Säästö uudistamiskuluissa -yksinkertainen laskelma

Tämä aihe sisältää 124 vastausta, 34 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta, 11 kuukautta sitten Kurki toimesta.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 124)

1 2 3 … 9 10 11 12 13

Säästö uudistamiskuluissa -yksinkertainen laskelma

Sent on: 15.1.2019, 15:12
Merkitty: luontainen uudistaminen metsän uudistaminen

Metsän uudistamiskulut ovat tasoa 1000-1500 euroa/ha. Riippuu tietysti kuinka paljon itse tekee. Jos säästää niissä 500 euroa (esim. mätästys pois ja kuusentaimia vain puolet tavanomaisesta), mikä on rahan tuotto 60-80 vuoden kiertoajalla ?

Jos oletetaan kiertoajaksi 60 vuotta niin tämä 500 euroa muuttuu 5% vuosituotolla (esim osakkeet tai osakeindeksirahasto) 60 vuodessa summaksi 9980 euroa ja 80 vuoden kiertoajalla summaksi 27000. Korkoa korolle vaikutus (Einsteinin mukaan maailman 7. ihme) on voimakas ja eksponentiaalinen ajan loppupäässä. Tässä laskelmassa ei ole huomioitu inflaatiota, mutta sehän vaikuttaa myös puun hintaan. Lisäksi ei ole huomioitu uudistamiskulujen verovähennystä 30%.

Aika hyvä tuotto 500 eurolle ? Missä laskelmassa virhe/virheitä ?

Tekijä
Scientist

Theme Metsänhoito

Timppa 8.5.2019, 15:03

Kyllä tuotto euroissa on pitkässä juoksussa jaksollisessa aina parempi. Siinä on toisena ratkaisevana tekijänä se, että uudistuksien paremmilla kantohinnoilla katetaan uudistuskulut. Toinen on tietenkin se, että jaksollisen metsä kasvaa, ei vähän vaan paljon paremmin kuin jatkuvan kasvatuksen metsä. Tästä ei pitäisi olla kenelläkään epäselvää. Tutkimukset kertovat 20-40 %:a paremmasta kasvusta. Todellisuudessa ero saattaa usein olla vieläkin suurempi. Esimerkiksi meidän metsissä.

Kokeiltiin kerran eräälle mäelle männyn suojuspuuhakkuuta, jossa jätettiin kuitukokoisia mäntyjä. Valitettavasti myrsky kaatoi osan jätetyistä. Ideana oli, että jätetyt hakattaisiin ensiharvennusvaiheessa. Minusta menetelmä saattaa olla nimenomaan karuilla mailla käyttökelpoinen. Tässä tapauksessa kylläkin maapohja äestetton ja kylvettiin. Meillä on nimittäin tavoitteena saada metsä mahdollisimman varmasti syntymään, Emme halua ”kesannoida” metsiämme.

Tolopainen 8.5.2019, 19:36

Miten tuossa jatkuvassa kasvatuksessa hoidetaan vesitaloutta kuntoon, kuten tehdään naveromätästyksessä. Joutuu yleensä parantamaan vesitaloutta hakkuu alueilla Suomen olosuhteissa täällä kun sataa enemmän kuin haihtuu. Vihreät voivat olla tyhmiä, kun heidän ei tarvitse vastata mistään eikä omat rahat ole pelissä.

mehtäukko 8.5.2019, 19:43

Tolopaisen viimeinen lause on se villakoiran ydin.

A.Jalkanen 8.5.2019, 21:54

Jatkuvan kasvatuksen etuna on puuston tekemä jatkuva haihdutus. Soillakaan kunnostusojitus ei ole tarpeen, jos puustoa on riittävästi, suosta riippuen, mutta keskimäärin noin 140 mottia, muistinko oikein?

Tolopainen 8.5.2019, 22:06

Onko Annelilla oikeasti metsää, kun vaikuttaa nyt tuo käsitys niin cityvihreältä. Metsä soistuu jos ojat eivät ole kunnossa ja puiden kasvu loppuu.

Kalle Kehveli 8.5.2019, 22:53

Kyllä vain meidänkin seudulla suot valtaa alaa ja ojitukset on aivan välttämättömiä. Jatkuva kasvatus sopii vain kuiville kankaille, eikä sinnekään, mutta jokainen voi nyt puuhastella, mikä tuntuu parhaalta.

Tolopainen 9.5.2019, 05:04

Kyllä Kehvelillä on nuo metsäasiat hanskassa, selvästi aineksia keskustalaiseksi kunhan selviää alkukankeudesta.

harrastelija 9.5.2019, 05:07

Tuo 140 m3/ha on Kainuussa monessakin kohtessa päätehakkuutasoa! Siellä Konnevedellä puun kasvu on jo paljon kovempaa!

Tuossa lähipalstassa oli aikamoinen sekametsä ostettaessa. Varsinkin hieskoivua oli runsaasti. Maaperä oli alavaa savipohjaista. Meikäläisenkin tajuun iski hakkuun jälkeinen rämettyminen, ellei mitään tehdä vesitalouden hyväksi.

Raivasin kaikiaan n. 7 km ojalinjaa, ensin veto-oja ja sitten sivuhaarat. Kilometrin mittainen piennartis vedettiin palstan keskelle. Myöhemmin vedettiin harvennushakkuisen jälkeen vielä kilometri ojaa lisää. Nyt koko palsta työntää puuta näille korkeuksille ihan kiitettävästi!

tupe 9.5.2019, 05:43

Taitavat vaihdella nuo uudistsmiskulut maaperän mukaan paljonkin? Kylvökelpoisilla kangasmailla maataloustraktorilla ja kantokoukulla saa muokkauksen tehtyä hyvin edullisesti = muuan kymppi/ha. Siemenet maksaa ja niitä kannattaa kylvää hirvien vierailujen varalle.

pihkatappi 9.5.2019, 05:59

Nimenomaan ojituksella paksusammalkuusikkoon avautuisi kivennäismaata ja tilaa vaikka myös lehtipuille. Raivauksilla olen pannut merkille, että ojanvarret luovat monimuotoisuutta, siellä on niitä erilaisia järeämpiä lehtpuita, kun ravinteikas maa on esillä. 200 vuotta jatkuvaa kasvatusta ilman maanpinnan rikkomista pudottaa metsän kasvun puoleen ja puulajit yhteen.