Keskustelut Metsänhoito Robotit tulevat metsiin

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 62)
  • Visakallo Visakallo

    Metsänhoito on kieltämättä hyvin erikoinen ala meillä Suomessa. En tiedä mitään muuta elämänalaa, jossa muisteltaisiin yhtä paljon menneitä ja vastustettaisiin yhtä tarmokkaasti kaikkia alalle tulevia uudistuksia. Mitä järkeä on harata kehitystä vastaan, kun uudistukset tulevat joka tapauksessa? Jos vielä tänä päivänä tekee käsipelissä vaikkapa muutama sata mottia hankintahakkuita vuodessa, tuntuu tekijästä tietysti siltä, että näinhän se puu tulee korjattua. Siinä tulee kuitenkin aikamoinen mittasuhdevirhe. Maassa, jossa korjataan n. 50 miljoonaa mottia puuta vuodessa, hankintapuiden osuus on häviävän pieni, rumasti sanottuna niillä ei ole mitään merkitystä. Sama koskee myös vaikkapa raivausahatyötä. Tällä hetkellä tuntuu, että näinhän nämä työt tulee tehtyä hienosti, mutta entä 10-20-vuoden kuluttua? Onko oma kunto ja terveys enää silloin riittävä ja onko nuoremmilla kiinnostusta tehdä samoin?

    Gla Gla

    Visakallo: ”En tiedä mitään muuta elämänalaa, jossa muisteltaisiin yhtä paljon menneitä ja vastustettaisiin yhtä tarmokkaasti kaikkia alalle tulevia uudistuksia. Mitä järkeä on harata kehitystä vastaan, kun uudistukset tulevat joka tapauksessa?”

    Tuskin täällä monikaan uudistusta vastustaa. Ennemmin kyse on siitä, ettei uskota tekniikan kehittyvän kovin nopeasti. Taimikonhoidon koneellistumistakin on hankala vastustaa, kun ei ole mitään vastustettavaa. Joitain lähinnä prototyypin kaltaisia laitteita kyllä isommissa metsissä häärii, mutta tällä hetkellä ne ei useimmissa paikoissa pärjää kustannustehokkuudessa metsurille. Toisaalta metsäalan onni on se, ettei ihan kaikki muotivirtaukset mene läpi, vaan tiettyä pitkäjänteisyyttä osataan arvostaa.

    Visakallo: ”Jos vielä tänä päivänä tekee käsipelissä vaikkapa muutama sata mottia hankintahakkuita vuodessa, tuntuu tekijästä tietysti siltä, että näinhän se puu tulee korjattua. Siinä tulee kuitenkin aikamoinen mittasuhdevirhe. Maassa, jossa korjataan n. 50 miljoonaa mottia puuta vuodessa, hankintapuiden osuus on häviävän pieni, rumasti sanottuna niillä ei ole mitään merkitystä.”

    Merkitys ei siitä mihnkään muuttuisi, vaikka samat puut korjattaisiin motolla. Mutta jos joku kokee saavansa puut tehtyä hankintana kilpailukykyisesti, turha sitä on vähätellä.

    Visakallo: ”Sama koskee myös vaikkapa raivausahatyötä. Tällä hetkellä tuntuu, että näinhän nämä työt tulee tehtyä hienosti, mutta entä 10-20-vuoden kuluttua? Onko oma kunto ja terveys enää silloin riittävä ja onko nuoremmilla kiinnostusta tehdä samoin? ”

    AIka näyttää. Huomioon pitää ottaa sekin, mitä raskaan koneen ajeluttaminen taimikossa saa aikaan metsän terveydelle.

    hemputtaja

    Niinpä. On puolesta ja vastaan ja hosua ei kannata.

    Koneiden kehitys on hidasta. Olisi nopeampaa, mutta kuka maksaa. Kun proto viedään metsään on eka kommentti yleensä: ”viekää tuo romu helvettiin”.

    Sitten on tämä leikki, että missä tulee raja vastaan. Nimittäin sietoraja. Kuinka kauan yhteiskunta kestää nykymenoa, jossa syntyy jatkuvalla syötöllä kaikenmaailman taivaanrannan maalaria ja pelkkiä tietokoneen tuijottajia ynnä palveluhommia.

    Oikeat työt teetetään vierailla ja rahat painuu Tallinnaan. Milläs ostat robotteja, jos on rahat loppu. Silloin on pakko kaivaa pokasahat ja vanhat lapiot liiterin nurkasta ja vähän äkkiä.

