Keskustelut Metsänhoito Robotit tulevat metsiin

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 62)
  • Visakallo

    Ei auennut toi linkki, mutta kysymys taisi olla siitä japanilaisesta nelijalkaisesta robotista, joka pystyi nousemaan ja laskeutumaan portaita, ja kulkemaan kaikenlaisen romun seassa räjähteneessä ydinvoimalassa. Ei muuta kuin robotille metsurinsaappaat jalkoihin ja raivuri kiinni hyppysiin. Jos maasta käsin pystytään ohjailemaan robottia Marssissa asti, niin miksei sitten kirkonkylän ABC:lta voisi valvoa robottiraivuria perämetsässä. Samalla voisi kirjoitella viisauksia vaikkapa tänne Metsälehden palstalle.

    Gla

    Jos nyt edes hiukan vakavammin pohtii metsänhoidon koneellistumista, en usko raivauksen olevan kovin lupava kehityskohde. Koneellistumisessa pitäisi tehojen nousta radikaalisti manuaalityöhön verrattuna, koska konetyön kustannustaso on kova. Käytännössä teho tarkoittaa järeitä koneita ja selväpiirteistä työmaata. Näinhän homma on kaikkialla muuallakin mennyt, esim. maataloudessa. Kaikenlaiset mönkijät, tehojätkät, ruotsalaisten pikkukoneet yms. viritykset edustavat puuhastelua, jossa pääomakulut kasvaa suhteettoman suureksi. Tuollainen näennäisesti näppärä robottikaan ei edes teoriassa voi toimia taimikossa tehokkaasti, siihen tarvittaisiin valtavan kokoinen himmeli. Se taas aiheuttaa omat ongelmansa taimikossa. Eihän robottikaan tee muuta kuin tutkimustyötä.

    Veikkaan, että hoidon koneellistumisen edellytyksenä on ympäristöväkeä kauhistuttavat puupellot, jotka on uudistamisvaiheen alusta asti suunniteltu konetyön ehdoilla. Puut suorissa riveissä, suorat ajourat, kivet yms, liikkumista haittaavat tekijät poistettu, massiiviset kuviokoot jne. Vaihtelevan maaston ongelmat jää silti jäljelle. Ei varmaan olisi pahitteeksi jo nyt ottaa mahdollisuuksien mukaan tällaisia asioita uudistamisvaiheessa huomioon.

    Puun takaa

    Henkilökohtaisesti uskon robottien tuloon jopa metsänhoitoon. Ehkä taimitarhat ovat ensimmäinen kohde. Kun seuraa teollisuusrobottien jatkuvaa kehitystä aina vain vaativampien ja monimutkaisempien töiden suorittajana, en näkisi estettä metsänhoitoroboteillekaan. Niiden tuottavuus saadaan hyväväksi 24 tunnin työpäivillä iman vapaa- ja sairaspäiviä ja lomia. Konenäkö, mitä roboteissa nykyisin käytetään, mahdollistaa oppimisen ja virheiden välttämisen myös itsenäisesti toimivalta koneelta.

    MJO

    Mahdollisesti robotit ovat tulevaisuudessa taimikonhoidossa, mutta henkilökohtaisesti en usko sen tapahtuvan suurissa määrin kovinkaan pian. Vaikka tekniikka olisikin valmiina ko. tehtäviin, mutta kustannukset täytyvät myös olla kilpailukykyisiä, Ehkäpä 20 vuoden päästä?

    ensolainen evakko

    Kävelevä hakkuukone näytöskappaleena vanheni io ennen ensimmäistä työmaataan noin 20 v sitten!

    Puun takaa

    Robotteihin törmää nykyisin mitä erilaisemmissa paikoissa. Lypsyrobotit, itsekulkevat ruokintapöydän hoitajat, ruohonleikkurit ja pölynimurit taisivat olla niitä ensimmäisiä yksityistalouksiin tulleita vehkeitä. Keskussairaalassa ollessani ihmettelin käytävillä kulkevia lähetti-robotteja. Kehon sisällä tehtäviä leikkauksia suorittavat leikkausrobotit. Ruokakaupassa käydessäni en malttanut olla kokilematta itsepalvelukassaa, eräänlainen robotti sekin. Metrot, junat, laivat, autot ja lentokoneet tarvitsevat jatkossa aina vähemmän ihmistä ohjaamiseen. Olisi suomalaiselle metsätaloudelle kohtalokasta, jos uutta teknologiaa ei meillä hyödynnettäisi, sillä jossain muualla näin kuitenkin tehtäisiin. Ei uutta tekniikkaa kannata pelätä. Kyllä meitä ihmisiäkin vielä tarvitaan. Toimenkuvat vain muuttavat muotoaan.

