin kuusipuskaan.  Saalistavan kanahaukan on helppo havaita poikue avoimessa maastossa.  Kun haukka nappaa emon, niin koko poikue tuhoutuu.  Parempi on poikueen pysytellä sellaisessa maastossa, jossa ruokailevat heinikön, varpujen ja taimikon suojassa ja levätä aina eri paikassa, jolloin ei synny ulostekeskittymiä, jotka kauempaakin hajullaan antaisivat saalistaville maapedoille vihjeen poikueesta.

    Komiikan puolelle menee serttiesiesityksessä mielestäni se, että jättöpuuryhmät muodostaisivat samalla riistatiheikön.  Olen teettänyt useammankin mäntyjättöpuuryhmän.  Eihän niiden alle synny mitään alikasvullisuutta, kun niitä alustoja ei saa muokatakaan.  Muutama vuosi hakkuusta koko aukko on yhtä riistatiheikköä paitsi siis se virallinen riistatiheikkö.

    Olen siis sitä mieltä, että tämä riistatiheikköhömppä on tyypillistä viherpesua, millä metsästäjät pyrkivät nostamaan profiilaan.  Mitään hyötyä ei niistä ole riistakannoille.   Luonnollisestikin olen sitä mieltä, että erilaisia pensasryhmiä kannattaa jättää sopiviin paikkoihin lisäämään luonnon monimuotoisuutta, mutta ei pakolla siten, ettei niistä ole mitään hyötyä.

  • Metsänmies

    Tuota kaistalehakkuun käytön vähyyttä ihmettelen.

    olen sitä mieltä, että se sopii kaikille puulajeille, kun vaan tehdään riittävä maanmuokkaus. Ainakaan meillä päin uskotellaan, että kaistalehakkuulla ei saada kunnon tulosta. Olen kuitenkin nähnyt muutaman , eri puulajeista perustetun taimikon, jotka on tehty kaistalehakkuulla ja kaikissa uudistaminen on onnistunut.

    Taviokuurna

    Valtion mailla pohjoisessa riistatiheikön selkein viesti on, että ”meleko nuorena on tuostaki yhen pienen tukin antavat puut luo`oksi laitettu”. Hyvää niissä on usein se, että kohde on kosteassa painanteessa ja seassa on pajujakin pölyttäjille. Autoilevat metsästäjät kokevat helposti päivässä 15 – 20 riistotiheikköä eräksi. Mihin unohtuivat 1,8 miljoonaa hehtaaria hoitamattomia tiheiköitä, joissa metsokukko on jalkamies ja joita valtion maillakin on yllin kyllin valtakunnan metsän inventoinnin mukaan, niitä ei lasketa juhlapuheisiin, joissa hehkutetaan maailman parasta, sankarillista metsänhoitoa.

     

    ollikolli

    Ihan mielenkiintoinen aihe. Alkuperäinen kysymys kuului onko riistatiheiköstä hyötyä. Onkohan tästä mitään (tieteellistä) tutkimusta vai meneekö vain mutu-tuntumalla ja veijo esson baarin kantapöydän painavilla mielipteillä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Finne, M. H., Wegge, P., Eliassen, S. &Odden, M. 2000. Daytime roosting and habitat preference of capercaillie Tetrao urogallus males in spring – the importance of forest structure in relation to anti-predator behaviour. Wildlife Biology 6: 241–249.

    Lisää kirjallisuutta näiden lähdeluetteloissa, mutta suuri osa hieman vaikeasti saatavissa:

    http://www.tapio.fi/wp-content/uploads/2015/06/Metsanhoidon_suositukset_riistametsanhoitoon_verkkojulkaisu20141.pdf

    http://www.mmm.fi/documents/1410837/1516659/Metsakanalintukantojen_hoitosuunnitelma.pdf

    Tolopainen

    Tarkoittaako tekopökkelöt sitä, että kun harvennetaan metsää ja jäävästä puustosta katkotaan latvoja ja ne jätetään korjaamatta. Pitäisi ensi opetella oikea hakkuutapa ja vasta se jälkeen alkaa fiilistelemään.

    Visakallo Visakallo

    Eipä ole meikäläisen mailla yhtään riistatiheikköä, mutta hyvin tuntuu kuitenkin riistaa riittävän. Ei ole kukaan moittinut, vaan päinvastoin.

    Metsuri motokuski

    Tekopökkelö on se että puukatkaistaan pitkään kantoon ja loppu latvaosa tehdään ainespuuksi. Yleisin on että haarapuu tai muuten huonolaatuinen puu katkaistaan tarpeeksi riittävän korkealta eikä kannosta voida tehdä ainespuuta ja se jäisi lumppina metsään.

    Luca

    Kyllä varmaan tiheiköistä hyötyä on mutta paljon enempihän siitä on hyötyä että metsä säilytetää rakenteisena, se on juuri kanalinnun elinympäristö ja siellä se ja poikueet saa suojaa kylmiä sateita, lentopetoja yms vastaa.            Se tuntuu hassulta että samaan aikaan puhutaan kanalinnun elinympäristöistä niin kuitenkin raivataan metsistä alikasvokset kenttään, tuskin ne muutaman neliön kokoiset puskat siellä puupellossa mitään auttaa

    Olen minä siitä jonkin tutkimuksenkin nähnyt

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juu nyt palasi mieleen – on ainakin yksi tutkimus jossa käytettiin laserkeilausta puuston rakenteen kuvaamiseen: Markus Melin teki tutkimusta metsäkanalintujen elinympäristöistä. Jos muistan oikein paras oli kerroksellinen metsä jossa on sekä pieniä että isoja puita. Ei lainkaan yllättävää.

    Luca

    Kyllä, sen olen lukenut

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 50)