Keskustelut Tekniikka Risupeto

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 274)
  • suorittava porras suorittava porras

    Jessen energiapuutarjous saattaa vähän viipyä johtuen edellisistä kokemuksista . Jesse tarjosi pahasti alamittaista puustoa korjattavaksi , josta yrittäjä Jessen suureksi harmiksi otti ritolat kesken savotan. Jotain jäi firmalle korvan taa tästäkin tapauksesta . Samoin on käynyt puutteellisesti tehtyjen ennokkoraivausten kohdalla. Leimikko on korjattu vain soveltuvin osin ja lähdetty uusille leimikoille , kun työ  on ruvennut tökkimään.

    Jos ei raski tai osaa käyttää raivaussahaa, voi kauppoja joutua odottelemaan vähän pidempään. Näin ainakin siinä tapauksessa , kun puun kysyntä on maltillista.Tosin tuo joidenkin tapa antaa metsiensä riukuuntua sopii sellufirmoille mainioisti. Kun lisäksi tukin minimiläpimittaa vähän nostetaan , saadaan leimikosta lähes pelkkää kuitua. Useimmissa tapauksissa viivästynyt taimikonhoito ja energiapuun korjuu oikea-aikaisen taimikonhoidon sijaan johtaa edellä mainittuun tilanteeseen.No … elämä on valintoja.

    Visakallo Visakallo

    Suoritavan jutut alkavat olla jo sitä tasoa, että kesäretki tulee enenemmän kuin tarpeeseen!

    jees h-valta

    Todella! Visan kaas samaa mieltä. Kyllä on jutut. Kaikkein huvittavinta tässä e-puutarjouksessani on että siihen oli liitetty yksi Groupin silloin tekemä kuviokin. Toki ei Kemera-kelpoisena. Toinenkin osittain.  Mutta sitä sai mitä silloin puutteellisesti tekivät. Kovin vaatimaton olikin silloin poistuma mutta kun osa alueista jäi kokonaan lähes tekemättä. Vedeltiin motolla parhaat alueet ja heikommat jäi. Nyt ne heikommat on niitä parhaita ja tulisi nyt tasapainoitettua sekin jo viimeinkin loppuun tehtynä. Se miksi tarjoukset eivät nyt Groupilta suju johtuu kyllä uuden ostajan omista henk.koht. eli perheenlisäyksen ajoittumisesta uuden työn alkuun. Kuitenkin homma on hänen ollut nyt vuodenvaihteesta mutta annoin hänelle vapaat kädet ottaa minuun yhteyttä kun tärkeimmät asiat maailmassa on ensin hoidettu.

    Jätkä

    Kyllähän tuo logiikka joidenkin kohdalla on varsin ihmeellistä:

    – Ensin jopa istutetaan ylitiheään, sitten viivästetään perkausta, että saadaan siihen Kemeratuki.

    – Toiseksi kasvatellaan ylitiheässä taimikossa harvennusta pyytävää nuorta metsää, että saadaan jäävien puiden kasvu tukahdutettua – jotta saadaan Kemeraa.

    – Tehdään energiapuusavotta, koska on järjetöntä kaataa puuta maahan, kun siitä saa rahaa (Kemeraa), Moititaan kuitupuun kehnoa kantohintaa, mutta energiapuusta saadaan kolmasosa kuutiolta….

    – Tällä logiikalla toimien ensiharvennus tulee ajankohtaiseksi 10 -15 vuotta normaalia myöhemmin.

    – Niinpä metsä, joka olisi saavuttanut tilan, jossa jokainen runko on tukkipuun kokoinen ja -laatuinen – onkin 80 vuotias, kun ilman kemera-houkutteita se olisi samankokoinen ja -laatuinen – jo 50 – 60 vuotiaana.