    Rane

    Kävelevä hakkuukone ei vanhennut ennenaikaisesti.Innovaatioissa yksi tärkeimmistä menestystekijöistä on se että niitä ei tehdä ennen kuin aika on kypsä.Äärimmäinen esimerkki tästä on Da Vincin lentokone.Tekniikka,materiaalit ja ennenkaikkea asenteet on oltava valmiit.Tuossa projektissa ymmärtääkseni hakkuukone-osuus oli vain pintakuorrutus,varsinainen pointti oli opetella miten kone saadaan suorittamaan kävelyliikkeet sujuvasti.Missä onnistuttiin erittäin hyvin senaikaisella tietotekniikalla.
    Mutta kävelytekniikan ratkaiseminen on vain pieni osa ongelmia.
    Seuraavaksi pitää kehittää kävelynopeutta,tekniikan kestävyyttä,huollon tarpeen vähentämistä,rakenteen yksinkertaistamista yms.Ja jotta tätä kehitystyötä kannattaisi ruveta tekemään pitäisi keksiä tarpeeksi iso asiakaskunta joka olisi valmis korvaamaan huippuunsa kehitetyn pyöräkaluston huomattavasti kalliimmalla epävarmassa kehitysvaiheessa olevalla kävelyteknologialla.

    Korpituvan Taneli

    Se kustannustehokkuus ongelmahan robotiikassa tulee mukaan. Kun laitteitten hinta nousee, niin tuotoksen pitäisi nousta niin valtavasti, että kustannukset hehtaaria kohden pysyisivät kurissa.
    Kun nyt saataisiin edes sellainen kuljettajan ohjaama raivauskone aikaseksi, joka kunnolla päihittää raivaussahan ja miehen, työn laadussa ja kustannustehokkuudessa.

    Ne työvaiheet, jotka nyt on koneellistettu ”kopista ohjattaviksi” tulevat ilmeisesti ensinnä robotiikan piiriin. Siis hakkuu ja ajo, istutuksessakin ollaan jo myös pitkällä.

    Glan näkenys aika realistinen, eli puupellot ja suuret sellaiset, etunenässä.
    Kyllä puun takaa oikein näkee että kehittelyssä pitää mukana olla. Siitä saattaa vain ensin poikia vientiä, johonkin puuplantaaseille ja vasta toissijaisesti koneita Suomalaisiin metsiin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    ensolainen evakko

    Kuulehan Rane.

    En missään tapauksessa vastusta teknistä kehitystä. Kävelevän koneen otin vain esimerkkinä väärästä ja turhasta kiinnostuksesta.

    Kuumatkat ja monet muut arvstellut projektit ovat jättäneet paljon teknikkaa muulle toiminnalle: automatiikka, ennen kokemattomat materiaalit, ihmisen fyysiset mahdollisuudet ym.

    Samoin pitää menetellä metsässä, maastossa jne. Mikään kehitys ei koskaan ole yksi hyppäys manuaalista robottiin. Ehkä suurimmat hyppäykset olivat ratsusta pyörään ja jousesta ruutiaseisiin. Yleensä homma on pientä virittelyä ja kopiointia liittyen aloittajien virheiden korjauksiin.

    Puun takaa

    Meillä on vanhoista tieteisfilmeistä mielikuva siitä, että robotti kävelee.
    Yhtä hyvin se voi kulkea pyörilläkin. Kyllähän tällä hetkellä Marssissa kulkeva Curiosity-robotti on aikamoinen laite, etenkin kun ottaa huomioon ne olosuhteet missä se joutuu toimimaan. Lämpötila vaihtelee hyvin nopeasti +20 ja -70 asteen välillä ja maasta lähetetty käsky viipyy suuren etäisyyden takia matkalla 2-3 minuuttia, ja paluuviesti saman verran. Tämän takia laitteen on pystyttävä tekemään myös itsenäisiä ratkaisuja suojatakseen itseään vaikeassa maastossa kulkiessaan.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 62)