Keskustelut Metsänhoito Säästöpuuryhmät

  • Tämä aihe sisältää 95 vastausta, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten TomperiTomperi toimesta.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 95)
  • Säästöpuuryhmät

    Eräs metsäfirma kustantaa osan jos jättää 2x määrän säästöpuita/ha sertiin verrattuna. Se on ihan hyvä lisä tämän päivän monimuotoisuuden lisäämistä suosivaan metsänhoitoon.

    Toinen asia ; olen jo n. 20 v:n ajan jättänyt säästöpuuryhmiä jotka jää edustamaan päätehakatun metsän edellistä sukupolvea. Lisäkulu ei ole kovin suuri vaikka jättää muutamia isoja puitakin/ha. Ne pysyy pystyssä kun ryhmät jätetään jo tuuliin tottuneille paikoille kuvion reunoille tai korkeille kohdille. Jotain vaikutusta isoilla puilla on siemenpuinakin. Täydentävät taimikkoa.

     

  • leku leku

    mun muokkaustapa on jotain aivan muuta mitä firmojen muokkarit suostuu tekemään. pelkäävät sanktiota, sertipoikkeamia.  istuttajat eivät ymmärrä miten mättäisiin istutetaan yms.  vähän samanlaista kuin VJ kaimallasi, ei saa sellaista laatua mitä kaivataan, tehdään itse. eikä pelleillä uudistamisella. Viimeksi serti koulutuksessa kysyin kouluttajalta, niin mun uudistamistavasta tulee heti vähintään poikkeama jos tarkastus osuu kohdalle.

    vähäiset säästikset  yms suunnitellaan aina reunoille, mielellään kuvioiden reunoille. jolloin pääsee suunnittelemaan ja toteuttamaan uudistuksen kunnolla, ei jätetä puita tasaisesti kokoaukolle, jolloin uudistamien menee pelleilyksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Säästöpuuryhmä on nimensä mukaisesti ryhmä, jonka muokkaaja voi kiertää. Siemenpuut ovat tasaisesti pitkin aukkoa tai ryhminä, jos niin halutaan.

    Nostokoukku

    Minkälainen lekun muokkaustapa ”jotain aivan muuta” on?

    isaskar keturi

    Säästöpuuryhmiä alkaa muodostumaan minulla jo taimikonhoitovaiheessa. Kun jätän noita leppä-, pihlaja-, haapa-, raita- ja tuomiryhmiä taimikonhoidon yhteydessä ”riistatiheiköksi”, niin nehän löytyvät sieltä vielä uudistushakkuussa, koska puuston kehitys noilla 1-2 aarin aloilla on sellaista, ettei siihen paljoa pääse talouspuuta kasvamaan ja jos pääsee, niin kestää jättää uudistushakkuussakin muun pusikon kanssa pystyyn. Leppäryhmät ainakin meillä erottuu selvästi vielä uudistushakkuussa ja ne on hyvä jättää, kun niissä on eri asteista kuolevaa puuta ja kuusialiskasvos alla tuomassa ”kosteutta” kuten radion ornitologi haaveili. Nuo ryhmät alkavat helposti muodostumaan pysyviksi kohteiksi, eivätkä paljoa rasita metsätaloutta.

    Kokenut kaiken tietää

    Ei niiden jätettävien puiden ole tarkoituskaan olla säästöpuita, eli eivät säästy. Aika harva jättöpuu on säästynyt seuraavaan avohakkuuseen asti, ja onhan ne joskus komeita, lähinnä männyt. Jättöpuitahan ne ovat, jäävät metsään lahoamaan, jos paljon jättää niin hyväkin, että kaatuvat, eivät sitten estä metkan saamista. Minulle ei tarjottu mahdollisuutta kaataa kahta ylimääräistä jättöpuuta, olisi pitänyt hakemusta jättäessä itse huolehtia, että niitä on alle 20 kpl hehtaarilla tukea haettaessa. Ottakaa tämä huomioon, kun sertien yli jätätte.

    isaskar keturi

    Tuokin tukee jättöpuiden jättämistä ryhmiin. Ryhmän voi rajata Metka-hakemuksesta pois, jolloin se ei tule hakemuksen pinta-alaan eikä vaikuta hakemukseen.

