Keskustelut Puukauppa runkohinnoittelu

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 123)
  • runkohinnoittelu

    Merkitty: 

    ”Luulen että tässä vaan keksitty keino vaikuttaa puunhintatilastoihin, tehdään kauppaa runkohinnalla , niin kuitupuun hintatilastoihin ei tule hyppäystä ylöspäin. Runkopuukaupathan jää hintatilastojen ulkopuolelle.”

    Miten tai kuinka nuo puun keskihinnat lasketaan?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Koulutuksen ydinsisältö olisi siis: leimikon laatutekijöiden vaikutus puun hintaan. Jotta koulutuksella olisi parannuksiin kannustava vaikutus, niiden pitäisi siis myös vaikuttaa hintaan.

    S S

    Ei se minun kysymys / laskenta tainnut sitten liittyä tähän runkohintaan juuri mitenkään,
    -pahoittelut keskustelun sotkemisesta, ehkä olisi pitänyt tehdä uusi ketju.

    Minä ajattelin, että olisi hyvä hahmottaa puun arvoa, muutenkin kuin kuutiotaulukkona ja moton mittauksina.
    Vähän niinkuin Metsäkupsa tuolla aiemmin hahmotteli arvoja yksittäisille puille.
    Tai kuten tämänkin lehden aiemmassa artikkelissa oli energia-arvoa laskettu, jotenkin näin:
    Aiempi 25/21 puu painaisi kuivana 250 kg, energiasisällöllä 4 kWh/kg tekisi 1000 kWh.
    Nykyisellä 0,20€ energian hinnalla saman puun arvo olisi 200€.
    Työmäärät ja hyötysuhteethan tuota muuttaa, mutta hurja on ero tuohon 15€ arvoon.

    Jätkä

    S S:”Löytyi tämän lehden artikkeleista vastaus mitä etsin.
    Eli viime vuoden keskimääräinen korjuukustannus on ollut 11,02 €/m3    ja kuljetus 7,93 €/m3

    Sitten 30% vero niin tuostahan voi arvioida kuutio neton. Rungot voi mitata kuutioina, mutta jos tarve niin kuutiothan voi ajatella vaikka tuollaisina vakioituja 25/21 runkoina.
    Tuosta saa sitten noin arvon yhdelle rungolle, joka olisi tässä tapauksessa vajaat 15 euroa.”

    Mitä ihmettä haet? Runkohinnoittelussa ei haeta hintaa yksittäselle rungolle, mutta jos elämä on siitä kiinni, niin hakkuun jälkeen voi katsella tiliotteesta, paljonko tuli nappulaa tilille ja jos jostain saa selville runkoluvun, voi suhteellisen yksinkertaisen laskutoimituksen jälkeen saada selville keskimääräisen rungon keskimääräisen hinnan – noin niinkuin keskimääräisesti. Tietenkään siitä ei vielä saa selville jonkin nimenomaisen rungon hintaa, mutta kyllä sekin löytyy, kun ahkerasti miettii!

    </div>

    TTL

    Mielenkiintoisia näkemyksiä ja tämähän on keskustelua. Laitan omankin lusikkani soppaan.

    Leimikoita myydään myös leimikkohinnalla: Tämä 2,0 ha avohakkuu merkittynä maastoon alkuhinta 17000 euroa. Katsokaa http://www.timber.ee , mikä on virolainen huutokauppasivusto. Sivumennen leppäleimikon päivän hinta näyttää olevan noin 45 euroa kuutio kannolla.

    ”Normaalistihan” runkohintaa on käytetty avohakkuilla ja joidenkin sahojen toimesta silloin tällöin. Siinä havupuukuutiolle sovitaan hinta ennen hakkuuta. Yleensä tähän hintaan kelpaa vähintään kuitupuukelpoinen osa rungosta.

    Nyt sitten, kun tilanne on mikä on, on harvennuksille tuotu runkohinnoittelumallia kaiketi lähinnä sotkemaan asiaa. Tässä hinta määräytyy kuutiolle poistetun puuston järeyden mukaan. Käytännössä järeys ei kuitenkaan paljon vaikuta. Jos puusto on 300 litraista ja edes jollain lailla kelvollista, niin todellinen tukkiprosentti tulisi olla yli 50 %. Tavaralajihinnoilla tämä antaisi keskikuutiohinnaksi  nykyisillä matalilla hinnoilla (62 + 22)/2 euroa eli 42 euroa. Tälle järeysluokalle voidaan tarjota runkohinnoittelussa jotain 32-34 euroa kuutio vähän leimikon sijainnista riippuen.

    Täällä käsite runkohinta tarkoittaa (yleensä) vähintään kuidun vaatimukset täyttävän rungon osan keskikuutiohintaa.

    Jossain muualla runkohinta voi hyvinkin tarkoittaa yhden rungon hintaa.

     

    Visakallo Visakallo

    Runkokauppa ja erityisesti harvennusten runkokauppa vaatii puun myyjältä rautaista ammattitaitoa ja myytävän leimikon täydellistä tuntemusta, jos aikoo puukaupoissa pärjätä. Hakkuun jälkeen ei runkokaupassa valitusmahdollisuutta enää ole.

    Per Ä Reikäs

    Hih, hih ja hih

    Kovasti on työllisyyttä tullut ja puun arvot nousseet, kun nyky pikku Venäjä uusi keisari Puutin puut tuu

    S S

    Nyt kun sille keskimääräiselle rungolle saan hinnan laskeskeltua,
    niin mietitään nyt sitten sitä nimenomaista erilaatuista runkoa.

    Jos on kaksi 25/21,  500 litran mäntyä,

    toinen puupellossa kasvanut 35 vuotias, oksainen ja pehmeä,
    ja toinen kalliolla 135 vuotias suora, oksaton ja kova.
    Nämäkö nyt myydään puukaupassa samalla kuutiohinnalla?

    -mikä näissä teidän mielestä pitäisi olla kuutiohinnan ero /pitäisikö?
    Hinnan +- vaihteluväli ja mikä sen määrittää, lopputuotekko?

    Tuolla aiemmin kysyttiin mihin tarvitsee tällaisia yhden puun hinta-arvioita niin tästä voisi kehittää esimerkin.

    Sanotaan, että talvimyrsky kaataa naapurin kalliolta kaksi tällaista
    huippuluokan mäntyä, jollaisia ei juuri nykyisistä metsistä löydä.
    Jos haluaisin ostaa ne häneltä sahatakseni niistä muutaman laatuhirren korjausrakentamiseen niin tuo netto 15€ /runko tuntuu aika halvalle.

    Tomperi

    Luulis että hinnoittelun pitäisi  olla helppoa, eikös  järeys löydy ilmakuvista ?

    Nostokoukku

    Kyllä löytyy, mutta se onkin jo toinen tarina miten se pitää paikkansa.

    Tomperi

    Niin sitä juuri tarkoitin vaihtelu voi olla suurta kuviokohtaisesti tai omistajittain mutta isolla alalla esimerkiksi kunta täsmää. Miksi niitä ns eroja ei ilmoiteta?

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 123)