    Se kun on vain niin, että puhut suhdanteista eli barometreistä – eli mitä paskaa lie – kuinka paljon lystäät, niin totuus on entinen. kaikki tulee alkujaan maasta, metsästä, kalliosta ja merestä. Osalta nykykansaa näyttää pahasti unohtuneen tuo ikuinen totuus.

    jees h-valta

    Hemputtaja vetää alkukantaiseksi. No mikäs siinä. Mutta tekniikalla se vain otetaan sieltä maasta, kalliosta ja metsästä sun muusta. Kun on keksitty ja koettu ei siitä kyllä enää nuotiolle luoliin palata. Kyllä iso possaus tarvitaan ennen sitä.

    Puun takaa

    Samaa mieltä Jessen kanssa. Mitä tekniikan kehitykseen tulee, niin hyvinhän nämä tietokoneetkin ja tietoverkot tuntuvat kelpaavan, ja olevan jopa ahkerassa käytössä niilläkin, jotka eivät näe kehitystä niinkään tarpeelliseksi metsäpuolella!

    hemputtaja

    ### Hemputtaja vetää alkukantaiseksi. No mikäs siinä. Mutta tekniikalla se vain otetaan sieltä maasta, kalliosta ja metsästä sun muusta. Kun on keksitty ja koettu ei siitä kyllä enää nuotiolle luoliin palata. Kyllä iso possaus tarvitaan ennen sitä.
    Lähetetty: 5 h, 15 min sitten
    Lähettäjä: jees h-valta ###

    No näinhän se voi olla, mutta mikä ettei toisinkin.

    Kaikkea ei voi tehdä koneella ja koneet maksaa. Mitäs sitten kun joka kaupunkiin on rakennettu oopperatalo, musiikkitalo, jne ja kaiken ovat rakentaneet virolaiset ja puolalaiset. Liksat on lähetetty muijalle kotimaahan.

    Metsään ei enää saa väkeä kun siellä ei ole naisia eikä nuoria poikia kuin satunnaisesti joitain viherliikkeen joutoväkeä kertomassa, että ei saa kaataa puita tai rikkoa kalliota, hyi, hyi.

    Väki vain istuu pälssit kaulassa oopperassa ja ihmettelee kun ruuan hinta vain nousee. Narikkavahtikin on jostain kaukaa ja kiskoo turkin kannosta 5 euroa viedessä ja toisen takaisin tuodessa.

    Olen varoittanut, pitäkää varanne, vaikka toisaalta maailmanloppuhan tule 21.12. kuluvaa vuotta, että mitä välii.

    H-vallan kriitikko

    Jos sittenkin katseltaisiin vielä vähän aikaa 🙂 🙂

    http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012112916390707_ul.shtml

    hemputtaja

    ### Jos sittenkin katseltaisiin vielä vähän aikaa 🙂 🙂

    http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012112916390707_ul.shtml
    Lähetetty: 2 h, 43 min sitten
    Lähettäjä: H-vallan kriitikko ###

    Saakeli tuota mahdollisuutta en muistanutkaan.

    Terminaattori metsurina. Riehuu 50 kiloisen sahan kanssa ja heittelee tukkeja tienvarteen läjään. Pari ihmisrääsyläistä orjana kantaa bensaa ja öljyä sahaan ja terottaa ketjuja hiki otsassa.

    Selitystä tarvitaan vain siihen, että mihin se robotti niitä tukkeja tarvitsee.

    Puun takaa

    Japanilainen astronautti Koichi Wakata matkaa Kansainväliselle avaruusasemalle ensi vuoden syksyllä, eikä kukaan aseman miehistöstä osaa japania.
    Mutta ei hätää, asemalle lähetetään jo etukäteen mekaaninen pikkumies kaveriksi Wakatalle.

    Vain 34 senttiä korkea ja kilon painoinen robotti on ohjelmoitu tunnistamaan Wakatan kasvot ja puhumaan hänen kanssaan japania. Robotti osaa myös valokuvata ja lähettää tietoja avaruudesta Maahan.

    Wakata puolestaan on kiireinen toimiessaan avaruusaseman komentajana puolivuotiskauden.

    STT-AFP

    suorittava porras suorittava porras

    Voi tulla lisää kiireitä , jos robottiin tulee joku vika.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 62)