Keskustelut Metsänhoito Säästö uudistamiskuluissa -yksinkertainen laskelma

  • This topic has 124 vastausta, 34 kirjoittajaa, and was last updated juuri nyt by AvatarKurki.
Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 124)
  • Säästö uudistamiskuluissa -yksinkertainen laskelma

    Metsän uudistamiskulut ovat tasoa 1000-1500 euroa/ha. Riippuu tietysti kuinka paljon itse tekee. Jos säästää niissä 500 euroa (esim. mätästys pois ja kuusentaimia vain puolet tavanomaisesta), mikä on rahan tuotto 60-80 vuoden kiertoajalla ?

    Jos oletetaan kiertoajaksi 60 vuotta niin tämä 500 euroa muuttuu 5% vuosituotolla (esim osakkeet tai osakeindeksirahasto) 60 vuodessa summaksi 9980 euroa ja 80 vuoden kiertoajalla summaksi 27000. Korkoa korolle vaikutus (Einsteinin mukaan maailman 7. ihme) on voimakas ja eksponentiaalinen ajan loppupäässä. Tässä laskelmassa ei ole huomioitu inflaatiota, mutta sehän vaikuttaa myös puun hintaan. Lisäksi ei ole huomioitu uudistamiskulujen verovähennystä 30%.

    Aika hyvä tuotto 500 eurolle ? Missä laskelmassa virhe/virheitä ?

     

     

  • Tolopainen

    Niin mutta mistä saa kantokoukun. Kun katsoo kaivinkoneella tehtyä naveromätsätystä ja sen hintaa muutama satanen/ha, sellaista ei traktorilla kovin helpolla synny. Mieluummin juon kupin kahvia ja maksan laskun kotisohvalta. On huomattavasti edullisempaa kuin lähteä traktorilla kannikkoon revittelemään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kalle Kehveli ja Tolopainen olette molemmat väärässä: kun puustoa on riittävästi, se haihduttaa niin paljon vettä että maa ei soistu lisää. Erityisesti koivut ovat päteviä tässä: jälleen yksi syy suosia sekametsiä!

    Tolopainen: on metsää, vaikka olen vähentänyt pinta-alaa, meillä vierailleet nimimerkit voivat todistaa ja Riikilän Mikko. On myös alan koulutus, johon sisältyy mm. ojituskurssi. Metsälö on intensiivisesti avohakattu (!) ja uudistettu jaksollisella menetelmällä. Toisaalta on myös monimuotoisuuskuvioita ja vesiensuojelua. Rannat pääosin hakkaamattomina tonttialueina.

    Harrastelijalta hyvä huomio: pohjoisessa Suomessa puustopääoma on keskimäärin alempi ja puiden haihdutusvoima ei välttämättä riitäkään soistumisen estämiseen, kun ilmasto on humidisempi (sademäärä suhteessa säteilyyn suurempi).

    Sen sijaan tuo puumäärä voisi olla hyvinkin keskimääräinen jatkuvassa kasvatuksessa, jota nyt kovasti suositellaan turvemaiden perusmenetelmäksi ja jossa pohjaveden taso on tärkeä, samoin se että maaperää myllätään mahdollisimman vähän turpeen hajoamisen estämiseksi. Kuten hiilinielu- ketjusta (Kurjen sinnikkyyden ansiosta) opimme, tämä on oleellista nimen omaan rehevillä soilla, joilla hiili- ja ravinnepäästöt ovat suuret.

     

    Kurki

    Niin mutta mistä saa kantokoukun. Kun katsoo kaivinkoneella tehtyä naveromätsätystä ja sen hintaa muutama satanen/ha, sellaista ei traktorilla kovin helpolla synny. Mieluummin juon kupin kahvia ja maksan laskun kotisohvalta. On huomattavasti edullisempaa kuin lähteä traktorilla kannikkoon revittelemään.

    Juuri näin.

    Minulle ostofirman toimesta ojitusmätästettiin vasta runsaan hehtaarin aukko loivasti pieneen puroon laskevaa tasaista turvekangasta (huonot vanhat ojat ja turvetta <50cm) , jossa kasvoi parin kuution kuusiakin, suurella telakaivurilla ja kesti 3 tuntia. Kohde oli 60km päässä ja vaikka olisi ollut lähempänäkin, niin omalla pienellä traktorikaivurilla ei olisi ollut mitään järkeä ruveta tekemään mätästystä ainakaan kustannussyistä. Isolla kaivurilla, jolla yltää 10 metriin, on aivan valtava tuottavuus ainakin pehmeillä mailla.

    Oma kaivuri vaikka pienikin ja lavetti on kyllä tarpeellinen metsänomistajalle, sillä yleensä ei täällä saa noihin omiin kaivutarpeisiin olkopuolista kaivuria millään ja esim. rumpujen teko on jo sitten kallista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Finlandia-talossa on tänään jatkuvan kasvatuksen seminaari, järj. Silva ry, Arvometsä, Stora Enso ja WWF, kello 9 alkaen.