    Jeessi myy kovalla innolla ja buustilla Energiapuuta pystyyn ja innokkaasti seuraa kuitupuun kasvamista, kun jokainen täysjärkinen pyrkii kasvattamaan oikeaa tukkipuuta, jonka kantohinta on joka tapauksessa ainakin kolminkertainen kuitupuun hintaan verrattuna.

    jees h-valta

    Jätkä, siitä haavikosta ei yhtään tukkia ole ollut aikomuskaan myydä. Ja tuo isompi ala mikä myös on tarjonnassa on hirvien raiskaamaa männikköä jossa valtapuuksi muodostui hies/rauduskoivu. Syystä ettei siinä kasvaisi kuin vajaatuottoinen männikkö jos olisin kaiken koivun perannut niiden syötyjen mäntyjen väleistä. Joku mäntykin toki selvisi ja onkin nyt hyvänlaatuisen näköisiä kun koivut ovat pahimmat oksakryhmyt silotelleet kyljistä. Tuossahan ikä on aivan normaali ensiharvennusikä eli reilut parkytä vuotta. Koivulle se riitti mainiosti, mänty olisikin vielä liian pientä ollakseen ensiharvennettavaa ainakaan koko alalla kattavasti. Hintataso e-puulla on aivan kilpailukykyinen ensiharvennuksen kuituhinnalle. Joten missä tappio jätkä?? Eikä Kemera ole ollenkaan huono lisä siinä kaupoissa. Sen kun saa tältä e-puun ostajalta itelle, Grouppi vie senkin.

    suorittava porras suorittava porras

    Niin ..minun kokemukseni eivät rajoitukaan 40 hehtaariin…Tunnustan tehneeni pahan virheen vuonna 2002 , kun ehdotin nuoren metsän kunnostuskohteita energiapuukohteiksi. Tämä tapahtui , kun koneenvalmistaja ja valtakunnallisesti merkittävä koneyritys etsi kuumeisesti työmaita kehitettävien laitteiden testikentäksi. Työmaita ei tahtonut löytyä millään .

    Sana KEMERA  sai liikettä niveliin. Kohteita alkoi löytyä , mutta ihan väärästä suunnasta ajatellen taloudellista ja tuottavaa yritystoimintaa.Kaino toive olisi kohdistunut järeämpiin lepikoihin ja riukukoivikoihin. Kävikin niin , että suma koostuikin lopulta vain raivaussahaa vaativista taimikoista , joista olisi kemera-ehtojen perusteella pitänyt keräillä risut kemeraehdon 4 sentin rinnankorkeusläpimittaan asti.

    Aika äkkiä selvisi , että ollaan vika raiteilla. Minulle asia valkeni vuodessa . Visakallo uskoo unelmaan vielä tänäkin päivänä. Ilmainen raha sokaisee.Pahinta on , että sitä rahaa saa huonosti tehdystä tai tekemättömästä työstä , mutta siitä ei heru riittävää korvausta niille , jotka joutuvat paikkailemaan toisten laiminlyöntejä.

    Tolopainen

    Karsitusta  rangasta tarjottiin 10€ ja kokopuusta 3€ kiinto. Kävin tuon leimikon läpi raivaussahalla ja paljon jäi puuta lannoitteeksi metsään, ei siihen mitään vuosien viivettä tule korjuu tapahtuu tänä talvena. Kokopuukorjuu veisi ravinteita paljon enemmän kuin niistä saa rahaa. Energiapuuyhtiön katkonta on epäedullinen kuitu kolmosta ja min 7cm. Puhumattakaan sitten muista jäseneduista jotka tulevat kaupan myötä, MG ei osta energiapuuta talvikorjuuna. Enkä olisi hyväksynyt kesäkorjuuta tuolle alueelle.

    jees h-valta

    Mikäs vika kesäkorjuussa on lehtipuuvoittoisessa palstassa? Minulla nimittäin sitä piisaa. Nyt sitten Tolopalla meni jäseniin. Kyllä ne siitä kunnossa pysyvät. Jäsenedutkin meinaan, päätehakkuut sopii niihin paremmin hoidettavaksi.

    Tolopainen

    Niin missä ne Harjavallan luvut ovat, jäseneduilla tai ilman.

    Nimetön

    sehän tais pari vuoskymenta sitten olla metsanhoitosuosituksissa etta paraslaatuiset männiköt harvennetaan taimikonhoidossa tiheyteen 4000 r/ha ja sitten jotain 10 m valtapituudessa tehdään lähes ensiharvennuksen tasoinen harvennus josta tulee kuitua ja ehka jotain muuta.

    ongelmahan on ihan sama tuossa kuin vaikkapa ensiharvennuksessa tai taimikonhoidossa: se pitaa tehda ajallaan.

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 274)