    140ärrä

    ei jätetä puita tasaisesti kokoaukolle, jolloin uudistamien menee pelleilyksi.

    Tämä juurikin tuli vaivaksi toissatalvisessa hakkuussa, leveitä koivuja jätettiin sinnetänne. Osasyynä ainakin oli alueen alla kulkeva vesijohto, josta en tiennyt mitään (ei ole edes rasitetta), mutta kunnan työntekijä oli käynyt varoittamassa motokuskia. Ei sitten ajellut siitä yli. Myöhemmin selvitin, että johto meni niin syvässä, ettei sitä tarvitse huomioida muuten, kuin olla rakentelematta mitään siihen päälle.  Joka tapauksessa, ne koivut on leveälatvaisia ja runsasoksaisia, eli peittävät ison alan, ja sitäkin isomman, kun ovat erillään. Alla ei edes heinä kasva kunnolla. Kuivatan ne pystyyn, ei pitäisi olla sertin vastaista, kun saavat lahota paikalleen.

    KuneKoski

    Säästöpuut kannattaa jättää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Silloin niistä saa paremmin tarkoitustaan palvelevia ja pinta-alaltaan pienempiä. Sertifioinnit määrittelevät kappalemäärän, eivät pinta-alaa. Väljäksi harvennetussa metsässä on välillä haasteellista saada 5 ha:n aukkoon 50 säästöpuuta, kun ne veisivät valtavan pinta-alan yhtenäisenä ryhmänä tai sitten ne joutuu jättämään hajalleen. Taimikonhoidon yhteydessä kun tulee vastaan alue, josta on kuollut useampi viljelytaimi ja sen on vallannut leppä, haapa ja pihlaja, niin siinä on hyvä paikka jättää kohta kokonaan käsittelyn ulkopuolelle. Vaikeakulkuiset maaston kohdat (jyrkät rinteet, jyrkänteet, louhikot, pehmeiköt, kosteikot ym.) ovat myös hyviä paikkoja.

    isaskar keturi

    Juuri näin teen kuten KuneKoskikin kirjoittaa. On myös avohakkuun reunalla jättöpuuryhmänä (hakkaaja fiksusti oma-aloitteisesti jätti) nyt tällainen isojen leppien ryhmä, jossa eri asteisesti elävää, kuolevaa ja kuollutta järeää leppää ja alla eri kokoisia kuusia. Tällaisia olen raivatessa nyt mennä viikolla jättänyt ja ensi viikolla vielä varmaan joku syntyy. Kosteissa painanteissa on meillä myös isoja tuomipusikoita, jotka mainioita jättää, kun ei niiden alla pärjää mikään ja kauhea työ raivata alas. Tällaiset luonnostaan syntyvät ryhmät pysyvät myös hyvin pystyssä ja ovat varmaan enemmän tarkoitukseensa sopivia kuin yksittäiset isot puut.

    Panu Panu

    Sehän periaatteessa riittää, että jättää ne olemassaolevat säästöpuuryhmät raivaamatta. Jos jättää jotain muuta niin varautuu sertien vaatimusten kiristymiseen mikä voi olla aiheellista.

    Tosin ei siitä kovin montaa vuotta ole kun PEFC alkoi vaatia lisää säästöpuita. Välillä olen ostotiloilla ihmetellyt noin 5v vanhoja aukkoja, joissa on suunnilleen 1 säästöpuu / ha vaikka tila oli sertifioitu jo ostaessa ja hakkuun on tehnyt yksi kolmesta suuresta. Näissä tulee jätettyä leppärykelmiä raivatessa. Niiden alat ovat pieniä ja runkoja on tiuhaan mutta aikaa on kasvaa.

     

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 95)