    Seminaaria voi seurata verkossa osoitteessa http://bit.ly/metsäseminaari.

    jees h-valta

    A.J. Hoida edes ne hakkaamattomat rantatonttisi ihmisten vesiltä katseltavaan kuntoon. Yleensä rantamme ovat masentavia leppäryteiköitä joista si läpi maisemaa näe. Useimmiten nimittäin te ”piiperot” suojelette rantoja pitämällä ne läpitunkemattomana ryteikkönä. Jos sinulla on tällaista taipumusta ota maalaisjärki ”käteen” ja katso ympärillesi. Minä olen jo monta uhkausta saanut sekä mökkinaapureilta että muka metsänomistajilta rantojen katseltaviksi siivoamisesta mutta eipä ole yhtään vielä ollut sanktioita ovelle kiikuttamassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Heh. Harvennettu on ne rantametsät. Raivaamaan en mene, pusikoitukoon rauhassa. Mutta kun menee palstalla ylemmäs rinteeseen, paljastuu avohakkuiden ja Asta-myrskyn ’ansiosta’ eräs Etelä-Konneveden kansallispuiston hienoimmista järvimaisemista. Riikilän Mikolle näytin ja hän totesi että: ”juuri tämän halusinkin nähdä”.

    tupe tupe

    Kantokoukkuja ei ole kaikilla eikä se sovi kaikille paikoille. Kaivuri on oikea väline naveromätästykseen. Tarkoitus oli/on sanoa, että ei uudistaminen kaikilla paikoilla maksa toistaa tonnia. Sen voi tehdä hyvillä paikoilla omatoimisesti edullisimmillaan muokkauksineen+siemenineen+omatoimikylvöineen parilla sadalla/ha.

    Kalle Kehveli

    140m3 puuta turvemailla on todella harvoin pohjoisessa. Minullakin ensiharvennuksen jälkeen 35-50m3. Kyllä ojaa tarvitaan ja syvää, perämaahan asti.

    Puuki

    Riippuu varmaan monesta eri tekijästä kuinka paljon puuta riittää pitämään pohjaveden tason metsän kasvulle sopivana.  Haihdunnan ja sademäärän suhde  yl. suurin tekijä . Muistaakseni n. 80-100 k-m³ /ha riittäisi siihen Keskisen-Suomen alueella.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Seminaarikommentteja.

    Kuuluvainen: ”Jos halutaan matkia luonnonmetsien rakenteita, jatkuvan kasvatuksen pinta-alaa pitäisi lisätä.”

    Norokorpi: ”Hirvet syövät haavat ja koivut Pisavaaran metsäpaloalueelta ja estävät lehtipuun uudistumisen.”

    Pukkala: ”Termit: jaksollinen kasvatus, jatkuvapeitteinen kasvatus, ja erirakenteiskasvatus (jatkuvapeitteisen eräs muoto). Hakkaa optimaalisesti! Ei kuiturunkoja vaan tukkirunkoja! Jätä kaikki 15-20 senttiset kasvamaan. Uusi malli: vapaan tyylin metsätalous, joka on kaikilla mittareilla paras, ja heikoin on jaksollinen metsätalous.”

    AJ. Vapaassa tyylissä tehdään metsikölle aina kulloinkin optimaalinen hakkuu. Ohjeistus eli ”päätöspuu” on olemassa, mutta siihen pitää palata toisen kerran.

    Valkonen: ”Lehtipuita ja mäntyjä syntyy vain pienaukkoihin, ei synny eri-ikäismetsiin, ellei hakata todella harvaksi! Uudistumistulokset Kainuun tuoreen kankaan kuusikoiden ja Lapin männiköiden pienaukoissa erinomaiset. Kirjanpainaja säästää pienet puut, eri-ikäiskuusikko ei tuhoudu kokonaan! Tuhoriskit ovat usein jaksollisessa mallissa suuremmat (pl. juurikääpä) ja uudistumisriskit jatkuvassa mallissa suuremmat.”

    Juutinen: ”Metsälaki ei salli alle 10 m2 pohjapinta-aloja jatkuvan metsänkasvatuksen hakkuisiin, joka olisi simuloinnin perusteella se kannattavin vaihtoehto. Kannattavuus ei ole herkkä hakkuiden väliselle ajalle. Paras menetelmä riippuu metsiköstä eli puuston rakenteesta.”

    AJ. Yleisökeskustelussa huomautettiin, että simuloidut metsät eivät olleet rakenteeltaan todellisia vastaavia eikä käsittelyt optimoituja. Huomionarvoista oli, että jaksollinen malli saatiin simuloinneissa joissakin tapauksissa kannattavimmaksi vaihtoehdoksi.

    Hynynen: ”Kun harvennetaan samaan pohjapinta-alaan, kuusikko kasvaa tasaikäisenä 20 prosenttia enemmän. Kassavirta vuodessa: jatkuvassa 268 ja jaksollisessa 346 euroa vuodessa. Tuhoriskit ja uudistuminen oletettiin menetelmissä samoiksi.”

    AJ. Kun tuhoriskit ja uudistumisriskit sitten realisoituvat, tulos voi keikahtaa ’miten päen vuan’.

    Tahvonen: ”Jatkuvan kasvatuksen malli on usein ihan järkevä ja taloudellinen malli. Mitä suuremmat uudistamiskulut tai korkokanta, sitä edullisemmaksi tulee jatkuva kasvatus. Mitä rehevämpi kasvupaikka, sitä edullisempi on jaksollinen malli.” Hallelujaa ja risti seinään: ensimmäisen kerran ymmärsin Tahvosen esityksen kokonaan – joko Tahvonen on kehittynyt tai sitten minä!

    Kiitos kaikille esitelmistä ja kommenteista!

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 124)